Aika kohdata voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakausi 

NASA: ”This graph, based on the comparison of atmospheric samples contained in ice cores and more recent direct measurements, provides evidence that atmospheric CO2 has increased since the Industrial Revolution. (Credit: Vostok ice core data/J.R. Petit et al.; NOAA Mauna Loa CO2 record.) Find out more about ice cores (external site).” Lähde: https://climate.nasa.gov/evidence/

NASA global research -ohjelman ja maailman ilmatieteenlaitoksen WMO:n tulokset osoittavat kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvaneen IPCC:n pahimman ns. F1 skenaarion mukaisesti. Ilmakehän lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3). Viime vuonna (2018) kansainvälisen energiajärjestön IEA:n johtaja ilmaisi huolestumisensa koko maailman kasvihuonekaasupäästömäärästä. Valitettavasti päästötrendi on yhä globaalisesti kasvava.

Maailman ilmatieteenlaitoksen (WMO) päästödata yläilmakehästä osoittaa että vuoden 2018 loppuun päästöt globaaliin ilmakehään ovat jatkuneet ennätyksellisen korkeana. Jo menneen vuosikymmenen ilmastoneuvotteluiden aikana tutkijat ovat korostaneet, että säilyttääksemme maapallolla ns. turvallisen ilmaston tulisi hiilidioksidi -taso säilyä alle 350 ppm (ppm = parts per million), mutta 2018 sen taso keikkuin 409 ppm pinnassa ilmakehässä. Viimeisin tieto NOAA:lta on tammikuun 12 päivä jo n. ”413.45 ppm on January 12, 2019 (NOAA-ESRL)” https://www.co2.earth/daily-co2

Tietoa ei paranna myöskään viime päivien uutinen, jossa kerrottiin Yhdysvaltojen päästöjen kasvaneen 3,4% Trumpin politikan seurauksena. Käytännössä ”päästötrendi on yli turvallisen päästötason”, jos niin yleensä voi päästöjä kutsua.

Erityinen ongelma aiheutuu siitä, että hiilidioksidipäästöt säilyvät ilmakehässä noin 100 vuotta, eikä meillä vielä ole sellaista teknologiaa millä sitä voitaisiin laajamittaisesti poistaa ilmakehästä. Täten luonnollisen hiilensidonnan tavat kuten metsät nousevat arvoon arvaamattomaan, mutta valitettavasti nekään eivät pysty kokonaan ratkaisemaan ongelmaa, varsinkin jos globaalit kasvihuonepäästöt kasvavat kasvamistaan. Lisäksi muutkin voimakkaat kasvihuonekaasut osaltaan vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutoksen voimistumiseen.

Valitettavasti vaikuttaa siltä, että nykyiset globaaliset päästöt voimistavat ilmastonmuutosta kaikkine haitallisine ilmiöineen. Yhteiskuntien tuleekin valmistautua voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauteen kaikilla elämän sektoreilla. Se tarkoittaa hajautetun ruokatuotannon varmistamista ja energiaremonttia: omavaraisten ja hajautettujen vastuullisen uusiutuvan energiantuotannon ja energiaverkkojen luomista – keskitettyjen energiaverkkojen ja energialaitoksien sijaan. Yksittäisten talojen ja kiinteistöjen omavarainen hybridienergiantuotanto, hajautetut pien- ja alueelliset energiaverkot ovat turvallisempia kuluttajille kuin suuret keskitetyt energiaverkot voimistuvan ilmastonmuutoksen sään ääri-ilmiöiden aikakaudella. Kuten mm. Itä-Kanadan jäämyrskyn kokemukset modernille yhteiskuntajärjestelmälle osoittivat jo useampi vuosi sitten.

Kasvihuonekaasuja tulee vähentää ja kiertotaloutta edistää kaikkialla. Esimerkiksi liikenteessä edistämällä osana kiertotaloutta biokaasuntuotantoa maaseudulla (lanta ja ylijäämä biomassa) ja kaupungeissa (yhdyskuntajätevedet, biojäte jne). Biokaasuautoilun etu on se, että nykyinen autokanta (bensa- ja diesel) voidaan muuntaa biokaasua käyttämään, vähentäen yksittäisen muunnetun auton päästöjä jopa 80%. Täten vältetään uuden autokannan luomiseen käytettävä energia- ja mineraalitarve sekä ennenkaikkea aikaa ja rahaa. Ei ole aikaa odottaa eikä tavallinen kansalainen pysty täysin uuden teknologian mukaista autoa ostamaan. Siten vanhankin auton konvertointi biokaasuautoksi on yksittäinen ekoteko, vähentäen päästöjä, toteuttaen vanhaa sanontaa ”pienistä puroista kasvaa suuret joet”. Vastaavia rakenteellisia ja teknologisia päästöjen vähentämistä toteuttavia toimia meidän tulee tehdä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Vaikka päästöt globaalisesti ovat korkealla tasolla ja tilanne vaikuttaa toivottomalta tulee vastuullisten maailman päättäjien, yritysten ja kansalaisten pyrkiä voimakkaisiin päästövähennyksiin kaikilla elämän aloilla, ostaaksemme lisäaikaa meille ja lapsillemme päästöongelmien ratkaisemiseen. On yhä voimakkaasti vähennettävä globaaleja päästöjä. Päästöjen vähentäminen tulee kuitenkin tehdä poliittisten ohjauskeinojen kautta siten, ettei vähävaraisten ihmisten perustoimeentuloa heikennetä.

Yhteiskunnan eri sektoreiden tulee varautua sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseen, jos sellainen on joillakin sektoreilla tai ylipäänsä mahdollista. Pakko yrittää. Samalla tulee vaalia niitä viimeisiä puhtaan veden ja ruokatuotannon alueita mitä tällä pallolla on. Ne nimittäin nousee arvoon arvaamattomaan.

