Karvalakkilähetystö: ”Valtion omistajaohjauksen on ryhdyttävä tekoihin vaelluskalojen palauttamiseksi Kemi-, Ii- ja Oulujoen vesistöihin”

Karvalakkilähetystö, 3.4.2020

Lähetetty ministereille ja eduskuntaryhmille

Valtion omistajaohjauksen on ryhdyttävä tekoihin vaellus-kalojen palauttamiseksi Kemi-, Ii- ja Oulujoen vesistöihin

”Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset.”

                Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta sivulta 182

Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen jatkuu. Uusimpien arvioiden mukaan Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia lähes puolet ja lajeista reilu kymmenes. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n mukaan luonnon monimuotoisuus heikkenee globaalisti ennen näkemättömän nopeasti ihmisen aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Suomi on sitoutunut omalta osaltaan pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Tämä edellyttää nopeita ja kattavia toimia.”

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma s. 33

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kuulutti (LK/Kaleva 12.03.2020) yhteistyötä Kemi- ja Oulujoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Samaan aikaan valtion omistajaohjauksessa olevat Fortum/Kemijoki Oy pyrkivät estämään Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamisen vaelluskalojen ja luonnonmukaisten kalateiden eduksi.

Näin vaikka hallitusohjelma edellyttää kalatalousvelvoitteiden muuttamista vaelluskalojen eduksi, joka on parhaiten saavutettavissa ylös- ja alasvaelluksen mahdollistamien luonnonmukaisten ohitusuomien kautta. Suomi on jo saanut EU:lta huomautuksen vesipuitedirektiivin toteuttamisen laiminlyönnistä.

Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi: • Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta. • Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitusratkaisuja. • Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma s. 42

Hallitusohjelman mukaan tätä kalatalousvelvoitteiden muutosprosessia hoidetaan ELY-keskusten kautta. Valtionyhtiöt Fortum / Kemijoki Oy toimivat hallitusohjelmaa vastaan kirjelmöidessään velvoitteiden muuttamista vastaan.

Huolimatta Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportin (v. 2010) mukaisesta toimenpidesuunnitelmasta (2011) Oulujoella on luonnonmukaisten ohitusuomien sijaan Muhoksen Monttaan rakennettu ns. kalojen kiinniottolaite. Tähän on uhrattu kolme miljoonaa euroa, ja tulokset puuttuvat. Oulujoella Fortumin rooli vaelluskalojen palauttamisessa on ratkaiseva.

Oulujoella onkin aloitettava ELY:jen toimesta samanlainen velvoitteiden muutosprosessi kuin Kemi- ja Iijoella on jo tapahtunut. Valtion omistajaohjauksessa oleva Fortum ei saa vastustaa tätä prosessia, vaan pyrkiä yhteistyössä muuttamaan velvoitteet nopeasti vaelluskalojen eduksi. Valtakunnallinen kalatiestrategia tulisi tarkistaa VN:n päätöksen mukaisesti ensi tilassa ja samalla arvioida Oulujoen rooli kärkikohteena.

Kemijoella Fortum / Kemijoki yhtiöt ovat kirjelmillä AVI:iin vastustaneet Lapin ELY:n aloittamaa velvoitteiden muutosprosessia ja ilmoittaneet valittavansa uusista velvoitteista. Nämä toimet valtioneuvosto ja omistajaohjausministeri voivat estää omistajaohjauksella ja ohjata yhtiöitä yhteistyöhön kalatalousvelvoitteiden kehittämiseksi hallitusohjelman suuntaan.

Hallitusohjelman lausuma luontaisen kierron palattamisesta ja kalatalousvelvoitteiden päivittämisestä koskee myös Iijoen vesistöä ja siellä yksinoikeudella operoivaa Pohjolan Vesivoima Oy:a. Valtio voi käyttää suoraa ja epäsuoraa poliittista ohjausta PVO:hon, jottei se valita kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta, ja edistää pikaisesti luonnonmukaisia ohitusuomia Iijoen kaikkiin patoihin. Kaikkien Perämereen laskevien jokien suistoalueet tulee ottaa tarkasteluun toimenpiteitä suunniteltaessa.

Sierilä tuhoaa luonnon monimuotoisuutta ja estää vaelluskalojen palauttamista

Ministeri Tytti Tuppuraisen tulee toimia yhdessä Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän kanssa ns. Sierilän patohankkeen estämiseksi. Sierilän patoallas tuhoaisi lopullisesti Rovaniemen Vanttauskosken alapuolisella virta- ja koskiosuudella tärkeitä lohen, taimenen ja harjuksen kutu- ja poikastuotanto-alueita.

Sierilä tuhoaisi myös käytännössä Itä-Lappilaisten haaveen siitä, että vaelluskalat pääsisivät nousemaan aina Ylä-Kemijoen latvoille ja Luirojokeen. Muistutamme, että Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite 5 osiossa ”hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” on otsikkona:

Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa”

Sierilän rakentaminen valtionyhtiöiden toimesta tuhoaa uhanlaisia lajeja ja merkittävästi heikentää vaelluskalojen palauttamista koko Kemijoen vesistöön. On korkea aika luopua tästä Kemijoen kaunista virtaosuutta tuhoavasta hankkeesta. Alueella on eläviä kyläyhteisöjä, Oulankajoki-tyyppisiä hiekkatörmiä, laajoja hiekkarantoja, jokidyynejä sekä uhanalaisia lajeja. Säilytetään Kemijoen Rovaniemen seudun koskivirrat kyläläisten, rovaniemeläisten ja vaelluskalojen nautinta-alueeksi. On aika luopua Sierilästä ja palauttaa vaelluskalat Kemijoen vesistöön.

Strategian toimenpiteillä vahvistetaan kansalaisten perusoikeuksien turvaamista,”

                Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma s. 183

Vaelluskalojen paluu on merkittävä aluepoliittinen investointi koko vesistöalueen ihmisille ja vesiluonnon monimuotoisuudelle. Se lisää jokivarsien kiinteistöjen ja tonttien arvoa, oikeudenmukaisuuden tunnetta, ja työllisyys paranee mm. matkailun ja virkistyksen toimialoilla.

”Valtion omistaminen on yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen väline. Yhtiöomaisuudessa kiinni oleva pääoma on niin merkittävä, että sillä pitää saada nykyistä enemmän kasvua ja työllisyyttä aikaiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta s. 185

Valtion omistajaohjausta toteutettakoon hallitusohjelmaan kirjatun tahdon mukaisesti kunnioittaen edesmenneen ensimmäisen ympäristöministerimme Matti Ahteen perintöä virtavesien suojelussa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on mahdollista.”

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma s. 33

Vesiluonnon ja vaelluskalakantojen monimuotoisuuden turvaaminen on mahdollista, peruskeinona on vaatia valtion omistajaohjauksessa olevia yhtiöitä toimimaan Suomen hallitusohjelman hengen ja kirjausten mukaan.

