Vastine Latitudelle, jonka Koillissanomat kieltäytyy julkistamasta

Koillissanomat kieltäytyy julkistamasta alla olevaa vastinetta Latituden Jussi Lähteen lehtikirjoitukseen, joka oli otsikoitu nimelläni. Siksi julkistan sen täällä ja vaadin edelleen Koillissanomia julistamaan kirjoituksen, koska ollen julkistamatta sitä Koillissanomat toimii kaivosyhtiön kaivoshankkeen eduksi hetkellä kun Kitkajoen Käylä-Säkkilän valtaushakemukset ovat kuulemiskierroksella.

(Lähetetty lehteen näille saate sanoilla: ”Käytän vastine oikeuttani Jussi Lähteen kirjoitukseen 12.11 kirjoitus alla).

Latituden Jussi Lähde harhaanjohtaa kyläläisiä ja päättäjiä

Kirjoituksessaan Latitude -kaivosyhtiön lobbari Jussi Lähde (KS 12.11) jättää jälleen vastaamatta keskeisiin kysymyksiin kaivoshankkeestaan, ja viestien harhaanjohtavasti hankkeestaan. Alla joitain kohtia, jotka kaikkien on hyvä ottaa huomioon lausuessaan Latituden hakemuskokonaisuudesta Kuusamon tunnetulla uraanivyöhykkeella Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmiossa ja sen ympäristössä.

Muistutettakoon, että Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio potentiaali on raportoitu ministeriön toimesta IAEA:n maailman uraanivarantojen punaiseen kirjaan. Kuusamon uraanivarantoja on myös esitelty niin Suomen atomiteknillisen seuran seminaarissa ja myös IAEA:n seminaareissa. Ministeriön karttaan on merkitty Kuusamon uraanivyöhyke ja Juomasuo merkitty karttaan uraanimalmiona (kartta liitteessä ja toivottavasti laitetaan lehteen). Kuusamon uraanivyöhyke oli merkittynä GTK:n karttapalveluun samalla tavalla kuin Talvivaaran ympärillä oli merkitty uraanivyöhyke ennen kaivostoiminnan aloittamista. Sielläkin uraanista aluksi vaiettiin, mutta nyt Talvivaara-Terrafame aikoo tuottaa jopa 22 000t uraania. Pitää muistaa, että kansainvälisesti 1000t uraania on pienen ja suuren uraanimalmion raja. Kuusamossa aikaisempi saman y-tunnuksen yhtiö kuin on nykyinen ”Latitude”, kertoi omassa Kuusamon kaivoshanketta (mm. Juomasuo) käsittelevässä kansainvälisessä finanssiraportissaan, kuinka Talvivaara osoittaa prosessin kuinka uraani voidaan luvittaa tuotantoon jälkikäteen, kuhan malmio saadaan avatuksi ensin muulla mineraalilla.

Juomasuo

Juomasuolla ja sen ympäristössä malmitutkimuksissa kairataan käytännössä uraani ja arseenipitoiseen malmioon, jossa on muitakin haitallisia mineraaleja, syntyy väistämättä sekä haitallisia mineraaleja sisältävää kairausvettä että haitallisia mineraaleja sisältävää kairaussoijaa. Mutta Latituden hakemuksessa vain väitetään ettei haitallisia kaivannaisjätteitä synny. Lisäksi on jo yleisesti Kitkan Kouervaaran kairauksien esimerkkien pohjalta tunnustettu, että malmikairaukset uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa ovat riski pohjavesille ja vesistöille. Käylä-Säkkilä-Juuma alueella pohjavesijänteet ja vedet virtaa Kitkajokeen suoraan ja epäsuoraan.

Alkuperäisen Dragon Mining Oy:n Juomasuon YVA-selostuksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hylkäsi puutteellisten selvitysten vuoksi, erityisesti malmioon sisältyvän uraanin, arseenin ja muiden haitallisten mineraalien vuoksi, ja niistä aiheutuvien puutteellisesti selvitettyjen ympäristö-, vesistö- ja ekologisten riskien vuoksi. Nyt Latitude jättää hakemuksessaan kokonaan käsittelemättä haitallisista mineraaleista aiheutuvan riskin. Ja kirjoituksessaan Latituden lobbari Jussi Lähde (KS 12.11) sivuuttaa jälleen tämän ongelman, pyrkien siten harjaanjohtamaan kyläläisiä ja päättäjiä hankkeen kokonaisluonteesta.

Muistutan, Juomasuon YVAssa oli lautakunnassa ja hallituksessa mukana myös koboltin ja uraanin käsittely – myös poiskuljetus -vaihtoehto. YVA hylättiin, koska päättäjät ymmärsivät, ettei kaivosta voi Juomasuolle riskittömästi perustaa ja kaivostoiminta saastuttaa aina; pöly, radon sekä jätevesipäästöt sekä jäteongelmat jäävät kaivoksen loppumisen jälkeen alueen ihmisten, luonnon ja vesien ongelmaksi. Kaivosjätteet jäävät yhteiskunnan vastuulle, kun yhtiöt lähtevät rahoineen paikalta. Jo pelkkä tämä Latituden ajama hanke haittaa Kuusamon matkailun ja puhtaaseen luontoon perustuvien elinkeinojen vetovoimaa ja imagoa. ”Latitude” -yhtiö puskeekin Kuusamon uraanivyöhykkeelle kaivoshanketta Kuusamon valtuuston ja kuusamolaisten enemmistön tahdon vastaisesti. (lähde: Taloustutkimus oy:n tutkimus 2018).

Kuusamolaisten tuleekin vain tiukasti puolustaa elinympäristönsä puhtautta Latitudetta vastaan

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Latituden Jussi Lähde harhaanjohtaa kyläläisiä ja päättäjiä

Kirjoitus lähetetty Koillissanomiin ti. 12.11 vastineeksi Latituden kirjoitukseen.

Kirjoituksessaan Latitude -kaivosyhtiön Jussi Lähde (KS 12.11) jättää jälleen vastaamatta keskeisiin kysymyksiin kaivoshankkeestaan, ja viestien harhaanjohtavasti hankkeestaan. Alla joitain kohtia, jotka kaikkien on hyvä ottaa huomioon lausuessaan Latituden hakemuskokonaisuudesta Kuusamon tunnetulla uraanivyöhykkeella Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmiossa ja sen ympäristössä.