Mika Flöjt

Planeetta maan asukas

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kuusamon ympäristöjulistus on entistäkin ajankohtaisempi

Kuusamon ympäristöjulistus kuvattuna Kuusamon keskushallinnon käytävältä

Kuusamon kestävän kehityksen julistus on entistäkin ajankohtaisempi (suoria lainauksia Kuusamon ympäristöjulistuksesta):

”-Kuusamolainen on aina elänyt osana luontoa ja luonnosta. Kunnan ensimmäiset elinkeinot olivat metsästys ja kalastus, joita seurasivat karjan- ja poronhoito, maanviljely, metsä- ja kalatalous ja viimeisimpänä matkailu. Luonto on ollut kuusamolaisille aina kaikkinaisen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin sekä virkistyksen lähde. Luonto on muovannut kuusamolaisen kulttuurin omaperäiseksi ja omavaraiseksi sekä kuusamolaisen ihmisen yritteliääksi ja työteliääksi. Niin kuin Kuusamo on erilaisten luontotyyppien kohtaamispaikka, on se aina ollut myös erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka. Moniarvoisuus ja kansainvälisyys juontavatkin juurensa paikkakunnan historiaan ja Kuusamon maatieteelliseen sijaintiin.Tästä moniarvoisesta kulttuuri- ja luontoympäristöstä me olemme ylpeitä. Näitä arvoja, kuusamolaista luontoa ja sen elinvoimaisuutta, me sitoudumme täten puolustamaan ja suojelemaan.

-Luonnossa on se arvoperusta, jonka varaan me rakennamme yksilöllisyytemme, tulevaisuutemme sekä mahdollisuutemme muuttuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa. Päämääränämme on kunta, joka voi myös seuraavan 125 vuoden kuluttua olla esimerkillinen kansalais- ja luontokunta. Haluamme kehittää Kuusamosta kestävän kunnan. Tämä julistus velvoittaa Kuusamon kunnan toimielimiä ja kaikkia kunnan palveluksessa olevia kaikissa toimissaan. Tätä julistusta noudattakoot myös kaikki Kuusamon asukkaat, yhteisöt ja yritykset, loma-asukkaat sekä kunnan alueella muutoin tilapäisesti oleskelevat ihmiset.”

Globaalimuutoksien aikakaudella tarvitsemme hajautetun, elinvoimaisen ja puhtaan ruoka- ja alkutuotannon sekä kalaiset vedet jälkipolville. Kuusamo kokonaisuudessaan on hieno maaseutu- ja eräpitäjä Koillismaan ylängöllä. Kuusamon puhtaat kala-, riista-, poro- ja maataloustuotteet mm. maukkaat Kuusamon Juustot ovat maankuuluja. Vireä maaseutu sisältää ajatuksen siitä, että maaseudun on mahdollista olla kestävästi elinvoimainen, niin ihmisen kuin luonnonkin näkökulmasta. ”Wild Food Kuusamo Lapland” -tuotteet ovat tästä oiva esimerkki.

Kuusamossa on mahdollisuuksia edistää lähi- ja luomuruuan tuotantoa, etätyötä, perinne- ja puurakentamista, omavaraistaloutta ja luonnonläheisiä elinkeinoja.Kuusamon luontokaupunki kehittyvän vihreän talouden keskuksenaan mm. laatupaneelia ja hirsitaloja tuottava metsäklusteri. Vihreä Kuusamo tarkoittaa vihreää taloutta, pienyrittäjyyttä, hyvinvoivia perheitä ja hajautettua energiantuotantoa mm. biokaasua ja bioenergiaa sekä erikokoisia hybridi uusiutuvan energian ratkaisuja.

”Riisitunturi- Kitka – Ruka- Kuusinki – Oulanka” -matkailu alueiden pohjoisen vyöhykkeen vastapainoksi eteläinen ”Erämaa Kuusamon” -matkailu on kasvussa muun muassa Keron karhutarha, Iivaara, Näränkä ja ”Hossa – Julma Ölkky – Kylmäluoma” vetävät uusia luontomatkailijoita. Kuusamon lukuisat puhtaat järvet ja vetävät niin mökkiläisiä, matkailijoita kuin paikallisia asukkaita virkistymään.

Kuusamo antaa mahdollisuuden kokea päivittäin virkistystä, yhteisöllisyyttä ja ihmisenkokoista elämää. Nautitaan Kuusamosta, sen luonnonläheisestä elämästä ja jätetään perinnöksi turvallinen, Kuusamon ympäristöjulistuksen kestävää kehitystä edistävä Kuusamo.

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

Tilallisen terveiset Suomen ja EU:n päättäjille


”Omanpa henkeni kieltä se puhhuu, honkain humina, luonto ja muu” – Railin motto -

Sain kutsun Vieremän karjatilalle, sinisen salon sisälle.

Tässä maanviljelijä Raili Eskelisen kiteytetyt ajatukset Suomen uudelle eduskunnalle ja Suomen EU puheenjohtajuuskaudelle:

Voimistuvan ilmastonmuutoksen sään ääri-ilmiöiden aikakaudella on säilytettävä koko Suomen hajautettu ruokatuotanto. Ruokatuotannon ja elävän maaseudun turvaamiseksi  tarvitaan ajattelun muutosta positiivisempaan suuntaan.

  1. Antaa viljelijöiden keskittyä tekemään työnsä eikä elättämään byrokratiaa
  2. EU:n maatalousbudjetista on eriytettävä byrokratian osuus.
  3. Reilun kaupan periaatteet myös Suomen elintarvikkeille. Tuottajalle oikeudenmukainen hinta kaupan voittojen sijaan.
  4. Lähiruuan käyttöä lisättävä julkisissa hankinnoissa.
  5. ALV veron alennus lähiruualle.
  6. Suomen maatalouden GMO vapaudesta pidettävä kiinni. 
  7. Maapallon viljelykelpoisten alueiden supistuessa ilmastonmuutoksen myötä on pidettävä maamme kaikki tilakoot ruuantuotannossa huoltovarmuuden turvaamiseksi.
  8. On rajoitettava elintarvikkeiden siirtoja nälkää näkeviltä alueilta rikkaisiin maihin.
  9. Autettava tiloja oman energiatuotannon kehittämisessä ja energiasäästö mahdollisuuksissa. 
  10. Lomituksen säilyttäminen ja lomituskorvauksen kohtuullistaminen viljelijän työtuloon nähden kaikissa lomituksissa.
  11. Tilojen sukupolven vaihdoksen tukeminen ja nuorten viljelijäkoulutuksen säilyttäminen perus- ja maaseutuopetuksessa.
  12. Ruokatuotantoa suojattava elintarvikevyöhykkeillä kaivosteollisuudelta ja sen päästöiltä.
  13. Huolehdittava pohjavesien ja vesistöjen säilyttämisestä suomalaisten kansallisomaisuutena.
  14. Peltomaan myyntiä ulkomaalaisille elintarvikejäteille rajoitettava lailla. 

Raili Eskelinen toevoo, että Suomen ja EU:n piättäjät tuntoovat syvämmessään ylypeöyttä puolustaessaan suomalaesta ruokoo!

