Riskialtis uraanivoima hylättävä

Julkaistu Kalevassa 16.1.2015

Riskialtis uraanivoima hylättävä

Puolusihteeri Timo Laaninen kirjoittaa Kalevassa (13.1) keskustan ”kestävästä luontosuhteesta”, jättäen vastaamatta 9.1 nostamiini kysymyksiin. Keskusta on useasti esittänyt ympäristöministeriötä osaksi maa- ja metsätalousministeriötä. Keskustajohtoiset hallitukset pakottivat alueelliset itsenäiset ympäristökeskukset osaksi ELY:jä. Talvivaaran myötä ELY:n ympäristövalvonnan toimintatapa on tullut kaikille selväksi. Keskusta ajoi Talvivaaraa, Talvivaaran uraanintuotantolupia ja Fennovoima-Rosatomin uraanivoimalaa Pyhäjoelle. Keskustan Mauri Pekkarinen esitti Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 29.12.2014, että Fennovoiman uraanimiilun päälle pitäisi vielä yksi ydinreaktori kirjata tulevaan uuteen hallitusohjelmaan. Uraanivoiman edistäminen näkyy olevan keskeinen osa ”keskustan kestävää luontosuhdetta.”

Maailmalla ei ole ratkaistu ydinjäteongelmaa. Maailman 440 ydinvoimalaa tuottaa vaarallista ydinjätettä, mitä pitäisi Amerikan tiedeakatemian virallisen lausunnon mukaan turvallisesti säilyttää ja valvoa vähintään 300 000 vuotta, mieluummin miljoona vuotta. Pitkäaikaisen ydinjäteongelman aikaperspektiivin hahmottaa, kun miettii maailmaa 10 000 vuotta sitten. Meillä ei ole sellaista materiaa, joka kestäisi vaarallisten ydinjätteiden ympärillä tuon ajan. Suomen ja Ruotsin ydinjätteiden loppusijoitussuunnitelmat pohjautuvat kuparikapseleihin, jotka Tukholman teknillinen korkeakoulu on todennut korroosioituvan. Kemiallinen fakta on että kupari korrosioituu – valitettavasti.

Uraanivoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Ydinvoimalat ja ydinjätteiden välivarastot merten rannoilla ovat turvallisuusriski voimistuvien globaalimuutoksien ja sään ääri-ilmiöiden aikakaudella. Suomessa Loviisan reaktorit kävivät turvarajalla voimakkaan talvimyrskyn aikana 2005. Perämerellä, myös Pyhäjoen alavalla Hanhikivenniemellä on jo koettu samanlaisia äärimyrskyjä. Uraanivoimaloita ei tarvita lisää keskelle voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakautta. Hyvä muistaa että ydinvoimaloiden purkaminen on hidasta ja kallista – erityisesti kriisitilanteissa.

Ydinvoimalat eivät ole ”päästöttömiä” vaikka niin mediaa lukiessa voisi luulla. STUK:in ja IAEA:n ydinvoimaloiden seurantaraporttien mukaan ydinvoimaloiden piipuista ja jätevesistä tulee ”käyttöpäästöinä” ympäristöön; ilmaan ja mereen, radioaktiivisia pienhiukkaspäästöjä, radionuklideita. Häiriötilanteissa niitä tulee sitten ”vähän kerralla enemmän”. Näiden radionuklideiden pitkäaikaiset terveys- ja ympäristövaikutukset ovat hämärän peitossa – eikä niistä edes puhuta, vaan hoetaan mantraa ”uraanivoiman päästöttömyydestä.”

Edellä mainittuun perustuen on todettava uraanivoiman olevan moraalisesti ja ympäristöllisesti kestämätön energiantuotantomuoto, joka siirtää vakavat radioaktiiviset ongelmat tulevien sukupolvien ja luonnon harteille. Suomen koulutettuna ja korkean ympäristötietoisuuden maana on aika siirtyä uusiutuvan energian puolelle – ja hyljätä riskialtis uraanivoima. Tämä tulisi ymmärtää myös Keskusta -puolueessa.

Mika Flöjt

Kansanedustajaehdokas, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Talvivaarasta jätevedet kohti Oulujokea

Julkaistu Oulunseudun Forum24 lehdessä 9.1.2015

Talvivaarasta jätevedet kohti Oulujokea

Talvivaara on ollut pääministeri Stubb’in (kok.) ilmoituksen mukaan TEMin ohjauksessa jo 30.10.2013 lähtien. Mutta ongelmat eivät poistuneet, Kalevassakin oli liki 200 juttua Talvivaarasta vuonna 2014. Vuoden 2014 lopulla kävi ministerikomppania pääministerin johdolla kaivoksella vakuuttamassa, että kaikki mahdollinen apu annetaan. Kaivokselle. Apulupauksen lisäksi Stubb twiittasi ”Kiitos Talvivaara”.

Kansalaisille ei apua luvattu eikä kiitetty taistelusta vesistöjen puhtauden puolesta, eikä luvattu nopeuttaa kansalaisten korvausvaatimuksien käsittelyjä. Pian ministerien lupausvierailun jälkeen PSAVI kuuluttikin erillishakemuksen jäteveden purkuputkesta Nuasjärveen. Joulukuun lopussa PSAVI ilmoitti, että se jättää tutkimatta korvausvaatimukset, jotka koskevat alkuperäisestä ympäristöluvasta poikkeavista jätevesipäästöistä aiheutuneita vahinkoja. Ne jäävät käräjäoikeuden päätettäviksi, joten kansalaisten korvausvaateiden käsittelyt siirtyvät vuosilla eteenpäin.

Aikanaan kesällä 2007 keskustajohtoisen hallituksen pääministeri, teollisuusministeri ja ympäristöministeri juhlistivat peruskiven muurausta. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki muisti puheessaan, että jotkut olivat pelänneet vesistöjen ja luonnon puolesta. Hän kuitenkin vakuutti, että ympäristöluvan ehtojen toteutumisen seuranta tulisi olemaan tiukkaa. Toisin on käynyt. Ympäristöministeri Lehtomäki kyllä vaati jätevedenpuhdistamoja mummonmökkeihin, mutta Talvivaaraan ei ole vieläkään tullut jätevesipuhdistamoa. Talvivaaran jätevedet ovat tunnetusti kuormittaneet Oulujoen ja Saimaan vesistöjä, onnettomuuksilla ja niitä ilmankin.

Jätevesien puhdistamon tai kaivoksen sulkemisen sijaan Yhtiö haki ja sai lisälupia päästöjen laskemiseksi vesistöihin vuosina 2012 ja 2013. Syntyneistä vesistövahingoista on kuvaus vuoden 2013 tarkkailuraportissa: Kallio- ja Kivijärven vakioseuranta-aloilta ei löydetty enää vuonna 2013 yhtään elävää pohjaeläinyksilöä.

Tammikuussa 2015 Talvivaarassa ei ole vieläkään täysimääräistä jätevesien puhdistamoa. Nyt on PSAVI kuuluttanut erillishakemuksena purkuputken Nuasjärveen, josta seuraava järvi on Oulujärvi. Samalla on haettu lupaa lisäpäästöille. Kainuun ELY on päättänyt, ettei edes YVA-arviointia tarvitse hankkeelle tehdä.