Muistutettakoon, että Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio potentiaali on raportoitu Suomen ministeriön toimesta kansainvälisen atominenergiajärjestön IAEA:n maailman uraanivarantojen punaiseen kirjaan. Kuusamon uraanivarantoja on myös esitelty niin Suomen atomiteknillisen seuran seminaarissa ja myös IAEA:n seminaareissa (kartta alla). On huomioitava, että 1000t uraania on kansainvälinen raja suurelle ja pienelle uraanimalmiolle.

Juomasuo

Kuusamon uraanivyöhyke oli merkittynä GTK:n karttapalveluun samalla tavalla kuin Talvivaaran ympärillä oli merkitty uraanivyöhyke ennen kaivostoiminnan aloittamista.  Molemmista on valistuneilla kansalaisilla onneksi kartat uraanipotentiaalista tallessa. Kartta alla liitteessä. 

Latitude kaivosyhtiön varaukset, valtaushakemukse ja kaivospiirit sijaitsevat Kuusamon ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa.

Latitude kaivosyhtiön varaukset, valtaushakemukse ja kaivospiirit sijaitsevat Kuusamon ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa.

Puutteet Hangaslampi 1 lupahakemuskokonaisuudessa Juomasuon ympärillä

  1. Hangaslampi 1 hakemusalueen ja Juomasuon kaivospiirin toimintokokonaisuutta, Latituden lupien voimassaoloa kaivospiiriissa, ja kaivospiirin lupien tarkistamisen vireillä oloa ei hakemuksessa selosteta.
  2. Hangaslampi 1 hakemusta perustellaan tarpeella kairata kaivospiirin ulkopuolelta syväkairauksia Juomasuon kaivospiiriin juomasuon malmion määrittämiseksi.

Mutta luvat rajautuvat pystysuorasti lupa-alueen reunaan, eikä yhtenäistä lupaa kaivospiirin ja malminetsintälupahakemusalueen suhteen ole haettu. Latitude kairasi jo kesällä 2018 Juomasuon kaivospiirin ulkopuolelta syväkairauksia Juomasuon malmioon ilman tarvittavia lupia. Silloin Lähde väitti ettei lupia tarvita; nyt tunnustaa että tuollainen toiminta olisi lain vastaista. Tukes ei ryhtynyt toimenpidevaatimuksesta huolimatta toimenpiteisiin luvattomien kairausten keskeyttämiseksi. Mutta ei myöskään todistanut ettei kairauksia kaivospiirin ulkopuolella olisi tehty. Tuolloisesta Latituden ja Tukesin menettelystä on valitusprosessi parhaillaan käynnissä hallinto-oikeudessa, mutta sitä ei Latitude hakemuksessaan selosteta, vaikka nyt hakemus koskee samanlaista kaivospiirin ulkopuolelta alkavaa syväkairausta.

  1. Hangaslampi 1 hakemusalueen ja Juomasuon kaivospiirin muodostaman alueen erityispiirteitä alueeseen sisältyvien haitallisten mineraalien suhteen ei ole hakemuksessa kuvattu. Hangaslampi 1 hakemusalue ja Juomasuon kaivospiiri kuuluvat GTK:n määrittämään Kuusamon uraanivyöhykkeeseen Alkuperäisen (liitteessä kartta, toivon sen laitettavaksi lehteen.)

Alkuperäisen Dragon Mining Oy:n Juomasuon YVA-selostuksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hylkäsi puutteellisten selvitysten vuoksi, erityisesti malmioon sisältyvän uraanin, arseenin ja muiden haitallisten mineraalien vuoksi, ja niistä aiheutuvien puutteellisesti selvitettyjen ympäristö-, vesistö- ja ekologisten riskien vuoksi. Nyt Latitude jäättää hakemuksessaan kokonaan käsittelemättä haitallisista mineraaleista aiheutuvan riskin.

Ja kirjoituksessaan Lähdekin sivuuttaa jälleen tämän ongelman, pyrkien siten harjaanjohtamaan kyläläisiä ja päättäjiä hankkeen kokonaisluonteesta.

  1. Hangaslampi 1 hakemuksen ja Juomasuon kaivospiirin yhteisten kokonaistoimintojen vaikutuksia ei ole selvitetty luonnon ja muiden elinkeinojen yhteensovittamisen kannalta

Hangaslampi 1 hakemusalue ja Juomasuon kaivospiiri kuuluvat  Kuusamon kaupungin luonnonvarasuunnitelmassaan määrittämälle ’luonnonarvoiltaan herkälle ja matkailun kannalta keskeiselle alueelle, jolle kaivostoimintaa ei riskittömästi voi käynnistää’. Tätä ei Latitude hakemuksessaan selosta.

  1. Hangaslampi 1 hakemuksesta puuttuu lupa-aluekohtainen kaivannaisjätesuunnitelma

Kairattaessa uraani ja arseenipitoiseen malmioon, jossa on muitakin haitallisia mineraaleja, syntyy väistämättä sekä haitallisia mineraaleja sisältävää kairausvettä että haitallisia mineraaleja sisältävää kairaussoijaa. Mutta hakemuksessa vain väitetään ettei haitallisia kaivannaisjätteitä synny ja hakija on vain viitannut yleiseen menettelytapaansa toimia huolellisesti.

  1. Hangaslampi 1 hakemukseen ei sisälly selvityksiä, joiden perusteella hakemuskokonaisuuteen liittyvien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset voitaisiin antaa

Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä niistä asianosaisista joiden etua, oikeutta tai velvollisuutta hakemuksen toimintokokonaisuudet yhdessä Juomasuon kaivospiirin kanssa saattavat koskea, eikä myöskään selvitystä siitä millaisia vaikutuksia haettava toimintakokonaisuus saattaisi asianosaisille aiheuttaa, millaisin keinoin noita haittoja voitaisiin poistaa tai pienentää ja millaiset lupamääräykset tarvittaisiin asianosaisille aiheutuvien haittojen pienentämiseksi tai poistamiseksi.

  1. Hangaslampi 1 hakemukseen ei sisälly selvitystä jonka perusteella lupa-aluekohtainen vakuus voitaisiin määritellä

Hangaslampi 1 hakemuksessa ei selosteta Latitude 66 Cobalt Oy:lle Juomasuon kaivospiiriin määrättyä vakuutta, eikä onko yhtiö sen asettanut ja mitä toimenpiteitä toteuttamaan mahdollisesti asetettu vakuus kattaa.