Jutun kuvat Raili Eskelinen.

Posted in Yleinen | Leave a comment

(Talvivaara)-Terrafame-(Trafigura) hakee uutta lupaa

Kainuun ja Ylä-Savon tilaisuuksissa on puhuttanut vuosia Talvivaara-Terrafamen päästöt vesistöihin ja ympäristöön sekä luvituksen ja valvonnan puuttet.

Terrafamen kumotut ympäristöluvat päättyvät vuoden 2018 lopussa. PSAVI ei pystynyt antamaan uutta ympäristölupaa ennen sitä, koska Terrafamen elokuussa 2017 jättämä lupahakemus oli törkeän puutteellinen.

PSAVI vaatikin toukokuussa 2018 Terrafamelta lisäselvityksiä 218 asiakohtaan. Ympäristölupahakemus oli siten vähintäänkin yhtä puutteellinen kuin Talvivaarankin ympäristölupahakemus, jonka laatimisesta silloiset johtajat on tuomittu törkeästä ympäristörikoksesta.

Heinäkuussa 2018 Terrafame antoi PSAVIlle lisäselvityksiä, mutta vasta joulukuussa 2018 loput. Vuoden viimeisenä päivänä 2018 PSAVI tiedotti Terrafamen täydennetyn ja paikkaillun ympäristölupahakemuksen. Muistutuksia ja mielipiteitä voi jättää 1.3.2019 saakka. [https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/]

Hakemusasiakirjoja on sangen runsaasti, joten tutustuminen on syytä aloittaa heti.

Kiinnitän huomiota siihen, ettei yhtenäistä ympäristövaikutusarviointia ole vieläkään tehty, YVA-asetuksen edellyttämää uraanin tuottamisen ympäristövaikutuksia malminrikastuskasoissa ei ole vielä arvioitu. Uraanitasekaavioita ei ole korjattu. Toiminnan sulkemissuunnitelmaa YVA-arviointeineen ei vieläkään ole tehty.

Alkuperäiset ympäristöluvat siis umpeutuvat vuoden lopussa. Vuoden 2019 alusta toimii tilapäisillä määräaikaisilla luvilla siihen saakka, kunnes lainvoimainen päätös on saatu siitä, saako kaivos uuden ympäristöluvan toiminnan jatkamiseen vai toiminnan sulkemiseen.

Siihen lainvoimaisen luvan kynnyskysymyksiin, ja siten koko lupajärjestelmän uskottavuuteen, liittyy kysymys vuosikymmenen ajan tapahtuneesta uraanin tuottamisesta suurissa malminrikastuskasoissa ilman asiaan kuuluvia lupia. Eikä Terrafame nytkään hae sellaista lupaa. Kuinka kauan saa toimia ilman lainvoimaisia lupia?

Ympäristöluvan lisäksi Terrafame haki jo vuosi sitten uraanin talteenottolaitokselle lupaa valtioneuvostolta. Väittäen että laitos on jo lähes valmis ja sillä olisi Talvivaaran hakemat luvat. Vaikka ne oli KHO kumonnut 2013. Ydinenergialain mukaan uraanin tuottamiselle malminrikastustoiminnassa on pakko hakea lupa ja toiminta ilman lupaa on rangaistavaa. Sitä se on ollut vuodesta 2008 saakka. Uraanilupahakemus on TEMin käsittelyssä.

Tämä nyt PSAVIn tiedottama nikkelisulfiitin tuottamista [ja samalla vaieten uraanisulfidin tuottamisesta] koskeva ympäristölupahakemus on ratkaiseva hakemus Terrafamen tulevaisuudelle, ja paljon hehkutettu tulevaisuus akkukemikaalien suhteen romahtaa, mikäli edeltä vaihe nikkelin tuotanto ei saa ympäristölupaa.

Olisi luullut, että Terrafame olisi laatinut lupahakemuksen, jossa olisi poistettu voimassaolleen ympäristöluvan kumoamiseen johtaneet syyt. Mutta Terrafame tukeutuu Talvivaaran aikaisempempiin selvityksiin eli höttöä hötön päälle.

Terrafamen kaivos ei ole esimerkki yksittäisen kaivoksen epäasiallisesta rimpuilusta lupaprosesseissa, vaan erityisesti kysymys on tuon rimpuilun yhteydessä unohtuneesta ja unohtuvasta lupaharkinnan perustehtävästä: yleisen ympäristöetuuden turvaamisesta, haittojen estämisestä, vahinkojen korjaamisesta ja yksityisten haitankärsijöiden korvauskysymyksistä.

Laajemmin kysymys on koko lupamenettelyjärjestelmän uskottavuudesta ja kansalaisten luottamuksesta valtiovallan toimintaan.

Toivottavasti vuosi 2019 tuo parannusta haitankärsijöiden asemaan.

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kaivoslaki on uusittava

Suomen mineralisaatiot annetaan ulos halvalla veronmaksajien kustantamissa lahjapaketeissa ja avataan väärillä harhaanjohtavilla tiedoilla ja TUKES:in luvituksilla. Piirros Seppo Leinonen www.seppo.net

Nykyinen kaivoslaki suosii luvanhakijaa eikä turvaa paikallisyhteisöjen ja yhteiskunnan etua.

Siinä ei vaadita yhteiskunnallisen hyöty/haitta-suhteen selvittämistä. Siksi kohteena ovat entistäkin köyhemmät mineraalivarannot, joissa hyöty/haitta-suhde ennalta arvioiden muodostuu negatiiviseksi.

Perimmältään kyse on kaivosalan yhteiskunnallisesta legitimiteetistä ja laajemmin kansalaisten luottamuksesta valtiovallan toimintaan. Nykyinen kaivoslaki romuttaa luottamusta oikeusvaltioon.

Kaivoslakiin on saatava seuraavat periaatteet:

– malmi ja mineraalivarat tutkimustietoineen on määritettävä valtion omistukseen.

– kunnilla on oltava veto-oikeus kaivoslain alaisiin päätöksiin turvatakseen.

– kunnat voivat rajata yleiskaavalla alueita ulos malminetsinnästä ja kaivostoiminnasta.

– luonnonsuojelualueille, suojeltuihin vesistöihin ja kansallispuistoihin ehdoton kielto kaivoslain alaisiin hankkeisiin.

– ruokatuotanto-, matkailu-, arvokkaille vesistöille sekä vastaaville alueille kohdistuviin kaivoslain alaisiin hankkeisiin kielto.