Purkuputkihakemuksen mukaan velvoitetarkkailuna hyödynnetään Oulujärven Paltaselällä olevia virallisia vesilaadun mittauspisteitä. Hakemuksesta ei käy ilmi, miten mittausanalyysejä mahdollisesti tarkennetaan. Mutta Oulujärven rannan maanviljelijöitä, ranta-asukkaita ja Oululaisia tuskin lohduttaa se tieto, että Kallio- ja Kivijärvelläkin on velvoitetarkkailupisteet, eivätkä ne estäneet järvien pilaantumista. Kansalaisten arviointia oman elinpiirinsä tulevaisuuteen liittyvässä asiassa tarvitaan erityisesti nyt Oulujärvellä ja Oulujokivarressa Oulua myöten. Pitää muistaa että oululaiset juovat Oulujoen vettä. Muistutukset Talvivaaran purkuputken lupahakemuksesta pitää jättää AVI:in 19.1 mennessä.

Mika Flöjt

Puhtaiden vesien puolesta

Posted in Yleinen | Leave a comment

Stubb ja Sipilä ajavat Kollajaa ja koskiensuojelulain avaamista

Julkaistu Iijokiseudussa 9.1.2015

Stubb ja Sipilä ajavat Kollajaa ja koskiensuojelulain avaamista

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Janne Heikkinen kirjoitti Iijokiseudussa (21.11.) ja myöhemmin Kalevassa sekä Uudessa Suomessa Kollajasta ja koskiensuojelulaista seuraavasti: ”Pelkäämme, että Sipilän mahdollisen vaalivoiton myötä vesivoimayhtiöiden haave koskiensuojelulain avaamisesta nousee esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Näin ollen kokoomus saattaa olla avainasemassa vaalien jälkeen, kun lain kohtalosta päätetään. Tämän vuoksi vaadimme, että kokoomuksen on puheenjohtaja Alexander Stubbin johdolla määriteltävä selkeästi jo ennen vaaleja kantansa suhteessa koskiensuojelulakiin.”Kansanedustajaehdokas Janne Heikkinen ei taida olla tietoinen, että kokoomuksen puoluejohtaja Alexander Stubb on jo vihjannut vesivoiman lisärakentamisen puolesta Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 14.11.2014 sivulla 6: ”Stubb toivoo linjauksia vesi- ja ydinvoimasta. Energiateollisuuden juhlaseminaarissa puhunut pääministeri Aleksanteri Stubb (kok.) toivoo, että ensi kevään hallitusneuvotteluissa linjattaisiin sekä ydinvoiman että vesivoiman lisärakentamisesta. ’Minulle niin ydinvoima kuin vesivoima ovat tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä.”

Pitää muistaa, että suurien energiayhtiöiden energiapörssipelissä ydinvoimahankkeet tarvitsevat vesivoimaa säätövoimakseen, jotta ne tuottaisivat maksimaalisia voittoja omistajilleen. ”Tuulivoiman säätötarve” -mantra on vain kuorrutusta, jolla johdetaan kansaa ja mediaa harhaan. VTT:n tutkija Holttisen väitöskirja osoittaa, että tuulivoimaa voidaan nostaa nykyisestä 0,3 prosentista aina 10 prosenttiin ennenkuin merkittävää lisäsäätövoiman tarvetta  tuulivoimalle esiintyy.

Eduskuntavaalissa painitaan poliittisesti kaiken muun ohella Kollajasta ja koskiensuojelulain tulevaisuudesta. PVO:n hamuama Kollaja tuhoaisi Iijoen vaelluskalojen kalatiehankkeiden tulevaisuuspohjan kuivattamalla merkittävästi n. 40 km koskista Iijokivartta: lohien, taimenten ja harjusten hyvää kutu- ja poikastuotantoaluetta. Iijoen vapaat virrat ovat paikallisten, mökkiläisten ja matkailijoiden nauttimaa virkistys- ja luontomaisemaa. Tekisi Sipilälle ja Stubille hyvää osallistua ensi kesän Iijokisoutuun – ja nähdä Iijoki joelta. Valitettavasti jo kevään Säätytalon hallitusneuvotteluissakoskiensuojelulain avaamista ajavatkeskusta ja kokoomus. Suurenergiayhtiöiden veneessä istuvat myös demareiden Antti Rinne ja perussuomalaisten Timo Soini.Vapaiden virtavesien, vaelluskalojen ja koskiensuojelulain puolustajat löytyvät jokivarsista, kansalaisliikkeistä, juristeista sekä poliittisesti vasemmistoliitosta ja vihreistä.

Mika Flöjt
Vihreiden kansanedustajaehdokas Iijoen latvavesiltä, Kuusamosta.
Posted in Yleinen | Leave a comment

Suomen ympäristöministeriön tulevaisuus.

Julkaistu Kalevasssa 9.1.2014

Suomen ympäristöministeriön tulevaisuus.

Kokoomuksen ja keskustan tavoitteena ympäristöhallinnon alasajo Kainuun ELY:n malliin

Kokoomuksen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo toteaa Kalevan haastattelussa (6.1. s. 2): ”Ympäristöministeriön hän istuttaisi samaan ministeriöön maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Orpo vakuuttaa ettei ympäristöasioita silti jyrättäisi.”

Kokoomuksen ja keskustan pitkäaikaisena tavoitteena on ollut ympäristöhallinnon alasajo, joka alkoi aluehallinnon uudistuksella jossa perustettiin ELY:t ja AVI:t ajaen samalla alas alueelliset itsenäiset ympäristökeskukset. Alueelliset ympäristöhallinnon virkamiehet laitettiin ELY:ssä elinkeino- ja liikenneosastoihin nähden alisteiseen asemaan jopa niin, että heidän omat sisäiset intranettinsä poistettiin. Sitten on leikattu ELY:jen ympäristöhallinnon määrärahoja niin, etteivät virkamiehet ehdi valvoa ja perehtyä asioihin riittävästi. Ympäristövalvonta on käytännössä pikku hiljaa ulkoistettu kansalaisyhteiskunnan tehtäväksi, kuten lukuisat kaivoshankkeet osoittavat. Surkeimpana esimerkkinä Talvivaara ja Kainuun ELY.

Keskustan todelliset resurssi- ja energiapolitiikan johtohenkilöt Pekkarinen ja Rantakangas ovat unelmoineet venäläistyyppisen luonnonvaraministerön perustamisella vuosia ”yhteiskunnallisten hankkeiden vauhdittamiseksi”; aina lisäuraanivoimasta, Talvivaaran uraanintuotantolupiin ja koskiensuojelulain purkuun. Nyt kokoomusjohtoisessa hallituksessa pääministeri Stubb, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) ja ympäristöministeri Sanni Grann-Laasonen (kok.) ovat ottaneet saman yhteiseksi tavoitteekseen. Tästä on jo esimerkkinä muun muassa ympäristölupakäytäntöjen karsiminen, soidensuojeluohjelman pysäyttäminen, ja nyt jopa ympäristöministeriön lakkauttaminen. Tavoitteena on luoda maa- ja metsätalousministeriön sisään yhteiskunnallisille elinkeinoille alisteinen ”ympäristö-osasto” entisen itsenäisen ympäristöministeriön sijaan.