Hakemukseen ei sisälly myöskään sellaisia selvityksiä, joiden perusteella Hangaslampi 1 lupa-aluekohtainen koskeva vakuus voitaisiin määritellä kaivoslain tarkoittamalla tavalla, vaan Latitude 66 Cobalt Oy esittää hakemuksessaan lupa-aluekohtaiseksi vakuudeksi 3000 euroa, mutta ilman mitään perusteluja ehdotukselleen. Aleen erityispiirteitä ei ole selvitetty, selostusta haitallisista mineraaleista ei ole, eikä selostusta ole niistä haitallisista mineraaleista sekä toiminnan laadusta ja laajuudesta aiheutuvista riskeistä, riskien torjuntaan tarvittavasta varautumisesta, ja tarvittavista jälkihoitotöistä sekä kustannusarviota riskeihin varautumisista ja toiminnan jälkihoitotöistä.

Muistutan, Juomasuon YVAssa oli lautakunnassa ja hallituksessa mukana myös koboltin ja uraanin käsittely – myös poiskuljetus -vaihtoehto. YVA hylättiin, koska päättäjät ymmärsivät, ettei kaivosta voi Juomasuolle riskittömästi perustaa ja kaivostoiminta saastuttaa aina; pöly, radon sekä jätevesipäästöt sekä jäteongelmat jäävät kaivoksen loppumisen jälkeen alueen ihmisten, luonnon ja vesien ongelmaksi. Kaivosjätteet jäävät yhteiskunnan vastuulle, kun yhtiöt lähtevät rahoineen paikalta. Jo pelkkä tämä kaivosyhtiön ajama hanke haittaa Kuusamon matkailun ja puhtaaseen luontoon perustuvien elinkeinojen vetovoimaa sekä luontobrändiä. Tämä Kuusamoon puskettu uraanikultakoboltti -hanke osoittaa kaivosteollisuuden ”kaivosvastuu” puheet ja korulauseet täydeksi kuplaksi ja viherpesuksi, mihin ei ole luottamista.

”Latitude” -yhtiö puskee Kuusamon uraanivyöhykkeelle kaivoshanketta Kuusamon valtuuston ja kuusamolaisten enemmistön tahdon vastaisesti (lähde: Taloustutkimus oy:n tutkimus 2018).

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

GTK:n määrittelemä Kuusamon uraanivyöhykekartta:

Latitude kaivosyhtiön varaukset, valtaushakemukse ja kaivospiirit sijaitsevat Kuusamon ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa.

Latitude kaivosyhtiön varaukset, valtaushakemukse ja kaivospiirit sijaitsevat Kuusamon ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Käylän, Säkkilän ja Juuman kylien alueen malminetsinnästä 

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes pyytää Kuusamon kaupungilta ja muilta asianosaisilta lausuntoa 18.11.2019 mennessä malminetsinnän laajentamisesta Käylä-Säkkilä-Juuma -alueelle.

Latitude 66 Cobalt -yhtiö on jättänyt Tukesille uuden malminetsintälupahakemuksen alueelle. Sen pinta-ala on 1366,59 hehtaaria.

Kysymys ei ole malminetsinnän laajentamisesta, vaan uuden malminetsintäluvan hakemisesta vanhan Juomasuon kaivospiirin ympärille.

Kyseinen Juomasuon kaivospiiri on parhaillaan kaivosluvan raukeamista koskevan lykkäämisprosessin alaisena, jonka vuoksi tämä nyt tehty malminetsintälupahakemus on katsottavissa Latituden yritykseksi vaikuttaa kaivosluvan raukeamisen lykkäämispäätökseen.

Käsiteltävänä olevan kaivosluvan raukeamisen lykkäämispäätöksen suhteen on huomattava, että yleisesti kaivoslupaa ei saa myöntää, jos hakija on aikaisemmin olennaisesti laiminlyönyt tähän lakiin perustuvia velvollisuuksia.

Latitude teki aikaisemmin Juomasuon ympärillä 45 asteen kulmassa tapahtuvia kairauksia, jolla perusteli niiden sijoittumista Juomasuon kaivospiirin ulkopuolelle.

Kaivoslaki kuitenkin määrää rajat tulkittavan pystysuoraan, joten kaivospiirin ulkopuolelta alkaville kairauksille ei ollut lainvoimaista lupaa. Tämän vuoksi yleisötilaisuudessa epäiltiin kaivospiirin ulkopuolella tehtäviä kairauksia luvattomiksi. Mutta Latitude väitti yleisötilaisuudessaan ettei niihin lupia edes tarvittaisi.

Noista luvattomista kairauksista on paikallisyhteisön tekemä valitusprosessi kesken hallinto-oikeudessa.

Nyt Latitude hakee malminetsintälupaa noihin samoihin Juomasuon kaivospiirin ulkopuolelta alkaviin 45 asteen kulmassa tehtäviin kairauksiin.

Mutta Latitude ei selosta noita kesken olevia valitusprosesseja toiminnastaan eikä myöskään Juomasuon kaivospiirin kesken olevaa luvan raukeamisen lykkäyskäsittelyä.

Tältä osin latituden lupahakemus on harhauttava, sillä lupahakemuksen peruste on nimenomaan saada syväkairaustuloksia Juomasuon kaivospiiriin liittyen.

Lupahakemuksen puutteista todettakoon

Lupahakemuksen kaivosmineraaliksi on mainittu vain kulta, kupari ja koboltti.

Uraania ei Latitude mainitse, vaikka juuri puutteellisten uraanitietojen vuoksi PPELY hylkäsi aikaisemman Juomasuon YVA-selostuksen.

Uraanin lisäksi malmioon sisältyy muitakin haitallisia mineraaleja, kuten arseeni ja mahdollisesti tremoliitti, mutta niitä ei Latitude ollenkaan mainitse, vaikka ne ovat se keskeinen seikka, joista hankkeen vaikutukset ympäristölle ja muille asianosaisille muodostuu.

Noiden haitallisista mineraaleista ympäristölle, luonnolle ja matkailulle johtuvien riskien vuoksi on Kaupunki määritellyt kyseisen Juomasuon ympäristön alueeksi, jolle riskittomästi ei voi kaivoshankkeita perustaa. Tämän Latitude täysin ohittaa hakemuksessaan.

Hakemuksen vaikutusalueen vesistöjen osakaskuntia, kylä-, kansalais- ja luontojärjestöjä ei ole nimetty

Hakemusalueeseen kohdistettua jätehuoltosuunnitelmaa ei ole esitetty

Toiminnan ympäristö- ja muita vaikutuksia ei ole esitetty

Lupahakemuksessa ehdotettu vakuus 3000 € ei perustu lupa-alueen erityispiirteiden huomioimiseen eikä tarvittavia jälkihoitotoimenpiteitä ole hakemuksessa yksilöity.