– uraaniesiintymiin ja uraanivyöhykkeille kohdistuviin hankkeisiin ehdoton kielto.

– hakijan on osoitettava selvityksin, ettei paikallisille elinkeinoille ja niiden kehittämisille synny haittoja.

– hakijan on osoitettava selvityksin, ettei paikalliselle elämiskulttuurille ja vähemmistöryhmille / alkuperäiskansoille synny haittoja.

– Hakija maksaa täysimääräiset haittakorvaukset muille elinkeinoille ja vesi- ja maa-alueiden omistajille

– hakijan on maksettava korvausta louhintamäärään perustuen sekä osuus tuotosta maanomistajille, paikalliselle yhteisölle ja valtiolle.

– jätevedenpuhdistamot on asetettava pakollisiksi kaivoksille jo kaivoslaissa, eikä lupia saa antaa laimentumisperiaatteeseen perustuen (purkuputkilla suurempaan vesistöön).

– on asetettava vaatimukset kaivosyhtiön luotettavuudelle, asiantuntemukselle, omistussuhteiden avoimuudelle sekä kykyyn vastata haitoista, vahingoista ja jälkihoitokustannuksista.

– lupapäätökset on tehtävä kokonaisarvioon perustuen, ehtona että haetusta toiminnasta on osoitettu olevan enemmän hyötyä kuin haittaa ympäristölle, vesistöille, paikalliselle yhteisölle ja yhteiskunnalle.

Kaivosyhtiöllä oltava vastuu ympäristöhaitoista ja ympäristöturvallisuudesta sekä toiminnan aikana että toiminnan lopettamisen jälkeen, myös jätevesien osalta. Viranomaisvastuu lupahakemusten valmisteluvaiheissa sekä päätöksenteossa ja valvonnassa on kaivosviranomaisen, säteilyviranomaisten ja ympäristöviranomaisen kesken selkeytettävä aukottomaksi.

Lakiin on kirjattava kaivosviranomaisen velvollisuus puolueettomaan viranomaistoimintaan; vastuu yleisen ympäristöetuuden turvaamisesta; vastuu yleisen ja yksityisen edun turvaamisesta; vastuu vähemmistöryhmien oikeuksien turvaamisesta; vastuu riittävien selvitysten hankkimisesta lupamenettelyjen yhteydessä; vastuu Århusin sopimuksen mukaisesta tiedottamisesta; vastuu eri hankkeiden yhteisvaikutusten huumioonottamisesta; vastuu kaivoslain mukaisten hankkeiden valvonnasta.

Radioaktiivisiin mineraali- ja malmiesiintymiin kohdistuvien toimintojen lupamenettely on uusittava, koska ne Tukes nykyään ohittaa ”ei aiota hyödyntää” väitteeseen perustuen. Mikäli malmiesiintymä sisältää uraania tai muita radioaktiivisia aineita keskimääräistä isompina pitoisuuksina, asia on selvitettävä jo malminetsintälupakäsittelyn yhteydessä.

Mikäli uraanin tuottamislupaa haetaan jo toimivalle kaivokselle jälkikäteen, tulee selvittää onko alkuperäisen lupahakemuksen yhteydessä salattu hakijan tai viranomaisen toimesta tähän liittyviä tietoja, ja mikäli on tulee asia käsitellä ympäristörikoksena. Samoin on meneteltävä, mikäli uraanin tuottamisluvan hakemisen sijaan harhauttavasti haetaan ”uraanin talteenottolupaa” ilman koko kaivos- ja malminrikastustoimintaketjun sisällyttämistä lupahakemukseen.

Mika Flöjt

Kuusamon kaupunginhallituksen jäsen, Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Oulun vaalipiirin varakansanedustaja, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Huomioita kaivosbuumista ja uudesta kaivoslaista

Kaivosviranomaisena toimivan TUKES:in kaivosrekisterin karttapalvelun Lapin tilanne varauksien, valtauksien ja valtaushakemuksien/malminetsintälupien sekä kaivospiirien osalta 27.12.2018 (lopussa linkki TUKESin kaivosrekisterin karttapalveluun.)

 

Suomessa ollaan tilanteessa, jossa hyvin suuri osa maata ja pääosa Lappia on jonkinasteisen malminetsinnän piirissä. Eritasoiset varaukset ja valtaukset aiheuttavat hämmennystä maaseudun ihmisissä saaden kyläläiset ja mökkiläiset varpailleen, kun suvun maat tai mökkipaikat ovat yhtäkkiä valtauksien (malmitutkimuksien) piirissä.

Oulun eteläisen varaukset ja valtaukset/lupahakemukset.

Monin paikoin kaivosyhtiöt ovat jo ryhtyneet suunnittelemaan kaivoksia arvokkaiden mökkivesistöjen äärelle, elävien maaseutukylien läheisyyteen tai keskelle matkailualuetta.

Kalevan mielipidesivulla (16.2.2013) Jaakko Alavuotunki kiinnitti huomiota malminetsinnän ”Villin Lännen” meininkiin:

”Suomessa mikä tahansa yritys voi tulla jokamiehenoikeuksiin nojaten etsimään mineraaleja yksityisiltä mailta. Kaivostoimintaa valvova turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes laski tammikuussa, että peräti 14 prosentilla Suomen pinta-alasta on jonkinasteinen kaivosyhtiöiden tekemä valtausvaraus tai hakemus päällä.

Maanomistajilla ja paikallisilla ihmisillä ei ole oikeuksia puuttua tähän toimintaan. Maan povessa piileviä luonnonvaroja ei lainsäädännön mukaan omista kukaan. Ne siirtyvät kaivostoiminnan myötä löytäjän omaisuudeksi. Valtio ei saa minkäänlaista korvausta arvokkaista mineraaleista ja maanomistajalle on tarjolla ainoastaan kahvirahat.”

Huomio on monella tapaa mielenkiintoinen varsinkin kun on selvinnyt, että Suomi poikkeaa maailman ”kaivosperinteestä”: täällä maanomistajat alun perin todella omistivat myös maaperän ja sen mineraalit. Eri kaivoslain uudistuksissa tätä täysivaltaista maanomistusta on sittemmin koko ajan häivytetty valtion ja kaivosyhtiöiden eduksi.

Ovatkohan tästä alkuperäisestä mineraalien omistusoikeudesta edes maanomistajien yhdistykset tietoisia? Millaisen omaisuuden Suomen maanomistajat ovat menettäneet?