3.4.2020

Kemi-, Ii- ja Oulujoen kalastajat vaelluskalojen puolesta/ns. Karvalakkilähetystö

Kyösti Honkala

Jaakko Räisänen

Mika Flöjt

Kari Kilpimaa

Jouko Sirkkala

Irja Wendish

Ilpo E Heikkilä

Pekka Nyman

Mikko Mitronen

Jouko Häyrynen

Rauno Virta

 

Lähde: Hallitusohjelma ”Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”

 

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

TUKES:in vastuulla on Juomasuon louhoksen yleinen turvallisuus 

(Lähetetty Koillissanomiin 12.12.2019, ei vielä 19.12 mennessä julkaistu)
Tukes:in kaivospiireistä vastaava Ossi Leinonen toivoo Koillissanomien haastattelussa (12.12), että Kuusamon kaivosasioissa puhuttaisiin vain faktoista. Tämähän olisikin helppoa juuri jos Juomasuon kaivospiirin osalta puhuttaisiin vain faktoista, ja TUKES ei edistäisi kaivoshankkeiden etenemistä puuttellisilla päätöksillään, eikä STUK ja GTK toimisi rahasta kaivosyhtiöiden konsultteina hankkeissa. Kuvaavaa näiden konsulttitoiminnalle on, kuten STUK:in pääjohtaja Laaksonen totesi Säätytalon seminaarissa: ”että yhtiöt päättävät mitä mitataan ja mistä mitataan.” Järjestelmä on kallistunut kaivoshankkeiden edistämisen ja faktatiedon himmentämisen puolelle. Kuten aiemmin Koillissanomien kirjoituksessani kerroin, STUK:in viranomaistyönä tekemät säteilymittaukset koelouhinnan aikana Kitkajoen Juomasuosta osoittavat, että malmio ”yllättävän uraanipitoinen” ja louhoksilla ja koerikastamoilla työskennelleiden sallittu säteilyaltistus tulee täyteen ennenaikaisesti. Koerikastamolla jo kahdessa kuukaudessa malmion kovan uraanipitoisuuden takia.
__
STUK:in raportti Juomasuon uraanista ja säteilystä (28.10.1992), kun normaali ’turvallinen taustasäteilytason’ raja on alle 0,30 µSv/h : ”jo louhittu malmi oli ennakkotietoihin nähden yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat välillä 5,5 – 6,7 µSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 4,5 – 6,9 µSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suuruusluokaltaan lähes 1000 ppm.” Koelouhoksella täyttyi työntekijöillä vuosittainen säteilyannos vuodessa ja koerikastamolla jo parissa kuukaudessa malmin korkean uraanipitoisuuden takia: ”Tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%.
__
Lisäksi näissä jo 1990 luvun STUK:in ja Outokummun raporteissa suositellaan, että Juomasuo yllättävän korkean uraanipitoisuuden takia tulee peittää ja aidata. Tämän peittämisten ja suojauksien tekemisen valvonta on ollut erityisesti kaivoksien ja vanhojen kaivospiirien yleisestä turvallisuudesta (ns. yleiset ja yksityiset edut) vastaavan Tukesin viranomaisvastuulla, siis  tässä tapauksessa Tukesin kaivospiireistä vastaavan Ossi Leinosen vastuulla. Samaan aikaan kuitenkin on käynyt niin, että mm. yleistä turvallisuutta vaalivat yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset on TUKES määrittänyt niin puutteellisesti erityisesti Kitkajoen Juomasuon osalta, että ne kumottiin KHO:ssa.
__
Erityinen huoli on ollut kuitenkin TUKES:in ja STUK:in leväperäisyys ja vastuuttomuus siinä, etteivät he ole hoitaneet kahden kylän välissä sijaitsevaa louhosaluetta jo 1990-luvulla vaadittuun turvallisuuskuntoon eli peittäneet sitä. Kuten kaikki kyläläiset ja paikalliset tietävät Juomasuolla ei ole tehty mitään radioaktiivisen louhoksen peittämiseksi vaan se on saanut päästää radioaktiivisia ”henkäyksiään” ja pölypäästöjään sekä säteilyä ympäristöön nämä vuosikymmenet. Kyläläiset ovat liikkuneet alueella, keränneet alueelta kiviä saunakiviksi, pikkupojat uineet louhoslammessa ja louhokseen on laitettu siikojakin, joista on mitattu korkeat radioaktiviisuudet. Ongelmahan on ettei Juomasuon louhoksen radioaktiivisuus näy tai haise.
__
Käytännössä Juomasuon louhoksen osalta on alueen asukkaiden turvallisuus ja elinympäristön puhtaus vaarantunut viranomaisten toimimattomuuden takia. Lisäksi avonainen Juomasuon voimakkaasti uraanipitoinen louhos on kohdannut Kuusamon ylängön voimakkaan sadannan, ja siten herkästi vesiliukoinen ja myrkyllinen uraani ja raskasmetallit ovat purkautuneet louhoksesta suotokentän kautta alapuoliseen suohon, joka purkaa vetensä Kitkajokeen laskevaan Hangaspuroon. Juomasuon sedimenttien, vesien, ympäristön, kasvien jne radioaktiivisuudesta on tehty mittauksia: kohonneita radioaktiivisuutta on löytynyt louhoksesta, sen ympäristöstä ja Hangaspurosta. Mittaustulokset on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ELY:yn, koska TUKES ja STUK viranomaistoimia laiminlyönneinä viranomaisina ovat asiassa jäävejä.
__
Ja nyt kommentoidessaan edelleen Koillissanomissa vähättelevästi Kuusamon uraaniasioita Tukesin Ossi Leinonen osoittaa a) ettei hän ole perehtynyt riittävästi b) tai tietää, että TUKES ja STUK ovat kaulaansa myöten Juomasuossa puutteellisten luvituksien, vähättelevän harhaanjohtavan tiedon levittämisen ja leväperäisen ihmisten ympäristöturvallisuuden valvonnan takia.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmion uraanista ja säteilystä

Kuusamon uraanivyöhykkeen karttoja, joihin Kitkajärven Kouervaara ja Kitkajoen Juomasuo on merkitty erillisin uraanimerkein, on esitelty Atomiteknillisen seuran ja IAEA:n seminaareissa. Geologi Heikki Pankan Michiganin yliopiston lisensiaattityössä Juomasuon malmio on merkitty uraani-kulta-koboltti merkein. Kaivosyhtiö ”Latitude” on hakenut laajoihin varaus- ja valtaushakemuksiin mm. koko Kitka-Ruka-Oulanka alueen uraanivyöhykkeet kaivoshankettaan varten. Latitudella on Käylän ja Säkkilän kylien alueen ”Juomasuon” -kaivospiirien lisäksi myös Rukan lähellä ”Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon” -kaivospiirit ja niiden ympärillä valtaushakemukset (liite 1 Tukes kartta).

TUKES kartta: Latituden Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirit ja valtaushakemukset.

TUKES kartta: Latituden Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirit ja valtaushakemukset.

Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatarekisterin mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12% eli yli 1000 ppm. Kaivosyhtiö Latitude ei ole luopunut Rukan alueen kaivospiireistä eikä valtaushakemuksista. Päinvastoin yhtiö on laajentanut varauksia ja valtaushakemuksia koko uraanivyöhykkeelle.

Tässä vaiheessa olisi jo luullut, että kaivosyhtiö ”Latituden” lobbari Jussi Lähteelle (KS 2.12) olisi jo selvinnyt, että 1000 ppm on pelkkä taloudellisuusraja uraanimalmiolle, siis jos kaivos avattaisiin pelkkänä uraanikaivoksena, mutta kun uraani on kytköksissä muihin mineraaleihin, kuten kultaan tai kobolttiin on taloudellisuusraja käytännössä alhaisempi*. Kyseinen 1000 ppm ei myöskään ole ympäristöturvallisuusraja eikä terveysturvallisuusraja kuten STUK:in viranomaisena tekemät mittaukset ja Outokumpu Oy:n raportit Juomasuon koelouhinnasta ja malmien koerikastamista osoittavat.

Kaivosyhtiöt pyrkivät kaivostoiminnassaan louhimaan erityisesti rikasta malmia, siten Kitkajoen Juomasuolla he tulisivat erityisesti louhimaan uraanipitoista malmia, koska mm.- ”kulta on uraanipahkuroiden sisässä” ja ”uraania on 187 kertaa kultaa enemmän” (GTK:n Heikki Pankka Juomasuosta). Lisäksi STUK:in Mika Markkanen toteaa Juomasuon säteilymittauksien jälkeen, että Juomasuon uraania-kultaa- ja kobolttia sisältävä malmi on yllättävän uraanipitoista ja lähellä 1000 ppm rajaa. STUK:in raportti Juomasuosta 28.10.1992: ”jo louhittu malmi oli ennakkotietoihin nähden yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat välillä 5,5 – 6,7 µSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 4,5 – 6,9 µSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suuruusluokaltaan lähes 1000 ppm.”

Ja tässä kohdin pitää myös muistaa, että 1000 t uraania on kansainvälinen raja suurelle ja pienelle uraanimalmiolle. Kitkajoen Juomasuolla siis koelouhittiin 2000 t malmia, jonka uraanipitoisuus on lähes 1000ppm.

Ja normaalin taustasäteilyn raja on 0,30 µSv/h, kun koelouhinnan malmin säteily oli siis: ”Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat välillä 5,5 – 6,7 µSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 4,5 – 6,9 µSv/h.”

STUK:in Mika Markkanen 28.10.1992 toteaa Juomasuon työntekijöiden säteilyaltistuksesta:

”Louhinnan kairauksissa muodostui runsaasti kairauspölyä. Kairattaessa uraanipitoisia malmeja saattaa pöly sisältää huomattavia pitoisuuksia uraania. Tällaisen pölyn jatkuva hengittäminen aiheuttaa merkittävää säteilyaltistusta. ”

”Työntekijöille, jotka ovat koko työpäivän ajan uraanipitoisten aineisten välittömässä läheisyydessä, voi aiheutua merkittävää säteilyaltistusta. Tällaisia työtekijöitä ovat esim. louhoksessa kaivinkoneen kuljettajat, jotka voivat olla koko työpäivän säteilevän aineksen ympäröimiä. Käsiteltäessä sellaisia malmeja kuin mitä ensimmäiset 2000 tonnia olivat, saattaa kuljettajaan kohdistuvat ulkoisen säteilyn annosnopeus olla pahimmillaan luokkaa 5 – 10 µSv/h.”

Koelouhoksella täyttyi työntekijöillä vuosittainen säteilyannos ja koerikastamolla jo parissa kuukaudessa uraanin korkean uraanipitoisuuden takia: ”Täryporarikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%. Ennakkoarvioihin nähden korkea pitoisuus selittyy rikkaalla malmilla”. 

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että STUK:in henkilöseurannan säteilymittaukset eivät ottaneet huomioon radioaktiivisten hajoamistuotteiden levittäytymistä ympäristöön ja vesistöihin, vaikka siihen kyllä STUK:in Mika Markkasen (1992) raportissa viitataan: ”Louhittavassa malmissa uraanipitoisuus on, ainakin B-louhoksen osalta, merkittävästi suurempi kuin etukäteen arviointiin. Mikäli näin on myös muiden louhittavien malmien osalta, tulee koerikastuksessa syntyvä jätehiekkakasa sisältämään suuria määriä radioaktiivisia aineita. Niillä saattaa olla säteilyvaikutuksia ympäristöön pitkän ajan kuluessa. Esim. sadevedet voivat liottaa kasasta radioaktiivisia aineita, jotka voivat kulkeutua pitemmälle alapuoliseen vesistöön.”

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta,

Mika Flöjt

valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

*Latituden edeltäjä ja samalla yrityksen Y-tunnuksella toiminut Dragon Mining yhtiö totesi kansainvälisessä finanssiraportissaan, että Talvivaara osoittaa sen prosessin kuinka uraani voidaan luvittaa tuotantoon kunhan kaivos ensin avataan jollain muulla mineraalilla. Kainuun ELY:n tulkinnan mukaan, kun uraani otetaan tuotantoon, vaikka edes sivutuotteeksi, tulee kaivoksesta sitten virallisestikin uraanikaivos. Tätä juridiikkaa ”Latitude” pyrkii tässä vaiheessa häivyttämään, koska silloin laukeaisi kunnan veto-oikeus kaivoshankkeisiin. Kuusamolta pyydettäisiin periaatepäätöstä kaivoksen avaamisesta. Toisaalta Latituden Jussi Lähde on jo kyllä mediassa lipsauttanut, että kaivoslaki vaatii yhtiöitä hyödyntämään kaikki kaivospiirien mineraalit mahdollisimman tehokkaasti. Nämä ovat merkittävää tietoa, koska aikaisemmin uraanista ei kerrottu virallisesti kyläläisille ja päättäjille mitään vaan Juomasuo koelouhittiin ”kultakaivoksena”, nyt tätä samaa hyvin uraanipitoista malmiota yritetään päästä kairaamaan ja lopulta louhimaan ”kobolttikaivoksena”.

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Juomasuon uraanikultakoboltti -malmiosta ja sen kairaamisesta

julkaistu Koillismaan Uutisissa 28.12.2019

Juomasuon uraanikultakoboltti -malmiosta ja sen kairaamisesta 

Parhaillaan Latitudella on käynnissä hakemukset Juomasuon kaivospiiriin ja sen ympäristön kairauksiin liittyen. Mediassa Latitude ja myös Tukes jättävät kertomatta Juomasuon malmioon sisältyvistä haitallisista mineraaleista.

Ohessa liitteessä kuva kairauksesta Juomasuon uraanikultakoboltti -malmioon, kairausreikä 333:

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia, osoittaa sen, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin.

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia, osoittaa sen, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin.