Viitteitä keskustan ja kokoomuksen maalailemasta luonnonvaraministeriön ympäristöasioiden hallinnasta saa seuraamalla Kainuun ELY:n löperöä valvontaa ja Talvivaara-yhtiölle myönteistä päätöksentekokulttuuria. Viimeisin esimerkki tästä on Talvivaaran Oulujoen vesistöön suunnittelema jätevesien purkuputkihanke. Kainuun ELY totesi, ettei siinä tarvitse soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVAa, vaikka Sotkamon kunta, Kajaanin kaupunki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä RKTL pitivät YVA-menettelyä tarpeellisena. Suomen ympäristökeskus (SYKE) totesi lausunnossaan, ettei Talvivaaran toimittama tarveselvitys anna täyttä varmuutta jätevesien vaikutuksista Oulujärven yläpuoliseen Nuasjärveen. Päätöksessään Kainuun ELY-keskus sivuutti hankkeen sosio-ekonomiset vaikutukset, vaikutukset muuhun elinkeinotoimintaan; matkailuun ja kalastukseen, mökkeilyyn, tonttien arvoon ja luonnontuotteiden imagoon. Kyseiset vaikutukset olisi arvioitu laajamittaisesti YVA-menettelyssä. Nähtävästi kokoomus ja keskusta haluavat siis koko Suomen ihmisten elinympäristön Talvivaaran lähialueiden kaltaiseen tilaan ”yhteiskunnallisten kehityshankkeiden nimissä”. Eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen ympäristöministeriön tulevaisuus.

Mika Flöjt

Vihreiden kansanedustajaehdokas, Kuusamo (Oulun vaalipiiri)
Posted in Yleinen | Leave a comment

Vihreä näkemys Kuusamon talousarvioon 2015

Vihreä näkemys Kuusamon talousarvioon 2015  (puheenvuoro valtuustokokouksessa, julkaistu Koillismaan Uutisissa 11.12.2014)

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Kuusamo, pohjoisella arktisella alueella, sijaitsee ainutlaatuisella Kuusamon ylängöllä, joka on yksi Suomen korkeimpia paikkakuntia (merenpinnan tasosta). Kuusamossa yhdistyvät pohjoiset, eteläiset, itäiset ja läntiset kulttuurit ja monimuotoinen luonto. Näiden olosuhteiden ja kulttuurien yhteispiirteet ovat muovanneet sen, että kuusamolaisissa ihmisissä ja elinkeinoissa yhdistyy sitkeys, luovuus ja peräänantamattomuus.

Kuusamon ylänköalue on Suomen lumivarmin alue, mikä kannattaa ottaa huomioon lumeen pohjautuvien lajien, elinkeinojen ja matkailun osalta. Kemi ja Rovaniemi ovat tehneet lumesta yhden lisäarvon ja vetovoimatekijän. Miksi me tekisi sitä Kuusamossa? Tämä voitaisiin sisällyttää Kuusamon keskustan talviajan kehittämissuunnitelmaan Kuusamojärven ja Kelanrannan osalta. Kuusamo tunnetaan jo lumestaan ja Rukan laduistaan. ”Rukan laduilla” on poliittinen termi, joka tunnetaan pitkin Suomea. Samaan aikaan kuitenkin säästämme Kuusamon hiihtoreittien ylläpidosta ja latuverkostosta sivukylillä ja muun muassa Rukan Alakylän (Pessarijärven-Valtavaara-Konttaisen) lenkin osalta. Toivomme, että kaupunki ratkaisee yhteistyössä yrittäjien ja kylien kanssa esim. latupoolien avulla hiihtolatuverkoston ylläpitohaasteet niin Rukan ympäristössä kuin sivukylillä. Meidän ei tule omilla päätöksillämme heikentää sitä voimavaraa, mikä meillä jo on matkailun vetovoimana: Lumivarmuus ja hyvä latuverkosto. Parhaillaan Kuusamon ulkopuolella on maa mustana. Voimistuva globaali-ilmastonmuutos tulee heikentämään eteläisessä ja läntisessä Suomessa lumikautta entisestään. Kuusamon Rukan tuleekin valmistautua olemaan Salpausselän varapaikka jo 2017 ja sitten 2020-luvulla Suomen pohjoismaisten hiihtolajien keskus.

Alustuspuheenvuorossa kaupunginjohtaja kertoi Kuusamon kaupunkistrategian yhden painopisteen olevan kesämatkailun kehittäminen. Kesämatkailun ”Master planissa” tulee ottaa huomioon Kuusamon laajat vesistöt, joista ja lammista laajoihin järviin. Retkeilyverkostoa voidaan laajentaa esimerkiksi Karhunkierroksen jatkumisella Kitkajoelta Kuusingin Saunavaaraan, sekä edelleen Kuusingin Karhunpolkua Vuotunkiin ja Kuntivaaraan, josta voi katsella vanhan Kuusamon tuntureita Tavajärvellä. Lisäksi Etelä-Kuusamon alueet Julma-Ölkky, Näränkä ja Iivaara tulee sisällyttää ohjelmaan, sekä myös Maaselän vanhojen metsien suojelualueet, missä on hienoja vanhoja eräkämppiä. Kuusamon tulee myös varmistaa Kuusamon kesämatkailun yhden vetovoimatekijän: Keron Karhutarhan tulevaisuus ja ehostaminen.

Kuusamo on metsäpitäjä ja kuusamolaiset ovat aina eläneet metsästä. Kuitenkaan tämä ei näy kaupunkikuvassamme ja arkkitehtuurissamme. Puu- ja hirsirakentamisen esteet keskustan asemakaavan normeista on purettava, jotta puu- ja hirsipinnoitteisia rakennuksia saa rakentaa luonto- ja matkailupääkaupungin kaupunkikuvaan. Biotaloudessa meidän tulee edistää bioenergiaa ja biokaasuntuotantoa esimerkiksi yhdessä EVO:n kanssa. Jätevedenpuhdistamoissa voidaan tehdä biokaasua jätevesistä, biomassasta, lannasta ja biojätteestä. Näin saisimme omavaraista biokaasua autokannan tarpeisiin, mikä edistäisi huoltovarmuuttamme näinä aikoina kun vuosi vuodelta lähestymme Peak Oilia, öljyhuippua, öljyn vähentymistä maailmasta.

Kuusamon tulee omilla toimillaan edistää mikro- ja pienyrityksien syntymistä ja kehittymistä sekä edistettävä niille valtiotasolla verohelpotuksia. Kansallisesti ja kansainvälisesti voisimme markkinoida Kuusamon aluetta uusille yrittäjille, että he valitsisivat Kuusamon yrityksiensä perustamispaikaksi. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan kunnat käyvät markkinoimassa aluettaan aina Keski-Euroopan yritysmessuilla saakka – ja ovat saaneet sieltä uusia kansainvälisiä yrittäjiä, koska heille pohjanmaan pohjoinen luonto on ollut kiehtova ja eksoottinen. Entäpä sitten Kuusamon maisemat ja luonto pohjanmaan lakeuksiin verrattuna?

Kuusamo pärjää vain olemalla kansainvälinen, ystävällinen, moniarvoinen ja suvaitsevainen. Tämä osaltaan edesauttaa uutta ajattelua ja luovuutta, jota tarvitaan, jotta pärjäisimme globalisoituvassa maailmassa. Suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus ja eri etnisten ryhmien kohtaamiset kannattaa oppia lapsena ja nuorena kotiyhteisössä eikä kantapääkautta maailmalla. Pitää muistaa, että osa kuusamolaisista nuorista lähtee maailmalle matkustelemaan, opiskelemaan ja yrittämään – ja toivottavasti palaavat ajatuksista ja elämänkokemuksista rikkaampina. Poliittisesta päätöksentekokulttuurista totean, että asiat asioina. Olisi hyvä, että kaikki hyvät ideat ja asiat käsitellään huolimatta siitä kuka tai mikä ryhmä niitä esittää. Maailmassa on aivan liikaa ongelmia, eikä meillä ei ole aikaa kunta- ja valtiotasolla odottaa ”sopivampaa” esittäjää. Kuusamon etu on että kaikki hyvät ideat toteutetaan ja käsitellään aidon myönteisesti.