Uusi kaivoslaki syyniin

Katri Kallionpää kirjoitti Helsingin Sanomissa 18.5.2013 seuraavasti:

”Tämä rule of capture eli se saa joka ehtii -periaate on johtanut arvokkaampien luonnonvarojen katastrofaaliseen ryöstökäyttöön, väittää Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Olli Tahvonen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa. Hänen mukaansa on häkellyttävä erehdys kuvitella, että 1700-luvulla sovellettu periaate olisi käypä ohjaamaan tämän hetken kiihtyvää kilpailua niukkenevista raaka-aineista, joiden arvo maassa on voimakkaassa kasvussa.

Kaivoslaista ja luonnonvarastrategiasta puuttuvat Tahvosen mielestä kokonaan ymmärrys luonnonvarojen taloudellisesta niukkuudesta. Tahvosen mukaan Suomi on vahingossa luonut jonkinlaisen tämä sukupolvi ei säästele -strategian, joka tuottaa lyhytaikaisen piristysruiskeen.”

Suomessa pitäisi nyt kiinnittää huomiota kaivoslaissa annettuun tulkintaan jokamiehenoikeuksista.

Kaivoslakia määriteltäessä ikään kuin tulkittiin toista lakia. Ammattimainenkin malminetsintä luokiteltiin jokamiehenoikeudeksi, mikäli näytteenotto pysyy pienenä. Kuitenkin tavallinen käsitys jokamiehenoikeudesta on, ettei se koske ammattimaista toimintaa.

Uudessa kaivoslaissa poistettiin viimeisetkin esteet kaiken valtaamiselta.

Mielestäni kaupallisesti tapahtuva malminetsintä ei ole jokamiehen oikeutta, vaan kunnilla ja ihmisillä tulisi olla mahdollisuus estää tällainen teolliseen tuotantoon tähtäävä toiminta maillaan, jos he katsovat ettei kaivos millään tavalla sovellu alueelle. Nykyinen vuosittainen 20 euron hehtaarikorvaus on naurettava ottaen huomioon sen epävarmuuden ja haitan, mitä malmitutkimukset voivat aiheuttaa mm. kiinteistöille ja muiden elinkeinojen investoinnille alueille. Pitää myös huomioida, että Kanadassa eräissä osavaltioissa on kielletty uraanitutkimukset ja Australiassa ammattiliitto on kieltänyt jäsenistöltään työskentelyn uraania sisältävissä kaivoksissa ja tehtaissa. Samalla tavalla Suomessa pitäisi pystyä rajaamaan alueita malmitutkimuksien ulkopuolelle (uraanivyöhykkeet ja uraania voimakkaasti sisältävät malmiot) varsinkin, kun Ruotsin valtiopäivät (2018) kielsi uraanikaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutuksiin vedoten.

Malminetsintää ilman valvontaa

Vanhan kaivoslain ainoat valtauslupia estäneet pykälät liittyivät kaivosvaltausten maksimikokoon, joka oli yhdeksän neliökilometriä. Silloin katsottiin, että laajemmista alueista kaivosyhtiö ei pysty esittämään riittävän tarkkaa ja yksilöityä suunnitelmaa, joka huomioisi esimerkiksi alueen erityispiirteet ja maanomistajat. Tätä käytettiin perustana Uudenmaan uraanivaltaushakemusten hylkäyksiin vuoden 2007 alussa.

Uudessa kaivoslaissa tämä kaivosyhtiöitä kiusannut kohta poistettiin kokonaan, joten nyt ei haetun malminetsintäalueen kokorajoitusta ole. Kerralla saa hakea malmienetsintälupaa eli etuoikeutta tulevaan kaivospiiriin vaikka puolen Suomen tutkimiseen.

Niinpä nyt on annettu on varauksia ja valtaushakemuksia* laajalle Lapin alueelle ja ympäri Suomea. Uudessa kaivoslaissa poistettiin viimeisetkin esteet kaiken valtaamiselta.

Lisäksi laajoilla varausalueilla yhtiöt yrittävät takaoven kautta suorittaa malminetsintää tekemällä kairauksia maanomistajien luvilla. Näin on tapahtunut tunnetuilla uraanimalmialueilla, missä yhtiöt kiertävät Tukesin lupa- ja valvontaprosesseja maanomistajien suorilla, usein suullisilla luvilla. He voivat siis saada kairauslupia uraani- ja pohjavesialueille ilman vaadittuja ympäristövaikutuksien arviointeja, viranomaisten seurantaa sekä ihmisten valitusoikeuksia.

Tätä ei pidä sallia, vaan järjestelmä pitää korjata myös tältä osin. Koska päästötöntä ja jätteetöntä kaivosta ei ole ja mineraalit eivät uusiudu, on Suomen kuntien, maakuntien ja valtion kokonaisetu, että:

1)      Suomeen saadaan kaivosvero, joka jaetaan kuntien ja valtion kesken.
2)      Maa- ja vesialueiden omistajille sekä yhteisöille maksetaan täysimääräiset korvaukset.
3)      Luodaan suojavyöhykkeet ja kielletään malminetsintä arvokkaiden vesistöjen, luonnonpuistojen, elintarviketuotantoalueiden ja matkailualueiden ympärillä.
4)      Osuus kaivoksen tuotoista jyvitetään kunnille.
5)      Sosiaalisen luvan tulee tarkoittaa kunnanvaltuuston lupaa ‒ ja oikeutta sanoa ei.
6)      Ennen uusia resurssihankkeita koko wanhan Lapin alueella pitää ratifioida ILO-sopimus ja neuvotella maasopimukset.  Kanadan mallin mukaisesti on nykyiset varaukset ja valtaukset jäädytettävä, kunnes maanomistusoikeuskysymykset on ratkaistu. On hiukan arveluttavaa, että valtio luvittaa monikansallisille kaivosyhtiöille varauksia, valtauksia ja kaivospiirejä Lapin alueille, joiden maanomistusoikeus on jo vuosikymmeniä sitten kyseenalaistettu. Tämä voi johtaa juridisiin ongelmiin.