GTK raportti osoittaa uraania ja toriumia olevan alusta alkaen päämalmioon saakka, ja jossa päämalmiossakin on uraania 3 kertaa kobolttia enemmän. Rikkiä (S) on eniten, sitten uraania (U), toriumia (Th), bariumia (Ba), nikkeliä (Ni), lyijyä (Pb), molybdeeniä (Mo), kobolttia (Co) ja kuparia (Cu).

Siten se että kaivosyhtiö nimeää malmion esim. kobolttimalmioksi, ei tarkoita että sitä kobolttia olisi kyseisessä malmiossa eniten, eikä sitä etteikö muita mineraaleja malmioon sisältyisi, vaan että kaivosyhtiö toivoo saavansa koboltista eniten rahallista tuloa. Tuota toivettaan kaivosyhtiö vasta alkaa selvittämään.

Toivemineraaliin perustuen luodaan illuusiota median avustuksella, sosiaalisen toimiluvan hankkimiseksi. Sosiaalista toimilupaa ja virallisiakin lupia haittaavat harmemineraalit yhtiö jättää viestinnässään kertomatta, mikä on paikallisten ihmisten harhauttamista.

Käyttipä kaivosyhtiö malmista mitä uutta nimikettä tahansa, ei sen nimenmuutoksen perusteella malmion mineraalit mihinkään uuteen järjestykseen järjestäydy eikä uraanit väisty. Kitkajoen Juomasuolla ja sen ympäristössä malmitutkimuksissa kairataan uraanipitoiseen malmioon, jossa on lisäksi muitakin haitallisia mineraaleja, kuten arseenia ja tremoliittia (asbestia). Siten syntyy väistämättä uraania sisältävää kairausvettä ja kairaussoijaa.

Mutta nyt Latitude hakee Hangaslampi 1 malminetsintälupaa kairatakseen Juomasuon kaivospiirin ulkopuolelta Juomasuon kaivospiiriin, mutta on jättänyt hakemuksessaan kokonaan käsittelemättä haitallisista mineraaleista aiheutuvan riskin. Ne vaikuttavat oleellisesti lupamääräyksiin ja yhtiölle määrättävään vakuuteen, mutta Latitude vaikenee hakemuksessaan ja mediaviestinnässään niistä. Myös hakemuksen tarkoitus kairata Hangaslampi 1 hakemusalueen ulkopuolella sijaitsevaan Juomasuon malmioon on kaivoslain vastainen.

Latitudella ei ole voimassa olevaa kaivoslupaa Juomasuon kaivospiiriin, koska KHO kumosi sen 22.11.2017 päätöksellään 6029/2017, katsoen Tukesin tehneen lupapäätöksen kaivoslain vastaisiin menettelyin. Tukes ei ole vieläkään antanut uutta yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisia määräyksiä eikä myöskään uutta vakuusvaatimusta Juomasuon kaivospiiriin. Noihin lupakäsittelyihin vaikuttavat ratkaisevasti haitallisista mineraaleista aiheutuvat riskit, mutta niistä Latitude ja Tukeskin vaikenevat mediassa.

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Vastine: Juomasuon uraanikultakoboltti malmiosta ja sen kairaamisesta

Vastine Koillissanomien 18.11.2019 päivän lehtijuttuun jossa oli nimeni mainittu ja annettiin epätarkkoja tietoja asiasta eikä ymmärretty kertoa erityiskysymyksistä koskien uraanipitoisten malmioiden kairaamista.

Alla oleva kirjoitus lähetetty Koillissanomiin 19.11.2019:

—————————————-

Juomasuon uraanikultakoboltti malmiosta ja sen kairaamisesta 

Ohessa liitteessä kuva kairauksesta Juomasuon uraanikultakoboltti -malmioon, kairausreikä 333 (toivottavasti kuva tulee lehteen):

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia, osoittaa sen, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin.

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia osoittaa sen, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin.

Tuon tutkimusselostuksen mukaan Juomasuon malmiossa on rikkiä (S) eniten, seuraavaksi eniten uraania (U), sitten toriumia (Th), bariumia (Ba), nikkeliä (Ni), lyijyä (Pb), molybdeeniä (Mo), kobolttia (Co) ja kuparia (Cu).

Siten se että kaivosyhtiö nimeää oman rahallisen kiinnostuksensa vuoksi jonkun malmion esim. kobolttimalmioksi, ei tarkoita että sitä kobolttia olisi kyseisessä malmiossa eniten, eikä sitä etteikö muita mineraaleja malmioon sisältyisi, vaan että kaivosyhtiö uskoo kyseisestä koboltista ehkä saavansa eniten rahallista tuloa. Kyse on uskosta tai toiveesta, koska sitä asiaa kaivosyhtiö vasta alkaa selvittämään.

Paikalliselle yhteisöille, päättäjille ja medialle uskotellaan sitten pelkästään tuon yhden mineraalin varassa luotuja toiveikkaita käsityksiä hankkeesta; pitäähän varsinkin median avulla saada asialle sosiaalinen toimilupa.

Mutta louhittaessa tuota toivemineraalia joudutaan samalla käsittelemään noita muitakin mineraaleja, joista osa on hyvinkin haitallisia sekä kustannusten ja ympäristövaikutusten ja sosiaalisen toimiluvan saamisen kannalta. Ja siten myös tarvittavien lupien saamisen kannalta. Kaivosyhtiö jättää haitalliset mineraalit kertomatta, mikä on paikallisten ihmisten harhauttamista.

Kuten yllä olevasta kuvasta selviää, ovat Juomasuon malmiossa kaikki nuo mineraalit pääosin samalla syvyydellä malmiota, ja siinä kohdin uraania on 3 kertaa kobolttia enemmän. Tuohon GTK:n laatimaan kaavioon ei ole merkitty kultaa, GTK:n Heikki Pankan mukaan uraania on yli 150 kertaa kultaa enemmän. Mutta siitä huolimatta kultakaivoksen nimellä Dragon aikoinaan omaa hankettaan markkinoi.

Käyttipä kaivosyhtiö malmista mitä nimikettä tahansa, ei sen nimenmuutoksen perusteella malmion mineraalit mihinkään uuteen järjestykseen järjestäydy. On myös huomioitava, että 1000t uraania on kansainvälinen raja suurelle ja pienelle uraanimalmiolle.

Siten Kitkajoen Juomasuolla ja sen ympäristössä malmitutkimuksissa kairataan käytännössä uraani pitoiseen malmioon, jossa on muitakin haitallisia mineraaleja kuten arseenia ja asbestia. Siten syntyy väistämättä haitallisia mineraaleja sisältävää kairausvettä ja haitallisia mineraaleja sisältävää kairaussoijaa. Aikaisemmin luodussa ministeriön päättämässä ns. uraaniasetuksessa vaadittiin, että viranomaiset käsittelee uraanimalmioon kohdistuvat kairaukset tarkemmin. Nyt TUKES:in viranomaiset laittaa pään kuvaannollisesti uraania sisältävään rikastushiekkaan ja väittää, ettei tiedä Kuusamon uraanivyöhykkeestä ja Juomasuon uraania sisältävästä malmiosta, vaikka TUKES:issa on kyllä asia hyvin tiedossa karttoja myöten.