SOTE:n osalta on varmistettava että Koillismaan terveyskeskus/sairaalan säilyttäminen, tarvittaessa vaikka osana ylimaakunnallisiakin tuotantoalueita. Koulutussektorilla voitaisiin harkita Jyväskylän mallia, jossa ammatti-, lukio- ja aikuiskoulutus toimii yhteisen sateenvarjon alla. Kuusamossa tähän Kuusamon Opiston, ”Kuusamo Collegen”, alle voitaisiin lisäksi sisällyttää kansalaisopiston palvelut sekä ammattikorkeakoulun ja yliopistojen avoimet opiskelut. Opiskelijat voisivat sitten valita näistä yhteisistä kursseista. Oulangan tutkimusasema voisi toimia kesäaikaan kansainvälisen Arktisen yliopiston yhtenä kesäkurssipaikkana.

Kuusamon suuri järvikalatutkimus on erinomaisen hyvä esimerkkisiitä kuinka kuntouttavaa työtoimintaa ja sakkomaksujen ehkäisemistä on luovasti pystytty toteuttamaan. Tämän tyyppistä toimintaa tulee toteuttaa myös muilla sektoreilla. Lisäksi Kuusamon tulee yhteisesti edistää yli puoluerajojen sitä, että Koillismaan alue tulisi perustulon kokeilualueeksi seuraavassa hallitusohjelmassa.

Viime vuoden kunnallisveron nostopäätös oli oikea ennakointi tulevaan. Tulevaisuudessa kunta- ja valtiotaloudessa jatkuvat vaikeat ajat, joten kuntataloudessa ja hankerahoissa kannattaa kaikki luovuus ja innovaatiot ottaa käyttöön. Naturpoliksen tulee huomioida tämä haettaessa esimerkiksi EU ja TEKES rahoja. Säästöryhmässä Vihreät kantoi linjaa siitä, että ennemmin ”vähennetään tonttikauppoja ja siirretään infrahankkeita” kuin säästetään perusturvasta. Näitä edellä mainittuja infrahankkeita ovat esimerkiksi Rukan Pirunkirkon yhden miljoonan liikennejärjestelyt. Muutenkin Kuusamon keskustan liikenteen kehittämishanke tulisi tulla ensin ja toteuttaa siten, että Neljäntienristaus pysyisi Neljäntienristauksena.

Perusturvan osalta osaltamme estimme kajoamisen omaishoidon tukeen, joka näkemyksemme mukaan tuo säästöjä kunnalle. Lisäksi emme oikein ymmärrä miksi toimeentulotuen säästöt kirjattiin budjettiin, koska toimeentulotuki on lain mukaan subjektiivinen oikeus, jota on annettava sitä aidosti tarvitsevalle. Perusturvan osalta lisäksi huolestuttaa vanhuspalvelurahojen osaleikkaukset, jotka kaiketei sisältävät myös kehitysvammaisten ostopalveluiden määrärahoja. Pitää muistaa, että heikoimmista ja vähempiosaisista huolehtiminen on vastuullista kuntapäätöksentekoa.

Työyhteisöjen hyvinvointi on tärkeää myös kuntasektorilla. Samalla tavalla kuin meidän pitää vähentää koulukiusaamista meidän on vähennettävä myös työpaikkakiusaamista. Huono työyhteisön ilmapiiri voi näkyä myös henkilöstön sairastumisissa ja siten henkilöstökustannuksissa. Koulutusta ja ennaltaehkäisyä on lisättävä kaikille toimijoille tälläkin sektorilla.

Liikuntapaikkarakentamisesta tuli viime viikon loppupuolella uutta tietoa. Olen edelleen aidon monitoimihallin suunnittelun kannalla, johon kannattanee varata tarvittava suunnitteluraha jo ensi vuodelle. Mahdollinen halli kannattaa suunnitella siten, että se aidosti palvelee monia käyttäjäryhmiä ja toteuttaisiin mahdollisimman paljon paikallisia materiaaleja mm. puuta hyväksikäyttäen. Kuitenkin katson, että samanaikaisesti voidaan toteuttaa myös urheilukentän kovan pinnoitteen uusiminen. Tämä palvelisi niin nuorisourheilua ja keskustan kesäajan kehittämistä, tuomalla lisäeloa Kelanrantaan. Nuorille yksikin vuosi on elämää.

Kuusamon kaavoituksesta: Käytännössä Ruka-Kuusamon kaava ja koko Kuusamon yleiskaava on käytännössä kaivostoiminnan yhteensovittamista alueelle. Tämä kannattaa kertoa kuntalaisille suoraan. Kaavoituksessa pyritään yhä väljin kaavamerkein edesauttamaan valtauksien tuloa alueelle sekä merkitsemään kaivospiirit kaivosyhtiön puolesta, vaikka luonnonvaratyöryhmässä yksimielisesti sovimme yli puoluerajojen ettei kaivostoiminta sovi Kitka-Ruka-Oulanka luontaistalous- ja matkailualueelle. Pohjois-Kuusamoon ei sovi kaivostoiminta eikä myöskään muualle natura- ja suojelualueille, eikä esimerkiksi Iivaaraan joka on ollut GTK:n varauksessa.

Kuusamon etu ei ole uraanikultakaivostoiminta. Se on vastoin Kuusamon ympäristöjulistusta, ja se ei ole Kuusamon, Pohjolan luonto- ja matkailupääkaupungin, kokonaisedun mukaista. Kaivosvaraukset ja valtaukset heikentävät jo Kuusamo brändiä sekä olemassa olevien elinkeinojen sekä luontopohjaisten tuotteiden imagoa ja kehittymistä muun muassa Kuusamon Juusto, kala-, poro- ja riistatuotteet sekä haittaa kiinteistö- ja tonttikauppaa, heikentäen mökkien, kiinteistöjen ja tonttien arvoa, jotka sijoittuvat varausten ja valtauksien alueella ja läheisyyteen. Kitkajoen Juomasuon uraanilouhos on suojattava ja peitettävä – on vaalittava kyläläisten elinympäristön puhtautta. Uraanivyöhyke kaavoitettava siten muuhun toimintaan, että kaivoshanke estetään.

Kuusamolaisuus on etuoikeus tässä maailmassa. Tämmöiset maat ja vedet ylängöllä. Siihen etuoikeuteen kuuluu myös vastuu alueen vaalimisesta Rinteen elämänsuojelun hengessä: ihmisen ja luonnon toiminnan tulee olla tasapainossa. Ei pidä toteuttaa sellaisia ratkaisuja ja päätöksiä jotka saastuttavat elinympäristöä, ettei Kuusamon luonto, joka on antanut Kuusamon suvuille ruuan ja elinkeinon vuosisatojen, tuhansienkin vuosien ajan, menisi pilalle, silloin nykyisillä ja tulevillakin sukupolvilla olisi sama oikeus elää puhtaassa elämänkentässä ja tehdä työtä tasapainossa luonnon kanssa, Kuusamon hyväksi. Kuusamolla on mahdollisuus olemassa olevilla elinkeinolla olla menestyvin paikkakunta Pohjois- ja Itä-Suomessa. Olkaamme puhtaasti kaikkien aikojen Kuusamo, tänään, huomenna ja tulevaisuudessa.