Kanadassa resurssihankkeet jäädytettiin siihen asti kunnes maaoikeuskysymykset on saatu tarkasti selvitettyä ja siten omistusoikeudet sekä mahdolliset korvaukset oikeudenmukaisesti ratkaistua. Esimerkiksi Kevitsan kaivoksen maa-aluetta ”hallinnoi” valtion Metsähallitus, joka möi alueen kaivosyhtiölle. Historiallisesti katsottuna Kevitsan alueen ”valtionmaat ja vedet” kuuluisivat Lapin lapinkylille, joiden perillisiksi voidaan tulkita niin kunnat- ja maakunnat, paliskunnat, kalastuskunnat ja saamelaiskäräjät. Näiden kaikkien kesken olisi ollut syytä jakaa louhintamaksut ja toivottavasti päivitetyn/uudistetun uuden eduskunnan kaivoslain mukainen kaivosvero ja täysimääräiset haittakorvaukset.

 

  • käytän tässä sanaa valtaus koska kaivosyhtiöt kansainvälisissä tiedotteissaan käyttävät sanaa valtaus, mikä kuvaa myös oikein niiden juridista maankäytöllistä valtaa.
  • Kaivosrekisterin karttapalveluun voivat kaikki tutustua http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/

Mika Flöjt

Mika Flöjt on kuusamolainen elinympäristön tilasta huolestunut toimija ja Kysymyksiä Talvivaarasta -kirjan toinen kirjoittaja. Tutkija Flöjt on perehtynyt Suomen kaivoshankkeisiin yli kymmenen vuoden ajan. Hän on Kuusamon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Kirjoitus julkaistu alunperin Vihreässä Tuumassa. Tämä lyhennetty ja muokattu versio.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Lohijokitiimin tärkeä kannanotto, mikä Kemijoen velvoitteen muutoksen käsittelyä viivästyttää?

Luontopiirtäjä Seppo Leinosen Kemijoen tulilla piirtämä ”vaelluskalojen puolesta” -kuva allekirjoittaneelle 2017

Vuosikymmeniä ovat Kemi- ja Ounasjokivartiset pitkin jokivartta aina latvavesiä myöten vaatineet vaelluskalojen palauttamista takaisin vesistöön.  Lapin ELY-keskus on laillista tietä pitkin aloittanut (2017) prosessin, jonka olisi jo pitänyt johtaa velvoitteiden muuttamisprosessin:

Lohijokitiimi ry:n kannanotto 20.12.2018

Kemijoen vesistön kalanhoitovelvoitteen muutoksen käsittelyn on edettävä ripeästi

Lapin ELY-keskus on jättänyt 17.3.2017 hakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi. Kalatalousviranomaisena ELY-keskus on vaatinut, että Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteet muutetaan vastaamaan nykytietämyksen mukaista voimalaitosten rakentamisen seurauksena syntynyttä kalaston hoidon tarvetta. Lohijokitiimi pitää velvoitteen päivittämistä vesialueiden omistajien sekä muiden asianosaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta erittäin tärkeänä prosessina. Hakemuksen jättämisestä lupaviranomaiselle on pian kulunut kuitenkin jo kaksi vuotta, eikä hanke ole edennyt toivotulla tahdilla.

Lohijokitiimi toivookin, että kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen käsittely etenisi vuoden 2019 aikana aluehallintovirastossa ripeästi, jotta asianosaiset pääsisivät lausumaan näkemyksiään asiasta. On myös yleisen edun mukaista, että kalatalousvelvoite saatetaan pikaisesti lainmukaiselle tasolle.

Kemijoen kalanhoitovelvoite on ollut voimassa 35 vuotta ja sen muuttamisen tarve vastaamaan nykyisiä olosuhteita on ilmeinen. Lohijokitiimi toivoo, että Kemijoen vesistön kalatalousvelvoitteen sisällön muuttaminen etenee hyvässä yhteistyössä vesialueiden omistajien, voimalaitosyhtiöiden ja viranomaisten kesken. Kemijoki sivujokineen on meille lappilaiselle valtava luonnon voimavara, jota tulee hyödyntää monipuolisesti sekä vastuullisesti. Meidän kaikkien vastuulla on varmistaa, että tulevat sukupolvet saavat nautittavakseen elinvoimaisen Kemijoen vesistön.

Keminmaassa 20.12.2018

Lohijokitiimi ry Jyrki Kehus Jukka Viitala
Puheenjohtaja Toiminnanohjaaja

(Julkaisu toiminnanjohtaja Jukka Viitalalta kysyltyltä luvalla)

Kemijoen vaelluskalojen puolesta melojia ja soutajia Sierilässä. Melojat Terttu Kuusela ja Kristi Lehtinen sekä taustalla muusikko Jukka Takalo.

Kemijoen soudussa puuveneelläni
Posted in Yleinen | Leave a comment

Vaadin korjausta median tiedottamiseen Latituden ”Rukan 10 km suojavyöhykkeestä”

Tiedote (julkaisuvapaa)                                                                      Kuusamossa 19.12.2018

Vaadin korjausta median tiedottamiseen Latituden ”Rukan 10 km suojavyöhykkeestä”
YLE ja Koillissanomat uutisoivat (18.12.2018), että Latitude jättää 10 km suojavyöhykkeen Rukan ja Riisitunturin kansallispuiston ympärille. Kuitenkin kuvakaappaukset alla TUKESin virallisen kaivosrekisterin karttapalvelusta (19.12.2018) osoittavat että yhtiöllä on kaivospiirejä vain pari kilometriä Rukasta.  TUKESin kartassa  ”latituden” Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirit ja valtaukset Rukan ja Kitkajärven välissä. Latituden kaivospiirit ns. Rukan Sivakkaharju ja Meurastuksenaho pari kilometriä Rukasta.
Näyttökuva 2018-12-19 kello 14.07.01
Lisäksi valtaushakemuksia ja valtauksia alueella. Kartassa näkyy myös tekstinä Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirit. Yhtiö vedättää varauskikkailullaan mediaa ja ihmisiä. Yhtiöllä on yhä sen Rukan 10 km renkaan sisällä valtauksia, valtaushakemuksia ja kaivospiirejä.
Näyttökuva 2018-12-19 kello 14.08.50
Ja myös Riisitunturin Maaningan ja Rintajärven alueelle valtaushakemus Riisin Maaningan Rintajärvellä ja myös varaus Riisitunturin kansallispuiston kylkeen Kitkan Suonnankylän kohdilla. Yhtiöllä on myös varauksia ja valtaushakemuksia Oulangalle ja kaivospiirit ja valtaukset Kitkajoella.
Jokainen voi itse tarkistaa tilanteen TUKESin kaivorekisterin karttapalvelusta:
Sieltä vasemmalta kiinni näytä kaikki tasot.
Ystävällisesti,
Mika Flöjt