Siten TUKES:in viranomaiset rikkovat Århusin tiedonsaatisopimusta, uraaniasetuksen ja uuden kaivoslain henkeä siitä, että asianosaisia pitäisi informoida kaikesta olennaisesta tiedosta, joka voi koskea yrityksen hankkeissa heidän elinympäristönsä tilaa. Parhaillaan Latituden valtaushakemuksessa vaietaan uraanista ja haitaillisista mineraaleista ja väitetään ettei haitallisia kaivannaisjätteitä synny.

Samaan aikaaan kuusamolaisilla on jo hyvin tiedossa Kitkan Kouervaaran kairauksien valitettava esimerkki siitä, että malmikairaukset uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa ovat riski pohjavesille ja vesistöille.

Malmikairaukset uraanipitoisten malmioiden läpi lisää herkästi vesiliukoisen ja myrkyllisen uraanin liukenemistä pohjavesiin.  Kitkajon Juomasuon ja Hangaslammen valtauksia nämä virtaukset kulkevat Kitkajokeen.

Malmikairaukset uraanipitoisten malmioiden läpi lisää herkästi vesiliukoisen ja myrkyllisen uraanin liukenemistä pohjavesiin. Kitkajon Juomasuon ja Hangaslammen valtauksia nämä virtaukset kulkevat Kitkajokeen.

Käylä-Säkkilä-Juuma alueella pohjavesijänteet ja vedet virtaa Kitkajokeen suoraan ja epäsuoraan. Siksi on erityisen arveluttavaa, että yhtiö kertoo, että he ovat jo kairanneet Juomasuon uraania sisältävän malmion alueella ilman, että kairauksia olisi TUKES luvittanut ja yhteiskunnalla olisi tiedossa kairauskohteet sekä kairauksille olisi määritelty uskottavat vakuudet.

Alkuperäisen Dragon Mining Oy:n Juomasuon YVA-selostuksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hylkäsi puutteellisten selvitysten vuoksi, erityisesti malmioon sisältyvän uraanin, arseenin ja muiden haitallisten mineraalien vuoksi, ja niistä aiheutuvien puutteellisesti selvitettyjen ympäristö-, vesistö- ja ekologisten riskien vuoksi. Nyt Latitude jättää hakemuksessaan kokonaan käsittelemättä haitallisista mineraaleista aiheutuvan riskin. Ja kirjoituksissaan Latituden lobbari Jussi Lähde sivuuttaa jälleen tämän ongelman, pyrkien siten harjaanjohtamaan kyläläisiä ja päättäjiä hankkeen kokonaisluonteesta.

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Vastine Latitudelle, jonka Koillissanomat kieltäytyy julkistamasta

Koillissanomat kieltäytyy julkistamasta alla olevaa vastinetta Latituden Jussi Lähteen lehtikirjoitukseen, joka oli otsikoitu nimelläni. Siksi julkistan sen täällä ja vaadin edelleen Koillissanomia julistamaan kirjoituksen, koska ollen julkistamatta sitä Koillissanomat toimii kaivosyhtiön kaivoshankkeen eduksi hetkellä kun Kitkajoen Käylä-Säkkilän valtaushakemukset ovat kuulemiskierroksella.

(Lähetetty lehteen näille saate sanoilla: ”Käytän vastine oikeuttani Jussi Lähteen kirjoitukseen 12.11 kirjoitus alla).

Latituden Jussi Lähde harhaanjohtaa kyläläisiä ja päättäjiä

Kirjoituksessaan Latitude -kaivosyhtiön lobbari Jussi Lähde (KS 12.11) jättää jälleen vastaamatta keskeisiin kysymyksiin kaivoshankkeestaan, ja viestien harhaanjohtavasti hankkeestaan. Alla joitain kohtia, jotka kaikkien on hyvä ottaa huomioon lausuessaan Latituden hakemuskokonaisuudesta Kuusamon tunnetulla uraanivyöhykkeella Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmiossa ja sen ympäristössä.

Muistutettakoon, että Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio potentiaali on raportoitu ministeriön toimesta IAEA:n maailman uraanivarantojen punaiseen kirjaan. Kuusamon uraanivarantoja on myös esitelty niin Suomen atomiteknillisen seuran seminaarissa ja myös IAEA:n seminaareissa. Ministeriön karttaan on merkitty Kuusamon uraanivyöhyke ja Juomasuo merkitty karttaan uraanimalmiona (kartta liitteessä ja toivottavasti laitetaan lehteen). Kuusamon uraanivyöhyke oli merkittynä GTK:n karttapalveluun samalla tavalla kuin Talvivaaran ympärillä oli merkitty uraanivyöhyke ennen kaivostoiminnan aloittamista. Sielläkin uraanista aluksi vaiettiin, mutta nyt Talvivaara-Terrafame aikoo tuottaa jopa 22 000t uraania. Pitää muistaa, että kansainvälisesti 1000t uraania on pienen ja suuren uraanimalmion raja. Kuusamossa aikaisempi saman y-tunnuksen yhtiö kuin on nykyinen ”Latitude”, kertoi omassa Kuusamon kaivoshanketta (mm. Juomasuo) käsittelevässä kansainvälisessä finanssiraportissaan, kuinka Talvivaara osoittaa prosessin kuinka uraani voidaan luvittaa tuotantoon jälkikäteen, kuhan malmio saadaan avatuksi ensin muulla mineraalilla.

Juomasuo

Juomasuolla ja sen ympäristössä malmitutkimuksissa kairataan käytännössä uraani ja arseenipitoiseen malmioon, jossa on muitakin haitallisia mineraaleja, syntyy väistämättä sekä haitallisia mineraaleja sisältävää kairausvettä että haitallisia mineraaleja sisältävää kairaussoijaa. Mutta Latituden hakemuksessa vain väitetään ettei haitallisia kaivannaisjätteitä synny. Lisäksi on jo yleisesti Kitkan Kouervaaran kairauksien esimerkkien pohjalta tunnustettu, että malmikairaukset uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa ovat riski pohjavesille ja vesistöille. Käylä-Säkkilä-Juuma alueella pohjavesijänteet ja vedet virtaa Kitkajokeen suoraan ja epäsuoraan.

Alkuperäisen Dragon Mining Oy:n Juomasuon YVA-selostuksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hylkäsi puutteellisten selvitysten vuoksi, erityisesti malmioon sisältyvän uraanin, arseenin ja muiden haitallisten mineraalien vuoksi, ja niistä aiheutuvien puutteellisesti selvitettyjen ympäristö-, vesistö- ja ekologisten riskien vuoksi. Nyt Latitude jättää hakemuksessaan kokonaan käsittelemättä haitallisista mineraaleista aiheutuvan riskin. Ja kirjoituksessaan Latituden lobbari Jussi Lähde (KS 12.11) sivuuttaa jälleen tämän ongelman, pyrkien siten harjaanjohtamaan kyläläisiä ja päättäjiä hankkeen kokonaisluonteesta.