Kiitos puheenjohtajalle, valtuutetuille, henkilöstölle, kuntalaisille, yrittäjille ja Kuusamon ystäville. Pidetään Kuusamo Kuusamona, Suomen yhtenä tunnetuimpana pitäjänä. Positiivisesti.

Mika Flöjt

Kuusamon Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Valinnan hetki: kotimaiset uusiutuvat vai Rosatom?

Julkaistu Kalevassa 3.12.2014. Lisäksi mm. Koillissanomissa ja Kainuun Sanomissa.

Valinnan hetki: kotimaiset uusiutuvat vai Rosatom?

Eduskunta äänestää 5. joulukuuta Rosatomin ja Fennovoiman uraanivoimahankkeesta. Itsenäisyyspäivän alla olevassa äänestyksessä ratkaistaan, sidotaanko suomalaisten veronmaksajien rahat venäläiseen uraanivoimahankkeeseen vuosikymmeniksi. Vaihtoehtona on kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden laaja käyttöönotto. Se tarjoaisi vientinäkymiä ja kasvua puhtaan teknologian suomalaisille yrityksille.

Suomessa on puhtaissa teknologioissa paljon osaamista, jonka käyttöönotto veisi meitä maailman ympäristöongelmien ratkaisijoiden etujoukkoon ja lisäisi energiaomavaraisuuttamme. Pohjois-Suomessa on panostettava hajautettuun uusiutuvan energian hybridituotantoon. Siten edistämme kotimaista työllisyyttä sekä pienten ja keskisuurten innovaatioyritysten kotimarkkinoita. Tärkeää on rakentaa sähköverkkoamme joustavampaan, hajautettuun suuntaan, pois jäykistä, keskitetyistä, haavoittuvista järjestelmistä. Tämä on sähköverkon toimivuuden etu voimistuvien globaalimuutosten aikakaudella. Uusiutuvien energioiden hajautettu yhteistuotanto parantaa huoltovarmuuttamme. Samalla työllistävä biotalous; bioenergiasta biokaasuun edistää mm. autokannan muutosta pois öljystä, puhtaampiin omavaraisiin polttoaineisiin. Suuryritysten energiantarvetta varmistaa osaltaan valtioneuvoston jo päättämä Tornion kaasuterminaali. Tulevaisuudessa kannattaa myös selvittää mahdollisen yhteiskaasuputken tulo Barentsinmereltä Ruotsin ja Suomen Perämerenkaaren kaupunkien ja yrityksien energiantarvetta tyydyttämään.
Uraanivoiman lisärakentamisen aika on ohi. Uraanivoiman ympäristö- ja terveysongelmat; radioaktiiviset jätteet ja päästöt, aina uraanikaivoksista ydinjätteisiin aiheuttavat merkittäviä riskejä ja ongelmia. Uraanivoiman suosiminen energiapolitiikassa lisää paineita uraanitutkimuksiin ja uraanituotantoon Suomessa sekä maailmalla. Uraanikaivokset aiheuttavat vakavia ympäristö- ja terveysongelmia. Suomessa on lukuisia kaivoshankkeita, joissa on mainittu myös mahdollinen uraanintuottaminen. Monin paikoin näitä hankkeita on vastustettu paikallisten elinkeinojen ja yhteisöjen toimesta voimakkaasti muun muassa Kuusamossa. Uraanivoimahankkeet ovat taloudellisesti kalliita ja keskitettyjä ratkaisuja, joita toteutetaan nykyään lähinnä keskitetyn valtiojohdon maissa. Venäläinen Rosatom on Venäjän valtiojohdon alaisuudessa oleva valtionyhtiö, jonka liiketalous on salaista ja sen toiminta on osa Venäjän valtion vallankäyttöä. Suomea ei kannata sitoa tällaiseen hankkeeseen vuosikymmeniksi. Fennovoiman hankkeen suomalaisina omistajina on pääasiassa kunnallisia energiayhtiöitä, jotka sitovat veronmaksajien rahoja tähän riskialttiiseen hankkeeseen.

Markkinataloudet länsimaissa valjastavat hajautettua energiantuotantoa oman energiamurroksensa toteuttamiseen. Energiantuotannolla luodaan nykyaikana teollisuutta, ei vain tuoteta sähköä sille. Suomalaiset työpaikat bioenergiasta, auringosta, tuulesta ja älykkäistä sähköverkoista auttaisivat kansantalouttamme uuteen nousuun. Laitetaan kotimaiset pääomat niihin.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö

Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokas Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

Uraanivoimaketjun ongelmat; kaivoksista ydinjätteisiin

Uraanivoimaketjun ongelmat; kaivoksista ydinjätteisiin

Uraanivoimaketjun koko ketjun ongelmat, radioaktiiviset päästöt ja jätteet tuntuvat unohtuneen nykyisissä energiakeskusteluissa. GTK toteaa eduskunnalle 1983 uraanikaivoksista: ”Tulokset osoittavat, että ensimmäisen 100 vuoden aikana haittojen perimmäinen aiheuttaja on alkuperäinen jätteeseen jäänyt radium. 100 000 vuoteen saakka Th-230 on pääasiallisin riskitekijä ja kun aikaa on kulunut n. 1 miljoonaa vuotta, haittavaikutusten pääasiallisin aiheuttaja on alkuperäisen malmin sisältämä uraani-238.”  Maapallon synnystä lähtien kallioissa, suojaavan maakerroksen alla, on ollut uraania radioaktiivisine hajoamistuotteineen. Kaivostoiminnan myötä ne muuttuvat maanpäällisiksi ongelmiksi kaivoksien jätekasoissa, murskeessa ja saostusaltaissa, joista radioaktiiviset aineet pääsevät leviämään ja rikastumaan elonkiertoon – kaivoksien työntekijät ja kaivosalueiden lähialueiden asukkaat altistuvat näille näkymättömille ja hajuttomille saasteille.

Outokummun toimesta koelouhittiin 1990 -luvulla Kitkajoen Juomasuon uraanimalmiota. Säteilymittausten perusteella louhoksella tuli tuolloin vuosittainen työntekijöiden säteilyannos täyteen malmion korkean uraanipitoisuuden takia. Koerikastamolla se tuli jo kolmessa kuukaudessa. Tässä on muistettava, että ”työntekijän annoskakku” on lähinnä teoreettinen ja ettei säteilylle voida määritellä turvallista alarajaa. Kansainvälisesti arvostettu Guardian-lehti uutisoi 23.9.2014 raportista, jonka mukaan Namibian uraanikaivoksilla työntekijät kuolevat syöpiin ja muihin sairauksiin uraanin hajoamistuotteille altistuttuaan. Aikaisemmin Australiassa ammattiliitto on kieltänyt jäseniään osallistumasta töihin uraanikaivoksissa ja uraanilaitoksissa terveysongelmien takia.

Maailmassa on noin 440 uraanivoimalaa, jotka tuottavat joka päivä ydinjätettä, jota pitäisi Amerikan tiedeakatemian virallisen lausunnon mukaan turvallisesti säilyttää ja valvoa vähintään 300 000 vuotta, mieluummin miljoona vuotta. Pitkäaikaisen ydinjäteongelman aikaperspektiivin hahmottaa, kun miettii millainen maailma oli 10 000 vuotta sitten. Meillä ei ole sellaista materiaa, joka kestäisi vaarallisten ydinjätteiden ympärillä tuon ajan. Maailmalla ei ole ratkaistu ydinjäteongelmaa. Suomen ja Ruotsin ydinjätteiden loppusijoitussuunnitelmat pohjautuvat kuparikapseleihin, joiden Tukholman teknillisen korkeakoulun tohtorit ovat tutkimuksissaan todenneet korrosioituvan jo alta tuhannessa vuodessa, 300 000 vuoden sijaan. Kemiallinen fakta on että kupari korrosioituu – valitettavasti.