Lupahakemuksessa ei ole yksilöity tietoja, joiden perusteella lupaviranomainen voisi ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’ antaa

Lupahakemuksen kuulutus -puutteet

Hakemus on kuulutettu nähtäville Kuusamon ilmoitustaululla ja Tukesin sivuilla.

Tukes ei ole ilmoittanut hakemuksesta lehti-ilmoituksella, vaikka kaivoslain 40 § niin vaatii, joten kaikki yhteisten alueiden osakkaat eivät ole saaneet tietoa hakemuksesta

Pitäisikö kaupungin lausua hakemuksesta?

Tietysti pitää.

Ei kaupunki voi kuntalaistensa hanketta vastustavaa tahtotilaa jättää huomiotta.

Kaupunki on elinkeinojen yhteensovittamista varten määritellyt luonnonvarasuunnitelmansa, eikä sen luonnonvarasuunnitelman perusteet ole mihinkään kadonneet. Valtuuston luonnonvarasuunnitelmassa todettiin ettei kaivosta voida Kitka-Ruka-Oulanka alueelle riskittömästi perustaa.

Se, että kaivosyhtiön valituksen vuoksi luonnonvarasuunnitelman määrittelemää luonnonarvoiltaan herkkää ja matkailun kannalta keskeistä aluetta ei Kuusamoon yleiskaavaan saatu merkittyä suoraan asiaa ohjaavana kaavamerkintänä, tarkoittaa vain että sama asia on nyt lausuttava kaupungin selkeänä ja yksikäsitteisenä kantana tähän lupahakemukseen (ja jatkossa muihinkin).

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

kirjoitus jätetty Koillissanomiin 6.11.2019

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kaivosalaa koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeista

TEM selvitti (TEM 357/13.01.01/2019) kaivoslain toimivuutta. Selvityshenkilöksi asetettiin OTT Pekka Vihervuori. Selvitystyö perustui TEMin hankkimiin sidosryhmäpalautteisiin, kohdennettuun kuulemistilaisuuteen sidosryhmien oma-aloitteisiin palautteisiin, otakantaa.fi -sivuston palautteisiin, professori Ismo Pölösen arvioon, sekä TEMin, YMn ja Tukesin toimittamiin materiaaleihin.

Selvityshenkilö toimitti 26.4.2019 TEMille muistion alustavista havainnoistaan.

Annoin 13.5.2019 TEMille lausunnon, perustuen kokemuksiini kaivosalan hankkeisiin Savukoskella (Sokli), Kolarissa (Hannukainen), Kuusamossa ja Posiolla (Belvedere, Namura, Dragon Mining, Kuusamo Gold, Latitude 66), Paltamossa (Mawson, Namura, Mondo), sekä Sotkamossa ja Kajaanissa (Talvivaara/Terrafame).

Tässä esitän tiivistelmän lausunnostani. Lausunnossani otin kantaa mm. seuraaviin keskeisiin asiakohtiin:

– Yhdenvertaiseen käsittelytarpeeseen kaivosalan toimijoiden ja toisen osapuolen (eli kansalaisten, ympäristön, haitankärsijöiden ja muiden asianosaisten) välillä

– Kaivoslain tarkoituksen toteutumisen selvittämistarpeeseen (kaivoslain 1 §:n 1 momentin kohdan 1. toteuttaminen suhteessa kaivoslain 1 §:n 1 momentin kohtien 2. ja 3. toteuttamiseen.

– Yleisten ja yksityisten etujen turvaamismenettelyn toimimattomuuteen.

– Kaivosalan etujen ja sen kanssa vastakkaisten etujen välistä intressivertailua ei tehdä, vaikka kaivoslain tarkoituskuvauksessa luodaan kuva kuin molempia osapuolia kohdeltaisiin tasapuolisesti.

– Hankkeisiin sisältyviä haitallisia aineita ei Tukes tuo julki, jonka vuoksi kaivoslain 1 §:n tavoitteet eivät voi toteutua.

– Edellisen vuoksi ei ympäristöviranomainenkaan saa kaikkea tietoa haitallisista aineista.

– Uraanin ympäristövaikutuksia ei ole missään hankkeessa arvioitu, vaikka jo vuonna 2006 YVA-asetuksen 6 §:n hankeluetteloon lisättiin 2 d) -kohta, jossa velvoitettiin selvittämään jo pienestäkin uraaninkäsittelystä aiheutuvat uraanin kemialliset ja ekologiset ympäristövaikutukset. Tätä ei ole tehty edes uudessa Terrafamen YVA-selvityksessä.

– Eduskunnan käsittelyssä oleva ns. ”yhteensovittamislaki” ei paranna kansalaisten oikeusturvajärjestelmän epäkohtia, vaan heikentää sitä.

– Oikeusvaikutteinen kaava määritettävä entistä yksikäsitteisemmin kaivoslain päätöksen perusteeksi.

– Kaivosluvan perusteena eivät voi olla kunnan ja kaivosyhtiön väliset sopimukset.

– Poronhoitolaki on velvoitettava otettavaksi huomioon koko poronhoitoalueen osalla.

– Varaus- etsintä- ja lupajärjestelmä on uusittava.

– Kaivoslain alaisten oikeuksien siirtomenettelyn epäkohdat on korjattava.

– Kaivoslain ja ydinenergialain suhteet, lupajärjestelmä, viranomaisten velvollisuudet ja vastuut on selkeytettävä.

– Malminetsintäkorvaus, louhintakorvaus, korvaus malmin arvosta sekä sivutuotekorvaus määritettävä uudelleen.

– Aidot jätevedenpuhdistamot määrättävä pakollisiksi kaivosyhtiöille ja arvokkaita vesistö- ja luontoalueita sekä ruokatuotantoalueita on voitava määritellä kaivostoiminnan ulkopuolelle.

Yhteenvetona totean, että Suomen kaivoslaki tarvitsee perustavanlaatuista uudistamista. Pelkkä kaivosvero keskustelu ei vastaa kansalaisyhteiskunnan esille nostamiin puutteisiin ja osoitettuihin uudistamistarpeisiin.