Muistutan, Juomasuon YVAssa oli lautakunnassa ja hallituksessa mukana myös koboltin ja uraanin käsittely – myös poiskuljetus -vaihtoehto. YVA hylättiin, koska päättäjät ymmärsivät, ettei kaivosta voi Juomasuolle riskittömästi perustaa ja kaivostoiminta saastuttaa aina; pöly, radon sekä jätevesipäästöt sekä jäteongelmat jäävät kaivoksen loppumisen jälkeen alueen ihmisten, luonnon ja vesien ongelmaksi. Kaivosjätteet jäävät yhteiskunnan vastuulle, kun yhtiöt lähtevät rahoineen paikalta. Jo pelkkä tämä Latituden ajama hanke haittaa Kuusamon matkailun ja puhtaaseen luontoon perustuvien elinkeinojen vetovoimaa ja imagoa. ”Latitude” -yhtiö puskeekin Kuusamon uraanivyöhykkeelle kaivoshanketta Kuusamon valtuuston ja kuusamolaisten enemmistön tahdon vastaisesti. (lähde: Taloustutkimus oy:n tutkimus 2018).

Kuusamolaisten tuleekin vain tiukasti puolustaa elinympäristönsä puhtautta Latitudetta vastaan

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Latituden Jussi Lähde harhaanjohtaa kyläläisiä ja päättäjiä

Kirjoitus lähetetty Koillissanomiin ti. 12.11 vastineeksi Latituden kirjoitukseen.

Kirjoituksessaan Latitude -kaivosyhtiön Jussi Lähde (KS 12.11) jättää jälleen vastaamatta keskeisiin kysymyksiin kaivoshankkeestaan, ja viestien harhaanjohtavasti hankkeestaan. Alla joitain kohtia, jotka kaikkien on hyvä ottaa huomioon lausuessaan Latituden hakemuskokonaisuudesta Kuusamon tunnetulla uraanivyöhykkeella Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmiossa ja sen ympäristössä.

Muistutettakoon, että Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio potentiaali on raportoitu Suomen ministeriön toimesta kansainvälisen atominenergiajärjestön IAEA:n maailman uraanivarantojen punaiseen kirjaan. Kuusamon uraanivarantoja on myös esitelty niin Suomen atomiteknillisen seuran seminaarissa ja myös IAEA:n seminaareissa (kartta alla). On huomioitava, että 1000t uraania on kansainvälinen raja suurelle ja pienelle uraanimalmiolle.

Juomasuo

Kuusamon uraanivyöhyke oli merkittynä GTK:n karttapalveluun samalla tavalla kuin Talvivaaran ympärillä oli merkitty uraanivyöhyke ennen kaivostoiminnan aloittamista.  Molemmista on valistuneilla kansalaisilla onneksi kartat uraanipotentiaalista tallessa. Kartta alla liitteessä. 

Latitude kaivosyhtiön varaukset, valtaushakemukse ja kaivospiirit sijaitsevat Kuusamon ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa.

Latitude kaivosyhtiön varaukset, valtaushakemukse ja kaivospiirit sijaitsevat Kuusamon ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa.

Puutteet Hangaslampi 1 lupahakemuskokonaisuudessa Juomasuon ympärillä

  1. Hangaslampi 1 hakemusalueen ja Juomasuon kaivospiirin toimintokokonaisuutta, Latituden lupien voimassaoloa kaivospiiriissa, ja kaivospiirin lupien tarkistamisen vireillä oloa ei hakemuksessa selosteta.
  2. Hangaslampi 1 hakemusta perustellaan tarpeella kairata kaivospiirin ulkopuolelta syväkairauksia Juomasuon kaivospiiriin juomasuon malmion määrittämiseksi.

Mutta luvat rajautuvat pystysuorasti lupa-alueen reunaan, eikä yhtenäistä lupaa kaivospiirin ja malminetsintälupahakemusalueen suhteen ole haettu. Latitude kairasi jo kesällä 2018 Juomasuon kaivospiirin ulkopuolelta syväkairauksia Juomasuon malmioon ilman tarvittavia lupia. Silloin Lähde väitti ettei lupia tarvita; nyt tunnustaa että tuollainen toiminta olisi lain vastaista. Tukes ei ryhtynyt toimenpidevaatimuksesta huolimatta toimenpiteisiin luvattomien kairausten keskeyttämiseksi. Mutta ei myöskään todistanut ettei kairauksia kaivospiirin ulkopuolella olisi tehty. Tuolloisesta Latituden ja Tukesin menettelystä on valitusprosessi parhaillaan käynnissä hallinto-oikeudessa, mutta sitä ei Latitude hakemuksessaan selosteta, vaikka nyt hakemus koskee samanlaista kaivospiirin ulkopuolelta alkavaa syväkairausta.

  1. Hangaslampi 1 hakemusalueen ja Juomasuon kaivospiirin muodostaman alueen erityispiirteitä alueeseen sisältyvien haitallisten mineraalien suhteen ei ole hakemuksessa kuvattu. Hangaslampi 1 hakemusalue ja Juomasuon kaivospiiri kuuluvat GTK:n määrittämään Kuusamon uraanivyöhykkeeseen Alkuperäisen (liitteessä kartta, toivon sen laitettavaksi lehteen.)

Alkuperäisen Dragon Mining Oy:n Juomasuon YVA-selostuksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hylkäsi puutteellisten selvitysten vuoksi, erityisesti malmioon sisältyvän uraanin, arseenin ja muiden haitallisten mineraalien vuoksi, ja niistä aiheutuvien puutteellisesti selvitettyjen ympäristö-, vesistö- ja ekologisten riskien vuoksi. Nyt Latitude jäättää hakemuksessaan kokonaan käsittelemättä haitallisista mineraaleista aiheutuvan riskin.

Ja kirjoituksessaan Lähdekin sivuuttaa jälleen tämän ongelman, pyrkien siten harjaanjohtamaan kyläläisiä ja päättäjiä hankkeen kokonaisluonteesta.

  1. Hangaslampi 1 hakemuksen ja Juomasuon kaivospiirin yhteisten kokonaistoimintojen vaikutuksia ei ole selvitetty luonnon ja muiden elinkeinojen yhteensovittamisen kannalta

Hangaslampi 1 hakemusalue ja Juomasuon kaivospiiri kuuluvat  Kuusamon kaupungin luonnonvarasuunnitelmassaan määrittämälle ’luonnonarvoiltaan herkälle ja matkailun kannalta keskeiselle alueelle, jolle kaivostoimintaa ei riskittömästi voi käynnistää’. Tätä ei Latitude hakemuksessaan selosta.