Uraanivoima ei myöskään ole “ratkaisu” ilmastonmuutokseen, kuten OL3:n rakentamisen hitaus ja laatuongelmat osoittavat. Päinvastoin ydinvoimalat merten rannoilla ovat turvallisuusriski voimistuvien globaalimuutoksien aikakaudella; Loviisan reaktorit kävivät turvarajalla voimakkaan talvimyrskyn aikana 2005. Lisäongelman tuo pitkän aikavälin globaalin merenpinnan nousun muuttuvat skenaariot, yhdistettynä väliaikaisten ydinjätevarastojen turvallisuuteen ja ydinvoimaloiden purkamisen hitauteen.

Ydinvoimalat eivät myöskään ole ”päästöttömiä” vaikka niin mediaa lukiessa voisi luulla – STUK:in ja IAEA:n ydinvoimaloiden seurantaraporttien mukaan ydinvoimaloiden piipuista ja jätevesistä tulee ”käyttöpäästöinä” ympäristöön; ilmaan ja mereen, radioaktiivisia pienhiukkaspäästöjä, radionuklideita. Häiriötilanteissa niitä tulee sitten ”vähän kerralla enemmän”. Esimerkiksi Olkiluodon merialueella on HELCOMin tutkimusraportin mukaan tavattu useita ydinreaktoreista peräisin olevia radionuklideita mm. Itämeren korkeimpia Neptunium 237 saastemääriä. Neptuniumin puoliintumisaika on yli 2 miljoonaa vuotta. Näiden radionuklideiden pitkäaikaiset terveys- ja ympäristövaikutukset ovat hämärän peitossa – eikä niistä edes puhuta – vaan politiikassa hoetaan ”ydinvoiman päästöttömyyttä”.

OL3:een hukatun 8 miljardin summalla oltaisi jo ennätetty tehdä Suomeen runsaasti uusiutuvaa hajautettua hybridienergiaa. Nuo uusiutuvien energioiden hankkeet olisivat työllistäneet nykyistä enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä koko Suomessa, luoden voimistuvia uusiutuvan energian kotimarkkinoita. Hajautettu uusiutuvan energian hybridituotanto älykkäässä sähköverkossa on Suomelle turvallisempi ratkaisu voimistuvan globaalimuutoksien ja sään ääri-ilmiöiden aikakaudella, kuin jäykkä keskitetyn energiaverkon uraanivoima, joka vielä tarvitsee ”säätövoimakseen” paljon vesivoimaa.

Edellä mainittuun perustuen on todettava uraanivoiman olevan moraalisesti, eettisesti ja ympäristöllisesti kestämätön energiantuotantomuoto, joka siirtää vakavat radioaktiiviset ongelmat nykyisten ja tulevien sukupolvien harteille. Suomen kilpailukykyisenä, koulutettuna ja korkean ympäristötietoisuuden maana on aika siirtyä uusiutuvan energian puolelle – ja hyljätä riskialtis ja ongelmallinen uraanivoima.

Uusiutuvan energian ja kotimaisten työpaikkojen puolesta

Mika Flöjt

Kansanedustajaehdokas

Posted in Yleinen | Leave a comment

Keskusta aidosti uusiutuvien energioiden puolelle

Julkaistu Kalevassa su. 14.9.2014, ja Koillissanomissa 17.9.2014 alla olevalla otsikolla:

Keskusta aidosti uusiutuvien energioiden puolelle

Kalevassa 10.8 ja Ylen A-Studiossa 10.9 keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä asettui Fennovoima-Rosatomin Pyhäjoen uraanivoimahankkeen kannattajaksi, vaikka samaan aikaan kertoo olevansa ”henkeen ja vereen” bioenergian ja biotalouden puolustaja. Muistuttaisin ystävällisesti puoluejohtaja Sipilälle, että useat professorit ja tutkimuslaitokset, kuten energiatalouden professori Peter Lund ja SITRA ovat aiemmin todenneet, että Suomen investoinnit uraanivoimaan syövät kehittymisedellytyksiä Suomen uusiutuvien energioiden kotimarkkinoilta. Samalla ne ovat yhteensä jopa 8 miljardin euron tulonsiirto ulkomailla tuotettuihin energiateknologioihin ja -resursseihin. Uusiutuvan energian hybridisovellukset edesauttavat uusien työpaikkojen syntymistä koko Suomen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja tätä kehitystä pitäisi keskustankin tukea.

Puheenjohtaja Sipilä on fiksu ja asioita monelta kannalta pohtiva puoluejohtaja, niinpä hänen soisi jo irtautuvan vanhan, eksyksissä olleen keskustan tekemistä energiapoliittisista virheistä, kuten tuesta Fennovoiman ja Olkiluodon ydinvoimaloille. Sipilä voisi palauttaa keskustan kotiin alkiolaisille juurilleen – puhtaan Suomen etuja ajavaksi puolueeksi, irti suurenergiayhtiöiden ja gryndereiden vaikutusvallasta.

Fennovoiman luvista päätettiin vuonna 2010. Ministeri Pekkarisen vetoomus keskustan puoluekokouksessa sai uraania perinteisesti vastustaneen puoluekentän kannattamaan Suomeen kahta uutta uraanivoimalupaa, vaikka jo tuolloin oli nähtävissä Olkiluoto 3:n ongelmat. Samaan aikaan Pohjois-Suomessa perinteisillä keskustan sydänmailla paikalliset pientilalliset vastustivat uraanitutkimuksia ja -kaivoshankkeita. Puoluekokouksen linjauksen seurauksena Fennovoiman Pyhäjoen ja TVO:n Olkiluoto 4:n ydinluvat menivät läpi suurten puolueiden tuella juhannuksen jälkeen kokoontuneessa eduskunnassa – Suomen valtamedian vaietessa kriittisestä kansalaiskeskustelusta.

Maailma on sittemmin joutunut keskelle Fukushiman, Ukrainan ja voimistuvan ilmastonmuutoksen kriisejä, jotka kaikki osoittavat että uraanivoima ei sovellu voimistuvien globaalimuutoksien keskelle. Meidän suomalaistenkin on varauduttava uraanivoiman alasajoon lisärakentamisen sijaan.

Sipilän tuki Venäjän valtioyhtiö Rosatomin hyppysissä olevalle Fennovoiman hankkeelle torppaa toiveita Suomen energiapolitiikan muutoksesta. Arevan Olkiluoto 3:n sekä Rosatomin Pyhäjoen jättikokoisten prototyyppireaktoreiden käyttöönotto kahlitsee Suomen miltei 60 vuodeksi riskialttiiseen ulkomaiseen teknologiaan ja resursseihin – estäen suomalaisten omia puhtaan uusiutuvan energian markkinoita kehittymästä. Samalla ajaudumme yhä suurempaan riippuvuuteen Venäjän energiasta – mikä näinä maailmanpolitiikan aikoina ei ole Suomen etu.

Vetoan Juha Sipilään, jotta hän toisi keskustan pois uraanihetteiköltä aidosti uusiutuvien energioiden puolelle – johtamaan Suomi puhtaiden kotimaisten teknologioiden tulevaisuuteen.