Ja hyvää Suomen luonnon päivää 31.8.2019 – vaalitaan sen puhtautta.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta

GTK on määritellyt ’Kuusamon uraanivyöhykkeen’, johon sisältyy myös Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio (ks. kartta). Ne on kirjattu IAEA:n uraanivarantoihin ja ministeriö on esitellyt atomiteknillisen seuran seminaarissa. GTK:n geologi Heikki Pankan mukaan Juomasuolta on todettu jopa 2,0% uraania (APU nro 45/2010 s.22). Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraania 0,12%. Ydinenergiasetuksen mukainen taloudellisuusraja on 0,1%. Huom; ei siis ympäristöturvallisuus -raja, vaan taloudellisuus -raja. Taloudellisuus tietenkin paranee jos muitakin malmeja nousee. Latituden edeltäjä totesikin, että Talvivaara osoittaa kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa, kunhan malmio saadaan ensin auki muilla mineraaleilla. Tähän Latitude viittaa tavoitteellaan hyödyntää kaivospiirit täysimääräisesti.

Kaivosyhtiö ”latitudella” on Kuusamon, Posion ja Sallan uraanivyöhykkeellä laajoja hakemuksia, mutta vaikenee uraanista. Kuin uraanin haitat vaikenemisella katoaisivat. GTK:n entinen geologi Heikki Pankka sanoo: ”jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana”.

STUK lausui Outokummun Juomasuon hankkeesta (1992) mm.: Malmin uraanipitoisuus ylittää 0,1 kg tonnissa, ja on myös mahdollista, että rikasteen uraanipitoisuus ylittää 0,5 kg tonnissa ja toiminnasta tulee säteilyaltistusta työntekijöille. Jätehiekan sijoittamisesta tulee huolehtia niin, että radioaktiiviset aineet eivät leviä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille aiheudu toiminnan päätyttyä säteilyn johdosta terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Outokumpu raportoi STUKille 7.12.1993 Juomasuon koelouhinnan ja -rikastuksen uraani- ja säteilytuloksia. Yhtiö totesi mm.: Koelouhitun malmin uraanipitoisuus (0,02 – 0,75%) on huomattavasti korkeampi kuin oli arvioitu (0,14 %). Tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%. On ilmeistä, että louhoksella työskenteleville on järjestettävä henkilökohtainen altistusseuranta”.

Lisäksi mainittiin, että Juomasuon louhoksella täyttyi vuosittainen työntekijän säteilyannos, ja koerikastamolla jo parissa kuukaudessa.

1990 -luvulla Outokumpu jätti Juomasuon koelouhoksen auki saastuttamaan Kitkajoen Käylän, Säkkilän, Kallungin ja Juuman kylien väliin. Kansalaisjärjestön tekemät mittaukset todistavat Juomasuon louhoksen radioaktiivisen saastumisen jatkuvan; tiedot on toimitettu ELY:lle ja vaadittu Juomasuon louhoksen peittämistä.

Uraanin hajoamistuotteet aiheuttavat vakavan haitan alueen ihmisille, luonnon ekosysteemille ja vesille. Stukin mukaan kaivoksien uraanijätteiden hallintaongelman määrittää torium, jonka puoliintumisaika on 74 600 vuotta. Siinä ajassa puolet toriumatomeista hajoaa tytärnuklideikseen.

GTK:n entinen tutkimuspäällikkö geologian professori Matti Saarnisto totesi Koillissanomissa 8.6.2007: ”Ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta.”

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta

Mika Flöjt

Varakansanedustaja, Maakuntahallituksen vpj, Kuusamon kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

Juomasuo

Posted in Yleinen | Leave a comment

Suomen kaivosasioissa ei luontoympäristö ihmisineen oikeutta saa

Päivän 10.7 Ylen Uutisen mukaan Suomen järjestelmän ”oikeuskäsitys” pitää tämmöisiä summia riittävinä kaivoksien jätteiden jälkihoitoon:

”Tukes määräsi 50 000 euron vakuuden huhtikuussa 2018. Kaivosyhtiö Dragon Mining oli esittänyt vakuuden suuruudeksi 10 000 euroa.

Kaivoslain mukaisen vakuuden lisäksi Dragon Mining on ympäristöluvassa määrätty asettamaan 70 000 euron vakuus kaivannaisjätealueen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.”

Ylen uutinen

https://yle.fi/uutiset/3-10869788?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR3EDCxcU1HAs0haPK9bLKerGfu5PZAcn9CnpL2YvzBQgJr3H6L5wLpgcTw

Vertailuksi kerrottakoon, että Pohjois-Pohjanmaalla Nivalan Hituran kaivoksen konkreettinen jälkihoito on katsottu maksavan maksavan veronmaksajille vähintään 20 miljoonaa. Jäteongelmat kaatuivat yhteiskunnan syliin. Hinta-arvion kertoi Nivalan kuntapäättäjät kuusamolaisten valtuustodelegaatiolle keväällä 2019. Arvio tehty ympäristöviranomaisten toimesta.

Vastaavaa ihmisten oikeuskäsityksen polkemista on tapahtunut Kainuun Talvivaara-Terrafamen myrkkytulvien ympäristökatastrofeja käsittelevissä oikeuskäynneissä ja korvauskäsittelyissä, missä valtionyhtiö Talvivaara-Terrafame-(Trafigura) on pyrkinyt kaikin keinoin välttämään korvauksien maksamista kalastajille ja muille kaivostoiminnan haitankärsijöille. Samaan kategoriaan menee KHO:n tulkinnalliset näkemykset ns. Kuusamon yleiskaavasta.

Näin vaikka Wanha sanontahan Suomessa kuulemma kuuluu, ”..että Suomessa ei oikeutta saa jos sitä ei itse hae..”.

Suomen kaivosasioita seuraaville tuleekin helposti mieleen, että ”Suomi” nimisen ”oikeusvaltion” oikeuskäsitystä kuvannee paremmin ympäristöön ja pieniin ihmisiin liittyvissä asioissa Lapin tutkija Lars Leevi Lestadius ”Lappalaisten mytologian katkelmissa” v. 1821 välittämä ajankuva lappalaisten kritiikistä ’suomalaisten oikeusjärjestelmää'; lakeja ja sen tulkitsijoita kohtaan. Tuon vääristyneen järjestelmän kritiikki taitaa pitää yhä vuonna 2019 paikkaansa – valitettavasti.

Lars Leevi Lestadius kirjassaan kertoo lappalaisten kutsuvan ”Suomea” edustavia pirkkalaisia lisänimellä ”väärät tuomarit”, antaen kuvan ettei heidän tuoman järjestelmän käräjillä oikeutta saa, vaikka sitä oikeutta hakis ja vaikka lait olisivatkin nimellisesti oikean suuntaisia. Ne kuitenkin tulkitaan järjestelmää puoltavien tahojen toimesta, ”maalaisjärjellä” oikeutta hakevia vastaan.