  1. Hangaslampi 1 hakemuksesta puuttuu lupa-aluekohtainen kaivannaisjätesuunnitelma

Kairattaessa uraani ja arseenipitoiseen malmioon, jossa on muitakin haitallisia mineraaleja, syntyy väistämättä sekä haitallisia mineraaleja sisältävää kairausvettä että haitallisia mineraaleja sisältävää kairaussoijaa. Mutta hakemuksessa vain väitetään ettei haitallisia kaivannaisjätteitä synny ja hakija on vain viitannut yleiseen menettelytapaansa toimia huolellisesti.

  1. Hangaslampi 1 hakemukseen ei sisälly selvityksiä, joiden perusteella hakemuskokonaisuuteen liittyvien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset voitaisiin antaa

Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä niistä asianosaisista joiden etua, oikeutta tai velvollisuutta hakemuksen toimintokokonaisuudet yhdessä Juomasuon kaivospiirin kanssa saattavat koskea, eikä myöskään selvitystä siitä millaisia vaikutuksia haettava toimintakokonaisuus saattaisi asianosaisille aiheuttaa, millaisin keinoin noita haittoja voitaisiin poistaa tai pienentää ja millaiset lupamääräykset tarvittaisiin asianosaisille aiheutuvien haittojen pienentämiseksi tai poistamiseksi.

  1. Hangaslampi 1 hakemukseen ei sisälly selvitystä jonka perusteella lupa-aluekohtainen vakuus voitaisiin määritellä

Hangaslampi 1 hakemuksessa ei selosteta Latitude 66 Cobalt Oy:lle Juomasuon kaivospiiriin määrättyä vakuutta, eikä onko yhtiö sen asettanut ja mitä toimenpiteitä toteuttamaan mahdollisesti asetettu vakuus kattaa.

Hakemukseen ei sisälly myöskään sellaisia selvityksiä, joiden perusteella Hangaslampi 1 lupa-aluekohtainen koskeva vakuus voitaisiin määritellä kaivoslain tarkoittamalla tavalla, vaan Latitude 66 Cobalt Oy esittää hakemuksessaan lupa-aluekohtaiseksi vakuudeksi 3000 euroa, mutta ilman mitään perusteluja ehdotukselleen. Aleen erityispiirteitä ei ole selvitetty, selostusta haitallisista mineraaleista ei ole, eikä selostusta ole niistä haitallisista mineraaleista sekä toiminnan laadusta ja laajuudesta aiheutuvista riskeistä, riskien torjuntaan tarvittavasta varautumisesta, ja tarvittavista jälkihoitotöistä sekä kustannusarviota riskeihin varautumisista ja toiminnan jälkihoitotöistä.

Muistutan, Juomasuon YVAssa oli lautakunnassa ja hallituksessa mukana myös koboltin ja uraanin käsittely – myös poiskuljetus -vaihtoehto. YVA hylättiin, koska päättäjät ymmärsivät, ettei kaivosta voi Juomasuolle riskittömästi perustaa ja kaivostoiminta saastuttaa aina; pöly, radon sekä jätevesipäästöt sekä jäteongelmat jäävät kaivoksen loppumisen jälkeen alueen ihmisten, luonnon ja vesien ongelmaksi. Kaivosjätteet jäävät yhteiskunnan vastuulle, kun yhtiöt lähtevät rahoineen paikalta. Jo pelkkä tämä kaivosyhtiön ajama hanke haittaa Kuusamon matkailun ja puhtaaseen luontoon perustuvien elinkeinojen vetovoimaa sekä luontobrändiä. Tämä Kuusamoon puskettu uraanikultakoboltti -hanke osoittaa kaivosteollisuuden ”kaivosvastuu” puheet ja korulauseet täydeksi kuplaksi ja viherpesuksi, mihin ei ole luottamista.

”Latitude” -yhtiö puskee Kuusamon uraanivyöhykkeelle kaivoshanketta Kuusamon valtuuston ja kuusamolaisten enemmistön tahdon vastaisesti (lähde: Taloustutkimus oy:n tutkimus 2018).

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

GTK:n määrittelemä Kuusamon uraanivyöhykekartta:

Latitude kaivosyhtiön varaukset, valtaushakemukse ja kaivospiirit sijaitsevat Kuusamon ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa.

Latitude kaivosyhtiön varaukset, valtaushakemukse ja kaivospiirit sijaitsevat Kuusamon ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Käylän, Säkkilän ja Juuman kylien alueen malminetsinnästä 

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes pyytää Kuusamon kaupungilta ja muilta asianosaisilta lausuntoa 18.11.2019 mennessä malminetsinnän laajentamisesta Käylä-Säkkilä-Juuma -alueelle.

Latitude 66 Cobalt -yhtiö on jättänyt Tukesille uuden malminetsintälupahakemuksen alueelle. Sen pinta-ala on 1366,59 hehtaaria.

Kysymys ei ole malminetsinnän laajentamisesta, vaan uuden malminetsintäluvan hakemisesta vanhan Juomasuon kaivospiirin ympärille.

Kyseinen Juomasuon kaivospiiri on parhaillaan kaivosluvan raukeamista koskevan lykkäämisprosessin alaisena, jonka vuoksi tämä nyt tehty malminetsintälupahakemus on katsottavissa Latituden yritykseksi vaikuttaa kaivosluvan raukeamisen lykkäämispäätökseen.

Käsiteltävänä olevan kaivosluvan raukeamisen lykkäämispäätöksen suhteen on huomattava, että yleisesti kaivoslupaa ei saa myöntää, jos hakija on aikaisemmin olennaisesti laiminlyönyt tähän lakiin perustuvia velvollisuuksia.

Latitude teki aikaisemmin Juomasuon ympärillä 45 asteen kulmassa tapahtuvia kairauksia, jolla perusteli niiden sijoittumista Juomasuon kaivospiirin ulkopuolelle.

Kaivoslaki kuitenkin määrää rajat tulkittavan pystysuoraan, joten kaivospiirin ulkopuolelta alkaville kairauksille ei ollut lainvoimaista lupaa. Tämän vuoksi yleisötilaisuudessa epäiltiin kaivospiirin ulkopuolella tehtäviä kairauksia luvattomiksi. Mutta Latitude väitti yleisötilaisuudessaan ettei niihin lupia edes tarvittaisi.

Noista luvattomista kairauksista on paikallisyhteisön tekemä valitusprosessi kesken hallinto-oikeudessa.

Nyt Latitude hakee malminetsintälupaa noihin samoihin Juomasuon kaivospiirin ulkopuolelta alkaviin 45 asteen kulmassa tehtäviin kairauksiin.

Mutta Latitude ei selosta noita kesken olevia valitusprosesseja toiminnastaan eikä myöskään Juomasuon kaivospiirin kesken olevaa luvan raukeamisen lykkäyskäsittelyä.

Tältä osin latituden lupahakemus on harhauttava, sillä lupahakemuksen peruste on nimenomaan saada syväkairaustuloksia Juomasuon kaivospiiriin liittyen.

Lupahakemuksen puutteista todettakoon

Lupahakemuksen kaivosmineraaliksi on mainittu vain kulta, kupari ja koboltti.

Uraania ei Latitude mainitse, vaikka juuri puutteellisten uraanitietojen vuoksi PPELY hylkäsi aikaisemman Juomasuon YVA-selostuksen.