Mika Flöjt

Vihreiden kansanedustajaehdokas, Kuusamo

 

Posted in Yleinen | 2 Comments

Yhteiskirjoitus: Miksi Kuusamo puoltaa Dragonille myönteisiä valtauspäätöksiä ja kaavoja?

Yhteiskirjoitus julkaistu Koillissanomissa 8.9.2014

Miksi Kuusamo puoltaa Dragonille myönteisiä valtauspäätöksiä ja kaavoja?

Kuusamon kaupungilla on poliittisesti yksimielinen luonnonvaratyöryhmän lausunto, joka linjaa ettei kaivostoiminta sovellu Kitka-Ruka-Oulanka -matkailu-, alkutuotanto- ja luontoalueelle. Tuossa luonnonvaratyöryhmässä oli edustettuna kaikki puolueet ja intressitahot. Työryhmän esitys päätyi tasapainoiseen ja yksimieliseen esitykseen valtuustolle. Kuusamon kokonaisvaltainen positiivinen kehittäminen kaavoituksella olisi edellyttänyt kaikkien puolueiden ja intressiryhmien tasapuolista edustusta myös kaavatyöryhmässä, Kuusamon yleiskaavatyössä, mutta keskusta tahtoi toisin. Seurauksena lautakunnan ja kaavatyöryhmien työssä on havaittavissa viitteitä, että nykyisellä kaavatyöryhmien, lautakunnan sekä osin hallituksen kokoonpanoilla pyritään käytännössä päätöksissä edesauttamaan Dragonin kaivoshankkeen tuloa vahvan kaivoslain turvin Kuusamoon Kitka-Ruka-Oulanka alueelle vastoin yleistä mielipidettä ja olemassa olevien elinkeinojen sekä Kuusamon, Pohjolan luontopääkaupungin etua ja imagoa.

Kuusamolaisten kannalta onkin ollut huolestuttavaa, että Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta väljillä valtaus- ja kaivospiirilausunnoillaan käytännössä puoltaa ja edesauttaa Dragon Miningia saamaan laajoja lisävaltauksia Kitkajärven ja Rukan väliin sekä Kitkajokivarteen tunnetulle GTK:n määrittelemälle Kuusamon uraanivyöhykkeelle, keskelle Kitka-Ruka-Oulanka matkailu- ja luontoaluetta. Jo viime vuonna lautakunta rahoitti 15 000 eurolla SAM kaivostutkimusta, jossa on mukana Dragon Mining ja Kaivannaisteollisuus ry. Lautakunnan tuloskorteista löytyi maininta ”kaivannaistoiminnan edistäminen” vaikka asiasta ei löydy kaupunginhallituksen strategista päätöstä, eikä asiaa oltu tiedotettu julkisesti kuusamolaisille. Joulukuussa lautakunta päätöksissään puolsi Dragonille laajoja tutkimusvaltauksia Kitkajokivarteen Käylän ja Säkkilän kylien alueelle, sekä Rukan ja Kitkajärven väliin YVAssa olevien kaivospiirien ympärille.

Helmikuussa Rukan julkisessa mökkiläistilaisuudessa kaupungin kaavoituksesta vastaava virkamies totesi, että Pohjois-Kuusamoon pitää kaavoittaa alueita kaivostoimintaan. Kesäkuun koko Kuusamon yleiskaavan yleisötilaisuudessa 5.6 koko Pohjois-Kuusamo oli merkitty esittelykarttoihin ”kaivostoiminnalle kiinnostavaksi alueeksi” ja heinäkuun Ruka-Kuusamon kaavaehdotuksessa oli kaupungin toimesta merkittynä Rukan Sivakkaharjuun ja Meurastuksenahoon Dragonille kaivospiirit ja Ruka-Kuusamon kaavaesitys Kitkan ja Rukan välisellä alueella on myös niin väljä, että se edesauttaa Dragonin laajojen lisävaltaushakemuksien läpimenoa TUKESissa.

Kevättalvella keskustan kaikki edustajat lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa puolsivat Belvedere Resourcen uraanikultavaltauksien jatkoa Kitkan Kouer- ja Säynäjävaarassa, estivät äänestyksessä pienryhmien esittämän otto-oikeuden ja siten kaupungin väljän lausunnon uudelleen muokkauksen tiukemmaksi – vastustavaksi. Belvedere Resourcen valtauksien katsotaan useiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan liittyvän Dragonin kaivoshankkeeseen – Belvedere voi myydä valtaukset aikanaan Dragonille. Dragonilla on parhaillaan sisässä TUKESissa erittäin laajoja valtaushakemuksia kohti Haatajaa ja Vasaraperää sekä Kitkan Naatikka-, Kouer- ja Säynäjävaaraa. Belvederen valtauksien puolto ei kestä päivänvaloa, koska alun perin juuri Kouervaarasta ja alueen Kitka- ja Oulankajoen vesistöstä on Kuusamon kaupunginhallituksen yksimielinen vastustava uraanilausunto.

Keväällä TUKESin tärkeässä kaivospiiripäätösmenettelyssä, koskien ”yleisten ja yksityisten etujen turvaamista” Dragonin Kuusamon Rukan ja Kitkajoen kaivospiireissä, lautakunta jälleen lausui hyvin vajavaisesti vastineen, eikä esimerkiksi vaatinut kaivospiirejä purettavaksi ja saastunutta Juomasuon louhosta peitettäväksi, vaikka Kitkajoen Virrankylien kyläläiset sitä pyysivät kevättalven julkisessa mielipidekirjoituksessaan. Kaupunginhallituksessa pienryhmät pyrkivät yhteisesti otto-oikeudellaan muuttamaan lautakunnan päätöstä, mutta hallituksessa keskustan ryhmä kokonaisuudessaan äänesti 7-5 otto-oikeutta vastaan.

Kesäkuussa TUKES päätti puutteellisesti ja Dragonille myönteisesti Kuusamon kaivospiireistä. Heinäkuussa lehtikirjoituksissa valtuutetut vaativat myös kaupunkia valittamaan Kuusamon kokonaisedun vastaisista päätöksistä. Lautakunta ja virkakoneisto ei reagoinut ja kaupunki jättikin valittamatta hallinto-oikeuteen – mikä oli jälleen Dragonin etu. Toimimattomuus liittynee Ruka-Kuusamon ja koko Kuusamon kaavoitusprosesseihin, joihin virkamieskoneisto näyttää esityksissään ajavan kaivostoiminta-alueita väljin kaavamerkein – perustellen asiaa juuri noilla Dragonin kaivospiireillä ja valtauksilla. Kaupungin vaateet kaivospiirien purusta olisi pilannut kaavaperustelut kaivosalueille. Nämä olisi siis voitu TUKESin kuuluttamissa kaikissa Suomen vanhojen kaivospiirien ”yleisten ja yksityisten etujen turvaamismenettelyssä” vaatia purettavaksi.