Tätä ajatelmaa tukee osa edellä mainituista oikeuksien päätöksistä ja myös kaivosyhtiöiden itsensäkin toteamukset. Yhtenä esimerkkinä voin kertoa, että olin kerran Säätytalolla ministeriön järjestämässä kaivosseminaarissa, jossa päädyin opponoimaan yleisöstä ministeriön, GTK:n ja kaivosyhtiöiden kaivoshehkutuksia, kun kuulosti, että he näkivät Pohjois- ja Itä-Suomen isona kaivosmonttuna. Erityisesti jouduin sanan säilällä kritisoimaan Dragon Miningin Kuusamo Goldin Kuusamon uraanikultakaivoshanketta Kuusamon Kitka-Ruka-Oulanka uraanivyöhykkeellä, keskellä kuusamolaisten kyliä, luonto- ja matkailualueita.

Tilaisuuden jälkeen menin jututtamaan coktailtilaisuudessa kaivosyhtiön herroja, että tiedättekö minne alueelle te olette puskemassa: Kuusamon koskisodan näyttämön keskelle Kitkajärven ja Kitkajoen ääreen, että Kuusamossa on ennenkin käyty yli 30 vuotinen sota puhtaiden ja vapaiden vesien puolesta – koskisota. Vastauksena kaivosyhtiön isoherra ylimielisesti ja hyvällä mielin kämmeniä yhteen hieroen totesi: ”heille on Helsingin parhaat lakitoimistot kertoneet, että Suomi ei ole oikeusvaltio, jos he eivät saa kaivosta Kuusamoon (Kitkajoen Juomasuon uraanikultakobolttimalmioon).

Kaivosyhtiöllä oli siis vankka käsitys. Kuusamolaiset (eikä muutkaan) eivät kaivosasioissa tule oikeutta saamaan. Nyt samalla Dragon Miningin Kuusamo Goldin Y-tunnuksella (yritystunnus) oleva yhtiö puskee ”latituden” nimellä (omistuksia piilossa) yhä kaivosta Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmioon käyläläisten ja kuusamolaisten enemmistön vastustuksesta huolimatta.

Kuusamolaiset ovat tahtomattaaan ajautuneet uuteen 30 vuotiseen sotaan – kaivossotaan – mutta tälläkään kertaa ei eivät luovuta, ei vaikka Helsinki olisi jo menetetty. Sen jo Ruotsinvallan aikana kuusamolaisille luotu itsehallintoalue Knihtikontrahtin rajavalakin velvoittaa: Kuusamossa päättävät kuusamolaiset ja Kuusamolaiset valvovat rajojaan. Oikeus ja puhdas luonto lopulta voittaa.

Kaivoslaki vaatii yhä kunnon remonttia. Valistuneiden kansalaisten tulee vaatia, että kaivoslaki uudistetaan siten että Suomesta tulee oikeusvaltio myös ihmisille, yhteisöille, muille elinkeinoille ja luonnolle – ei vain kaivosyhtiöille.

Allekirjoita KaivoslakiNYT https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795?fbclid=IwAR2wxcHWgXAsSxoix6Wxc3L0AB7mWbQ1E4DabJnwJfnkc8jBh3iua2KCfK4

ja vaadi Suomen poliitikoilta parempaa oikeuskäsitystä kuin kaivosyhtiöiden lakeijana olemista.

Yksi kaikkien ja kaikki yhdessä puhtaan elinympäristömme puolesta

Posted in Yleinen | Leave a comment

GTK väittää toimivansa laillisesti

 

 

 

 

GTK väittää toimivansa laillisesti kairatessaan malmeja varausalueilla vaikka virallinen prosessi edellyttää valtauksia.

Lapin Kansassa 2.7.2019 Pasi Heino väittää GTK:n tekevän Koillismaan ja Etelä Lapin alueilla akkumineraalien kartoitusta geologisen perustutkimuksen nimissä kokonaan GTK:n omarahoitteisena toimintana, joka ei liittyisi mitenkään Latituden tai muiden malminetsintää harjoittavien yhtiöiden toimintaan. Heinon mukaan kairauksia tehdään maanomistajien kirjallisilla suostumuksilla ja etteivät ne kairaukset edellyttäisi malminetsintälupaa.

Eikö liittyisi Latitudeen? Kuusamoon, Posiolle ja Sallaan uraanikultakoboltti malmioiden vyöhykkeeelle kobolttikaivoksia suunnitteleva Latitude 66 Cobalt Oy, entiseltä nimeltään Dragon Mining Kuusamo Gold Oy, on mainostanut saaneensa 60 000 euron tutkimusrahoituksen Business Finlandin alaisesta BATCircle -ohjelmasta käytettäväksi Kuusamon liuskevyöhykkeen geologiseen tutkimustyöhön, jota koordinoi GTK.

Latitude pyrkii myös rakentamaan Kuusamon Käylään geologisen tutkimusaseman, jonne siirrettäisiin yhtiön omistukseen siirtyneet kairasydämet. Latituden nettisivujen mukaan GTK on keskeinen kumppani Kuusamon liuskevyöhykkeen tutkimuksissa.

Latitudella on laajat varaukset Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa. Latitude kehuu: ”Varaus antaa yhtiölle mahdollisuuden panostaa esimerkiksi GTK:n arkistotiedon sekä muun geologisen tiedon analysointiin. Varaus antaa yhtiölle etuoikeuden hakea malminetsintälupia alueella.”

GTK kairailee parhaillaan noilla Latituden varausalueilla, eikä yhteistyötä olisi? Toki GTK on itsekin tehnyt varauksia. Mikäli kyseessä olisi todellinen kallioperän geologinen perustutkimus, ei kaivoslain mukaisia varauksia tarvitsisi tehdä.

Omarahoitteista perustutkimustako? Tarkoittaako GTK valtion budjetin kautta rahoitettua geologista perustutkimusta vai erilaisten hankerahoitusten tarjouskilpailujen kautta hankittua ”omarahoitusta”? Tai esim. Suomen Malmijalostus Oy:n kautta hankittua rahoitusta kobolttimineraalien tutkimukseen? Suomen Malmijalostus Oy on Terrafamen emoyhtiö.