 

Posted in Yleinen | Tagged | Leave a comment

Kitkajoen radioaktiivinen Juomasuon louhos peitettävä ja rauha kaivosasiaan kaivoslain muuttamisella

Lähetetty Koillissanomiin torstaina 13.12.2018 (ei vielä julkaistu)

(Vastineet Jussi Lähteen ja Markku Lämsän kirjoituksiin yhteisesti)

——————-

Kuusamo Goldin yritystunnuksella toimivan ”Latitude” kaivosyhtiön lobbari Jussi Lähde jätti vastaamatta Pro Kuusamon aiheelliseen kirjoitukseen miksi yhtiö käräjöi Kuusamon kaupunkia vastaan. Näin vaikka Kuusamon valtuuston tahtotila 39-4 ja Kuusamon kaupungin luonnonvaratyöryhmän yksimielinen raportti osoittavat, ettei Kitkajoen Juomasuon alue Käylän ja Säkkilän kylien välissä sovellu kaivostoimintaan. Kuusamolaisten tahtotilaa osoittavat myös aikaisemmat YVA -lausunnot ja Taloustutkimus Oy:n tekemä puolueeton galluptutkimus kuusamolaisten kannoista. Suuri enemmistö on kaivoshanketta vastaan. Latituden kaivoshankkeella ei ole sosiaalista toimilupaa ja siksi yhtiön tulee luopua hankkeesta ja peittää Juomasuon radioaktiivisesti saastuttava louhos.

Lobbari Lähde vääristelee Kitka-Ruka-Oulanka alueen uraanitietoja ja väheksyy sitä, että yhtiön kaivospiirit ja valtaukset sijaitsevat uraanivyöhykkeellä kovasti uraania sisältävissä malmioissa. Latitude ei ole aloittanut luopumisprosessia Rukan ja Kitkajärven välisistä kaivospiireistä ja laajoista valtauksistaan. Päinvastoin yhtiö on varannut lähes koko Pohjois-Kuusamon, Pohjois-Posion ja Etelä-Sallan ja on tehnyt laajoille alueille valtaushakemuksia Riisin Maaningan, Kitkan ja Oulanka-Savinan alueella.

Latituden” Kitkajoen Juomasuon-Hangaslammen ja Pohjasvaaran ja Rukan alueen kaivospiireissä on merkittävästi uraania. GTK:n uraa­ni­da­ta­re­kis­te­ris­sä Latituden hallussa olevan Ru­kan Si­vak­ka­har­jun kai­vos­pii­rin uraa­nin kes­ki­pi­toi­suus (0,12%) on yli ydi­ne­ner­gi­a­lain mu­kai­sen uraa­ni­kai­vok­sen ta­lou­del­li­suus­ra­jan. Siis taloudellisuusrajan 0,1% pelkkänä uraania. Ei siis ympäristöturvallisuusraja. Taloudellisuusraja on tietenkin vieläkin alhaisempi, kun uraa­ni on liit­ty­nyt jo­hon­kin muu­hun mi­ne­raa­liin ku­ten kul­taan ja/tai kobolttiin. Y-tunnuksen Yhtiö myös aiemmin totesi, että Talvivaara osoittaa sen prosessin kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa tuotantoon kuhan kaivos saadaan ensin auki muulla mineraalilla.

Juomasuon peittämätön louhos saastuttaa radioaktiivisesti

Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema suoritti mittauksen Käylän Juomasuon louhoksella Kitkajokivarressa 11.10.2010, jolloin mittaussarjan suurimmat pitoisuudet olivat jopa huippukorkeat 16,3 (µSv/h), kun normaali raja-arvo on 0,30 (µSv/h). Oulangan tutkimusaseman johtaja tohtori Riku Paavola totesi: ”STUK:n Kuusamon ja Käylän netissä oleviin taustasäteilymittauksiin verraten nuo korkeimmat arvot ovat 150-200 –kertaisia.”

Kitkajoen Juomasuon louhoksen saastumisen tutkimustuloksia julkistettiin (11.1.2014. Esim. Juomasuon louhoksen viereltä otetun kivinäytteen uraanipitoisuus (n. 19 % uraania, ollen huomattavasti korkeampi uraanikivipitoisuus kuin yhtiö itse ilmoitti aikaisemmassa YVAssa), Juomasuon louhosvedessä olevan sedimentin säteilypitoisuus ylitti kansainvälisen säteilyn haitallisuusnormin kolmikertaisesti, louhosalueen ulkopuolelta kasvinäyte yli ydinenergialain toimenpiderajan. Tulokset on toimitettu ELY:lle.

STUK:n tutkijan Mika Markkasen muistion mukaan Juomasuon koelouhoksella 1990 luvulla tehdyistä mittauksista: louhoksen työntekijöiden vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilytyön raja-arvoa 5 mSv, ja rikastamon työntekijöiden vuosittainen säteilyannos täyttyy jo kahdessa kuukaudessa. Lisäksi STUK vaati Outokumpua peittämään, suojaamaan, jälkihoitamaan ”yllättävän uraanipitoisen” avolouhoksen. Tätä ei koskaan tapahtunut. Nyt kuusamolaisia tahoja on vaatinut ELYä toimiin louhos asiassa ja nähtäväksi jää auttaako tämä prosessi vai onko ihmisillä syytä harkita muita prosesseja puolustaakseen elinympäristönsä ja luonnon puhtautta.

Geologian professori Matti Saarniston (koillissanomat 8.6.2007 s.7) toteamukseen Käylän Juomasuosta: ”Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta hän luettelee. Tästä vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.”

Markku Lämsä kirjoituksessaan (KS 11.12.2018) totesi, että Käyläläiset käyttävät alueensa porakaivovettä. Tämä on onneksi pääosin vanhaa tietoa, koska Kuusamon seurakunnan valistuneet virkahenkilöt auttoivat prosessissa, minkä avulla Käylän vesiosuuskuntaan pystyttiin johtamaan Takkusalmen vettä. Käylän alueen oma vesi sisälsi liian paljon haitallisia aineita. Yhdeltä yhä omaa porakaivovettä käyttävältä mittaisimme hänen pyynnöstään veden puhtauden ja se osoittautui kelvolliseksi. Valtuustossa olemme saaneet aikaiseksi sen että Kuusamon ympäristö- ja terveystarkastajat auttavat Kuusamon ihmisiä tekemään vesi- ja radon mittauksia, jos he sitä itse haluavat.