Parhaillaan Kitkan ja Rukan välin uraanivyöhykkeelle Dragon hakee ”Konttiaho”-nimisiä tutkimusvaltauksia.  Geologi Vanhasen tutkimusraportin mukaan Konttiahosta on löydetty jopa huippukorkeita 15 % uraaninäytteitä. Saman uraanivyöhykkeen viereisissä Rukan Sivakkaharjun kaivospiirin uraanin keskipitoisuus on GTK:n virallisen uraanidatan mukaan 0,12 % uraania, mikä ylittää ydinenergialain mukaisen uraanikaivoksen taloudellisuusrajan. Uraanin ollessa kytkettynä muihin mineraaleihin esim. kultaan on toiminta taloudellista jo pienemmissäkin pitoisuuksissa. Dragon haki lupaa malmikairauksille osin Rukan ja Pohjois-Kuusamon kylien pohjavesialueiden päälle. Näin vaikka ympäristölain 8§ mukaan pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton ja kairaukset uraanimalmion läpi pohjavesiin on saastumisvaara pohjavesille, kuten Kouervaaran aikaisemmat kairaukset osoittavat.

Viime keskiviikon 28.8. yhdyskuntatekniikan lautakunnassa käsiteltiin sitten ”Konttiahon” lisävaltaukset Rukan ja Kitkajärven väliselle alueelle. Kokouksessa keskustan johdolla lautakunta jälleen enemmistöllä puolsi tutkimusvaltauksien tuloa Rukan kylkeen. Kaupunginhallituksessa viime maanantaina (1.9.2014) kokoomus, perussuomalaiset, demarit ja vihreät esittivät otto-oikeuden käyttöä valtauksien uudelleen käsittelemiseksi. Tämän esti jälleen koko keskustan kaupunginhallitusryhmä 7-5 äänestystuloksella – ja Dragonin lisävaltauksien tuloa puoltava kaupungin lausunto jatkaa TUKESiin.

Nämä Dragonin tutkimusvaltauksien puollot ja toimimattomuus TUKESin kaivospiiripäätöksien suhteen ruokkivat Dragonin halua jatkaa hanketta ja edelleen puskea uraanikultakaivoksia ja keskusrikastamoa Kuusamoon vastoin Kuusamon, Pohjolan luontopääkaupungin kokonaisetua. Painotamme, että Kuusamolla on kaupunginhallituksen yksimielinen päätös vastustaa uraania sisältäviä valtauksia ja kaivoshankkeita. Uraania sisältävät hankkeet -vastustuslauseke on yksimielisesti lisätty myös kaupungin Dragonin kaivos YVA-lausuntoon. Luonnonvaratyöryhmän yksimieliset linjaukset, Kaupunginhallituksen uraanilausunto sekä valtuuston linjaukset tulisi näkyä lautakunnan päätöksissä ja virkakoneiston esityksissä. Miksi ne eivät näy? Ja miksi keskustan ryhmän lautakunnan ja hallituksen edustajat nykyään käytännössä puoltavat uraania sisältäviä tutkimusvaltauslupia tunnetulle uraanivyöhykkeelle? Esimerkiksi Joensuussa kaupunki on selkeästi uraania sisältäviä hankkeita vastaan kaikissa toimissaan ja päätöksissään, miksi ei olla Kuusamossa? Muistutammekin kaikkia kaupunginvaltuuston yksimielisestä lausunnosta, 225 YVA-muistutuksesta, ELY:n YVA hylkäyksestä sekä yli 1000 henkilön luonnonvarakyselyn selkeästä enemmistön kannasta, jotka olivat Dragonin uraanikultakaivoksia ja keskusrikastamoa vastaan – onkin jo korkea aika toimia kaikilla sen mukaan Kuusamon, Pohjolan luontopääkaupungin, päätöksissä ja kaavoituksissa.

Martti Turunen, Kokoomus

Leena Mustonen, SDP

Joukamo Kortesalmi, Perussuomalaiset

Tarmo Raatikainen, Vasemmisto

Vuokko Käsmä, Perussuomalaiset, sit.

Mika Flöjt, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkan Viisaat: Kaivosviranomainen loukkaa yleisiä ja yksityisiä etuja

Kitkan Viisaat: Kaivosviranomainen loukkaa yleisiä ja yksityisiä etuja

 Kitkan Viisaat ry paheksuu kaivosviranomainen Tukesin menettelyjä Dragon Miningin Kuusamon Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon sekä Kitkajoen Juomasuon kaivospiirien tarkistuskäsittelyissä. Uuden kaivoslain pakottamana Tukes antoi 30.6.2014 Kuusamon kaivospiireille yleisten ja yksityisten etujen turvaamismääräykset, kullekin kaivospiirille erikseen. Päätösten nimestä huolimatta päätöksiin ei kuitenkaan sisältänyt niitä turvaamismääräyksiä, joita uusi kaivoslaki edellytti.

Haitankärsijöiden perusoikeuksien turvaamiseksi tarkoitettu menettely lähti vikaraiteille jo Tukesin puutteellisten kuulutusasiakirjojen vuoksi. Esimerkiksi kaivospiirien voimassaolojen perusteita ei kuulutusasiakirjoissa esitetty, kaivospiirejä käsiteltiin yksittäisinä tapauksina, kaivospiirien kokonaisvaikutuksia yleisille ja yksityisille eduille ei kuvattu asiakirjoissa, Natura-arviointeja ei asiakirjoihin sisältynyt, ehdotusta yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi ei ollut. Uraanista ei ollut sanaakaan kuulutusasiakirjoissa.

Kitkan Viisaat ry jätti noista asioista muistutuksen Tukesille. Dragon sai selitysmahdollisuuden annettuihin muistutuksiin, mutta lausunnonantajat ja muistuttajat eivät saanet mahdollisuutta vastaselitykseen, vaikka kaivoslaki sitä edellyttää. Yhtäkään turvaamismääräystä ei Tukes päätöksessään 30.6.2014 antanut eikä ollenkaan ottanut kantaa annettuihin muistutuksiin. Paliskuntaa Tukes sentään ohjeisti: neuvotelkaa kaivosyhtiön kanssa. Kaivoslain mukaan Tukes ei kuitenkaan voi päätösvastuutaan siirtää kaivosyhtiön myöhemmin hoitamiin neuvotteluihin.

Päätöksensä aikaan Tukes jo tiesi, että ELY-keskus oli hylännyt Dragonin YVA-selostuksen, mutta ei huomioinut sitä mitenkään. Uusi kaivoslaki edellyttää Tukesilta kokonaistarkastelua päätöstensä perusteeksi, mutta Tukes jätti tuollaiset tarkastelut tekemättä.

Kuvatunlaisten perusoikeuksia loukkaavien puutteiden vuoksi Kitkan Viisaat ry valitti Tukesin päätöksistä hallinto-oikeuteen. Valituksessa vaadimme hallinto-oikeutta kumoamaan Tukesin päätökset, antamaan uudet yleisiä ja yksityisiä etuja turvaavat määräykset, huomioimaan Kuusamon uraanivyöhykkeen, Juomasuon koelouhoksesta ympäristöön jo päässeet radioaktiiviset päästöt, vanhojen kaivospiirien kymmeniä vuosia aiheuttaneet haitat elinkeinojen kehittämisille, sekä asettamaan sellaiset vakuusvaatimukset jotka kattavat myös radioaktiivisten päästöjen siivouskulut. Lisäksi vaadimme hallinto-oikeutta määräämään Tukesia ryhtymään kyseisten kaivospiirien purkamistoimiin.

Kuusamossa 27.8.2014

Kitkan Viisaat ry

Puheenjohtaja Mika Flöjt                       varapuheenjohtaja Jouni Petäjäaho

Kitkan Viisaat ry:n tarkoituksena on Kitkajärven ja Kitkajoen vesistöalueen luonto- ja virkistyskäyttöarvojen turvaaminen pyrkimyksenä veden erinomainen laatu.

Posted in Yleinen | Leave a comment