Etteikö olisi malminetsintää eikä tarvitsisi malminetsintälupia hakea? GTK:n yhtenä tehtävänä on kallioperän geologinen perustutkimus, se on selvä asia. Mutta kallioperän tutkiminen on eri asia kuin malmivyöhykkeen tutkiminen. Kaivoslaissa on erikseen määritelty kaivosmineraalit mm. koboltti, joita koskee kaivoslain säädökset.

Kaivoslain 5 §:n mukaan malminetsintää on kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän paikallistamiseen ja tutkimiseen käytettävät geologiset, geofysikaaliset ja geokemialliset tutkimukset ja näytteen ottamiset. Nuo GTK:n tekemät uraani-, koboltti- ja kultavyöhykkeen kartoitukset ovat siten malminetsintää, eikä siihen tulkintaan vaikuta se tekeekö GTK sitä etsintää omilla rahoilla vai muiden.

Kaivoslain mukaan malminetsintään on hankittava malminetsintälupa, mikäli malminetsinnästä voi aiheutua haittaa tai vahinkoa. Kyseisen Kuusamon liuskealueen on GTK itse määritellyt uraanivyöhykkeeksi ja myös koboltti luokitellaan haitalliseksi mineraaliksi. Kaivoslain 9 §:n 2 momentin 1) ja 2) kohtien mukaan maanomistajan suostumus ei riitä, vaan malminetsintälupa on oltava mikäli malminetsinnästä voi aiheutua haittaa ihmisen terveydelle tai malminetsintä kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistamiseen ja tutkimiseen. Onko maanomistajan uskottava tällaisessa asiassa kaivosyhtiötä, kaivosyhtiön sijasta asiassa esiintyvää GTK:n edustajaa, vai saatettava malminetsintäasia Tukesin ratkaistavaksi?

On katsottavissa GTK:n pyrkivän tutkimuslaitosrooliinsa vedoten väistämään malminetsintään liittyvien lupien hakemista ja siten rikkovan kaivoslain velvoitteita.

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

GTK aikoo kairata varausalueilla, vaikka virallinen prosessi vaatisi valtauksia 

”Latitude” kaivosyhtiön konsulttina toimiva GTK aikoo kairata Kuusamon, Posion ja Sallan laajoilla uraanikultakoboltti -malmioiden varausalueilla ilman virallisia TUKES:in malminetsinälupia.
Kaivosyhtiön ja GTK:n lehtiin antamissa tiedoitteissa aiotaan siten kiertää virallista TUKES:in lupamenettelyä uraanivyöhykkeellä. Virallisesti saa kairata vasta valtausalueilla, kun on saatu TUKES:ista malminetsintäluvat erilaisine lupamääräyksineen.
Nyt kaivosyhtiö Latitude ja GTK pyrkivät kiertämään kaivoslain velvoitteita ja yhteiskunnan valvontaa hankkimalla kulisseissa laajojen varausalueiden sisältä maanomistajien lupia kairauksille. Erityisen arveluttavaa tämä on koska Kuusamo, Posio, Salla alueella on uraanivyöhykkeitä ja voimakkaasti uraania sisältäviä malmioita, joissa kairaaminen tarvitsisi erillisen ympäristövaikutuksien arvioinnin. Pitää muistaa, että Sallan Oulangan uraanimalmioita kairattiin kaivosyhtiö Agricola Resoursin toimeksiannosta niin, ettei edes poliisitutkimuksissa löytynyt jälkikäteen kaikkia väitettyjä suullisesti luvan antaneita maanomistajatahoja.
Siksi on erityisen arveluttavaa, että GTK lähtee kiertämään virallista TUKESin malminetsintälupaprosessia, jossa on tarkoituksena, että yhteiskunta on selvillä kairauskohteista ja maanomistajilla siten parempi oikeusturva ja saanti virallisiin korvauksiin. Lisäksi lähialueiden maa- ja vesialueiden omistajilla valitusmahdollisuus TUKES:in päätöksistä. Onhan malmikairaukset riski vesistölle ja erityisesti pohjavesille.
Malmikairaukset uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältäviin malmioihin ovat aina riskialttiita, koska uraani on herkästi vesiliukoinen myrkyllinen raskasmetalli. Valitettavasti Kuusamosta löytyy esimerkki uraanivyöhykkeen malmikairauksista, kun GTK kairaisi Kitkan Kouervaaran uraanimalmion läpi pohjavesiin ja nyt uraanista saastunut pohjavesi yhä puskee Kouervaaran rinteisiin. On siten täysin tuomittavaa, että GTK ja Latitude pyrkivät kiertämään kaivoslain ja yhteiskunnan valvonnan velvoitteita ja kairaamaan Kuusamon, Posion ja Sallan alueilla ilman TUKES:in myöntämiä virallisia malminetsintälupia. Tämä kaivoslain velvoitteiden kiertäminen osoittaa, että Latitude ja GTK toimivat yhteiskuntavastuuttomasti kaivoshankkeessa ja kaivosteollisuuden hienot kaivosvastuu puheet ovat jälleen kerran vain pelkkiä korulauseita vailla pohjaa.
Yhteiskunta- ja ympäristövastuulliset maanomistajat eivät anna Latitudelle & GTK:lle lupia kaivoslain velvoitteiden kiertämiseen.
Mika Flöjt
Liitteessä kuva kairausriskeistä uraanimalmiossa
Kairausriskit
Posted in Yleinen | Leave a comment

Puheeni Kuusamon kaivoshankkeesta ja Terrafamen uraanituotannosta Vihreiden Porin puoluekokouksessa

Vihreiden Porin puoluekokous la. 15.6.2019

Puoluekokouspuheeni teemassa Ympäristö: Käsitteli kaivoslakia, Kuusamon kaivoshanketta ja Talvivaara-Terrafamen uraanituotantolupahakemusta

———————-

Kiitos arvoisa puheenjohtaja,

Hyvät Vihreät,

Olen Mika Flöjt Kuusamosta,

Olen erityisen lämmöllä lukenut hallitusohjelman kohtaa missä lukee kaivoslain uudistaminen – perusteellisesti mielellään, meidän kuusamolaisten näkökulmasta.

Valitettavasti Kuusamossa paikalliset ihmiset ovat kamppailleet kaivosyhtiöiden kanssa jo 1990 -luvulta lähtien. Nyt uudestaan vuodesta 2005, kun kaivoshanke on aktivoitunut. Kuusamon Kitka-Ruka-Oulanka alueella ja myös Pohjois-Posiolla ja Etelä-Sallassa on uraanikultakoboltti -malmiovyöhyke, jonka kaivoshankkeen kuusamolaiset valtuustossa jo täysin tyrmäsi ns. Juomasuon YVAssa.