Koillissanomat pääkirjoituksessaan (17.7.2006) totesi seuraavaa: ”Kaivostoiminnan puolesta puhujat vetoavat yleensä ensimmäisenä siihen, että kyseiset hankkeet tuovat työpaikkoja paikkakunnalle. Varmasti tuovatkin, mutta mikään työpaikka ei ole niin arvokas, että sellainen pitäisi perustaa hinnalla millä hyvänsä. Kaiken lisäksi näiden hankkeiden suurimmat voittajat ovat lopulta isot ulkomaalaiset kaivosyhtiöt, jotka toimivat pääsääntöisesti vain muhkeat rahalliset voitot mielessään. Niiden omistajat ja päättäjät eivät juurikaan välitä, minkälaisia paikallisia seuraamuksia heidän toiminnastaan aiheutuu. Kuusamolaisten kannattaa nyt ottaa järeät aseet käyttöönsä puolustaessaan arvokasta luontoaan ja imagoaan.”

Kuusamolaiset tulevatkin taistelemaan puhtaan elinympäristönsä puolesta niin pitkään kuin tarve vaatii, eli että kaivoshankkeet loppuvat ja kaivoslaki uudistetaan siten ettei tämä enää koskaan toistu. Kaivosyhtiöiden ja kaivannaisteollisuuden tulisi jo ymmärtää ettei heidän kannattaisi yrittää kastaa likaisia käsiään toista kertaa Kitkan karkaisuveteen.

Hyvää ja Rauhallista Joulua,

Mika Flöjt

Kirkkovaltuutettu (2014-2018), kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät.  Kitkajoen kalastaja.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Oulujärven Jormuan ja Mieslahden kyläläisten kaivospiina

Oulujärven Jormuan ja Mieslahden kyläläisten kaivospiina. Kylät sijaitsevat lähellä Kainuun Paltamon Kontiomäen kylää. Paltamon ja Kajaanin rajalla Nuas- ja Oulujärven välissä.

Kokonaisvaltaista tarkasteluako?

Kaivosviranomaisena toimivan TUKES:in karttapalvelimen kuva näyttää, kuinka Mondo Mineralsin vanhat kaivospiirit tukehduttavat Kainuun Paltamon ja Kajaanin rajalla olevien Jormuan ja Mieslahden kylien normaalin maankäytön kehittämisen. Sitä ne olevat tehneet jo 60 vuoden ajan.

Nuo kaivospiirit ovat parhaillaan Tukesin käsittelyissä, kukin erikseen. Sekä kaivoslaki että ympäristönsuojelulaki edellyttävät kokonaisvaltaista tarkastelua hankkeen vaikutuksista yleiselle ja yksityisille eduille, samalla yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa selvittäen. Sellaista Mondo ei ole tehnyt eikä Tukes, ELY tai AVI ole vaatineet.

Mutta kyläläiset vaativat jo aikaisemmin, että yleisen ympäristöetuuden valvojaviranomaisen Kainuun ELYn tulee velvoittaa Mondo Minerals yhteisvaikutusarvioinnin hankkeistaan tekemään. Kainuun ELY lausuikin, että kunhan riittävät tiedot saadaan, niin ELY tekee päätöksen ns. harkinnanvaraisen YVA-selvityksen tarpeesta. Myöhemmin Kainuun ELY-keskus lausui, ettei riittäviä selvityksiä ole heille esitetty, joten ELY ei voi tehdä päätöstä yhteisvaikutusten YVA-selvityksen vaatimisesta. Siis kun ei ole selvitetty niin sillä perusteella ei vaadita selvittämään.

Tyynelän kaivospiirille hakee Mondo Minerals nyt jatkoa-aikaa, ja merkillisesti Kainuun ELY-keskus lausui nyt, ettei nytkään yhteisvaikutuksia tarvitsisi selvittää, koska alueen keskellä oleva Jormua 1 kaivospiiri on haettu raukeamaan, ja siten yhteisvaikutukset tulisivat pienenemään. Siis ettei yhteisvaikutuksia tarvitse selvittää. Kainuun ELY murentaa luottamusta toimintaansa.

Tyynelän kaivospiirin jatkoaikahakemuksesta on Tukesille jätetty 22 lausuntoa, muistutusta ja mielipidettä. Paikallisyhteisöt, asukkaat ja mökkiläiset vastustavat jyrkästi, Kainuun luonnonsuojelupiiri katsoo lupahakemuksen olevan lainvastaisesti puutteellinen eikä Kajaanin kaupunki puoltanut hakemusta;

”Ennen jatkoaikahakemusta tehtävää päätöstä hakijan tulee tehdä Tukesin aiemmassa päätöksessä (16.10.2013) esitetyt luontoselvitykset sekä mahdollinen YVA-menettely huomioiden lähellä olevien kaivospiirien yhteisvaikutukset. Hankkeen vaikutukset tulee selvittää kattavasti yleisiin ja yksityisiin etuihin kuten vesistöihin ja muihin luontoarvoihin, alueen kehittämiseen, asutukseen, elinoloihin, alueen ihmisten terveyteen ja muihin lähialueen asukkaiden ja ympäristön kannalta olennaisiin seikkoihin. Hankkeesta suoran tai välillisesti aiheutuvien haittojen laajuutta ja merkittävyyttä ei pysty arvioimaan hakemusasiakirjoista saatavien tietojen perusteella. […] Edellä mainittujen puutteiden johdosta kaupunki ei puolla jatkolupahakemusta, koska riittäviä selvityksiä yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei ole tehty”.

Mieslahden kaivospiirille on Mondo myös hakenut jatkoaikaa, ja Tukesin mukaan sen käsittely alkaa ensi vuonna samoin kuin kaivospiirin laajennuksen uudelleenkäsittely.

Maailmankorven kaivospiiriasia on Tukesin mukaan pysähdyksissä ja koska täydennyksiä tarvitaan paljon, niin asian käsittely ei jatku vielä ensi vuonnakaan.

Kaivospiina siis jatkuu vuosikausia eteenkin päin. Paikallisyhteisöt ja Kajaanin kaupunki vaativat riittäviä selvityksiä yhteis- ja kokonaisvaikutuksista lupahakemusten perusteeksi. Vielä ei ole merkkiäkään sellaisiin selvityksiin ryhtymisistä.

Kaivoslain uudistaminen on todella tarpeen kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi.

Mika Flöjt

Oulujärven mökkiläinen

Posted in Yleinen | Leave a comment