Nyt edellisen Dragon Mining Kuusamo Golding Y-tunnuksella toimiva ”latitude” yhtiön lobbari Jussi Lähde lobbaa kaikkia poliittisia ryhmiä ja poliittisia puolueita siitä, että Kuusamon Kitka Ruka Oulanka alueelle pitäisi ”kobolttikaivoksen” nimissä avata kaivos. Tässä ns. Juomasuon malmiossa, joka löydettiin alunperin KTM ministeriön uraanitutkimuksissa, on n. 150 kertaa enemmän uraania kuin kultaa/kobolttia ja korkeampina pitoisuuksina. Kaivosyhtiö pyrkii välttämään kunnan veto-oikeutta toteamalla, että uraania ei aiota hyödyntää tässä vaiheessa, koska Talvivaara prosessi osoittaa kuinka uraani voidaan luvittaa jälkikäteen.

Parhaillaan on nytten Talvivaara-Terrafamen uraanilupa tulossa ministeriön/valtioneuvoston käsittelyyn. Silloin kun sanotaan että uraani otetaan talteen se on harhaanjohtava termi. Ydinenergialaki tuntee vain uraanituotannon. Siinäkin uraanituotannossa otetaan 20% uraanista talteen ja 80% jää jätteisiin, sinne murskeisiin, liukenee veteen ja levittäytyy ympäristöön. Talvivaarassakin mitä pitempään kaivos vaan toimii, sitä enemmän sinne syntyy radioaktiivista jätettä.

Vastaavaa peliä ja prosessia emme halua Kitka-Ruka-Oulanka alueelle, pyydämmekin tässä Vihreiden tukea taistelussa Kuusamon, Posion ja Sallan puhtaan luonnon ja elinympäristön puolesta.

Kiitos.

Puhe löytyy lauantai-iltapäivän live videoinnin tallenteesta https://www.vihreat.fi/live   kohdasta 2:46:57  alkaen.

Puhumassa Vihreiden Porin puoluekokouksessa

Puhumassa Vihreiden Porin puoluekokouksessa

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmiosta 

”Latituden” lobbari Jussi Lähde vääristelee (KS 3.6) Juomasuon uraanikultakoboltti malmiota. Juomasuo löydettiin KTM ministeriön uraanitutkimusprojektissa. Valtiollinen Outokumpu Oy esitti 1972 uraaninetsinnän suunnitelmassaan Juomasuon-Säkkilän aluetta Kitkajokivarressa erityiseksi uraanitutkimuskohteeksi. 1980 luvulla Outokumpu oli Kittilän Pahtavuoman uraanikaivoshankkeessa ongelmissa paikallisten vastustuksen takia, mutta perusti Pahtavuomaan myöhemmin ”kultakaivoksen”, josta koerikasti myös uraania. Pahtavuoman prosessista oppineena Outokumpu 1990 vaihteessa markkinoi Juomasuota kuusamolaisille ”vain kultakaivoksena”. Uraani -sanaa vältettiin, koska uraania sisältävien kaivoksien tuloa oli jo Reino Rinne vastustanut kirjoituksissaan. Ja ”Kultakaivoksena” myös Kuusamon kunnan isät kaivosta markkinoivat kuntalaisilleen. GTK tuotti kaivosyhtiöiden käyttöön 9 uraanitutkimusraporttia Kuusamosta. GTK:n tutkija Heikki Pankan (1989) mukaan Juomasuon esiintymässä ”selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen”. Pankan mukaan korkeimmat uraani- ja kultapitoisuudet ovat samassa kohdin ja siinä on uraania 187 kertaa kultaa enemmän. Geologi Heikki Pankka julkaisi (1992) väitöskirjan Juomasuon uraanikultakobolttimalmiosta Michiganin yliopistossa. Myös geologi Erkki Vanhanen raportoi kullan rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä kairausnäytteissä että irtolohkareissa. Alue on GTK:n määrittelemänä ”Kuusamon uraanivyöhyke” nro. M 06/4522/-87/1/60 (ks. liitteen 1 kartta). Uraanivyöhykettä ja Juomasuon uraanimalmiota on esitelty kartalla myös Suomen atomiteknillisen seuran seminaarissa ja raportoitu ministeriön toimesta atomienergiajärjestön IAEA:n uraanivarantojen ”Red Book” -kirjaan.

 Uraanivyöhykkeelle ja mm. Oulangan uraania sisältäviin malmioihin on ”latitude” tehnyt laajoja varauksia ja valtaushakemuksia. Malmivyöhykkeen ongelmista Pankka: ”jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana” ja alueella uraanipitoisuudet ovat korkeat; mm. Käylän Juomasuolta on todettu kairauksissa jopa 2,0 % uraania. (Apu nro 45/2010 s. 22). Latituden kaivospiireissä Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12%, kun ydinenergialain mukainen taloudellisuus raja 0,1%, mikä ei siis ympäristöturvallisuus -raja vaan taloudellisuus -raja. Kannattavuusraja on alhaisempi uraanin ollessa kytkettynä muuhun esim. kultaan/kobolttiin. Aikaisempi saman y-tunnuksen yhtiö totesikin, että Talvivaara osoittaa prosessin, kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa. Kaivosyhtiö on nyt kommentoinut mediassa, että kaivospiirit tulisi täysimääräisesti hyödyntää mineraaleista.

Kirjailija ja Koillissanomien perustaja Reino Rinne varoitti kirjassaan ’Kirveskö Järveen’ (s.58):

-”Kansan kannattaisi Kuusamossa sanoa: ”Emme me niin hiton tyhmiä ole, ettemme tajua: Jos maaperää mullistetaan jonkin mineraalin saamiseksi, niin kyllä kaikki muutkin tuossa maaperässä piilevät mineraalit häiriintyvät ja liikkeelle lähtevät. Älkäämme salliko Koillismaan ylängöllä uraanin liikekannalle panoa. Jos niin tapahtuisi, silloin koskien ja järvien suojelu olisi ollut turhaa. Kitkaa, Kitkajokea ja Paanajärveä emme salli kaiken kaikkiaan ja sittenkin vähempiarvoisten mineraalien esille möyrimisen menossa tuhota. Koillismaan ylänköläisten on oltava varuillaan, ettei jouduttaisi uraanievakkoon.”

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta,

Mika Flöjt

uraanivyöhyke

Posted in Yleinen | Leave a comment