Uraanin lisäksi malmioon sisältyy muitakin haitallisia mineraaleja, kuten arseeni ja mahdollisesti tremoliitti, mutta niitä ei Latitude ollenkaan mainitse, vaikka ne ovat se keskeinen seikka, joista hankkeen vaikutukset ympäristölle ja muille asianosaisille muodostuu.

Noiden haitallisista mineraaleista ympäristölle, luonnolle ja matkailulle johtuvien riskien vuoksi on Kaupunki määritellyt kyseisen Juomasuon ympäristön alueeksi, jolle riskittomästi ei voi kaivoshankkeita perustaa. Tämän Latitude täysin ohittaa hakemuksessaan.

Hakemuksen vaikutusalueen vesistöjen osakaskuntia, kylä-, kansalais- ja luontojärjestöjä ei ole nimetty

Hakemusalueeseen kohdistettua jätehuoltosuunnitelmaa ei ole esitetty

Toiminnan ympäristö- ja muita vaikutuksia ei ole esitetty

Lupahakemuksessa ehdotettu vakuus 3000 € ei perustu lupa-alueen erityispiirteiden huomioimiseen eikä tarvittavia jälkihoitotoimenpiteitä ole hakemuksessa yksilöity.

Lupahakemuksessa ei ole yksilöity tietoja, joiden perusteella lupaviranomainen voisi ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’ antaa

Lupahakemuksen kuulutus -puutteet

Hakemus on kuulutettu nähtäville Kuusamon ilmoitustaululla ja Tukesin sivuilla.

Tukes ei ole ilmoittanut hakemuksesta lehti-ilmoituksella, vaikka kaivoslain 40 § niin vaatii, joten kaikki yhteisten alueiden osakkaat eivät ole saaneet tietoa hakemuksesta

Pitäisikö kaupungin lausua hakemuksesta?

Tietysti pitää.

Ei kaupunki voi kuntalaistensa hanketta vastustavaa tahtotilaa jättää huomiotta.

Kaupunki on elinkeinojen yhteensovittamista varten määritellyt luonnonvarasuunnitelmansa, eikä sen luonnonvarasuunnitelman perusteet ole mihinkään kadonneet. Valtuuston luonnonvarasuunnitelmassa todettiin ettei kaivosta voida Kitka-Ruka-Oulanka alueelle riskittömästi perustaa.

Se, että kaivosyhtiön valituksen vuoksi luonnonvarasuunnitelman määrittelemää luonnonarvoiltaan herkkää ja matkailun kannalta keskeistä aluetta ei Kuusamoon yleiskaavaan saatu merkittyä suoraan asiaa ohjaavana kaavamerkintänä, tarkoittaa vain että sama asia on nyt lausuttava kaupungin selkeänä ja yksikäsitteisenä kantana tähän lupahakemukseen (ja jatkossa muihinkin).

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

kirjoitus jätetty Koillissanomiin 6.11.2019

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kaivosalaa koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeista

TEM selvitti (TEM 357/13.01.01/2019) kaivoslain toimivuutta. Selvityshenkilöksi asetettiin OTT Pekka Vihervuori. Selvitystyö perustui TEMin hankkimiin sidosryhmäpalautteisiin, kohdennettuun kuulemistilaisuuteen sidosryhmien oma-aloitteisiin palautteisiin, otakantaa.fi -sivuston palautteisiin, professori Ismo Pölösen arvioon, sekä TEMin, YMn ja Tukesin toimittamiin materiaaleihin.

Selvityshenkilö toimitti 26.4.2019 TEMille muistion alustavista havainnoistaan.

Annoin 13.5.2019 TEMille lausunnon, perustuen kokemuksiini kaivosalan hankkeisiin Savukoskella (Sokli), Kolarissa (Hannukainen), Kuusamossa ja Posiolla (Belvedere, Namura, Dragon Mining, Kuusamo Gold, Latitude 66), Paltamossa (Mawson, Namura, Mondo), sekä Sotkamossa ja Kajaanissa (Talvivaara/Terrafame).

Tässä esitän tiivistelmän lausunnostani. Lausunnossani otin kantaa mm. seuraaviin keskeisiin asiakohtiin:

– Yhdenvertaiseen käsittelytarpeeseen kaivosalan toimijoiden ja toisen osapuolen (eli kansalaisten, ympäristön, haitankärsijöiden ja muiden asianosaisten) välillä

– Kaivoslain tarkoituksen toteutumisen selvittämistarpeeseen (kaivoslain 1 §:n 1 momentin kohdan 1. toteuttaminen suhteessa kaivoslain 1 §:n 1 momentin kohtien 2. ja 3. toteuttamiseen.

– Yleisten ja yksityisten etujen turvaamismenettelyn toimimattomuuteen.

– Kaivosalan etujen ja sen kanssa vastakkaisten etujen välistä intressivertailua ei tehdä, vaikka kaivoslain tarkoituskuvauksessa luodaan kuva kuin molempia osapuolia kohdeltaisiin tasapuolisesti.

– Hankkeisiin sisältyviä haitallisia aineita ei Tukes tuo julki, jonka vuoksi kaivoslain 1 §:n tavoitteet eivät voi toteutua.

– Edellisen vuoksi ei ympäristöviranomainenkaan saa kaikkea tietoa haitallisista aineista.

– Uraanin ympäristövaikutuksia ei ole missään hankkeessa arvioitu, vaikka jo vuonna 2006 YVA-asetuksen 6 §:n hankeluetteloon lisättiin 2 d) -kohta, jossa velvoitettiin selvittämään jo pienestäkin uraaninkäsittelystä aiheutuvat uraanin kemialliset ja ekologiset ympäristövaikutukset. Tätä ei ole tehty edes uudessa Terrafamen YVA-selvityksessä.

– Eduskunnan käsittelyssä oleva ns. ”yhteensovittamislaki” ei paranna kansalaisten oikeusturvajärjestelmän epäkohtia, vaan heikentää sitä.

– Oikeusvaikutteinen kaava määritettävä entistä yksikäsitteisemmin kaivoslain päätöksen perusteeksi.

– Kaivosluvan perusteena eivät voi olla kunnan ja kaivosyhtiön väliset sopimukset.

– Poronhoitolaki on velvoitettava otettavaksi huomioon koko poronhoitoalueen osalla.

– Varaus- etsintä- ja lupajärjestelmä on uusittava.

– Kaivoslain alaisten oikeuksien siirtomenettelyn epäkohdat on korjattava.

– Kaivoslain ja ydinenergialain suhteet, lupajärjestelmä, viranomaisten velvollisuudet ja vastuut on selkeytettävä.

– Malminetsintäkorvaus, louhintakorvaus, korvaus malmin arvosta sekä sivutuotekorvaus määritettävä uudelleen.

– Aidot jätevedenpuhdistamot määrättävä pakollisiksi kaivosyhtiöille ja arvokkaita vesistö- ja luontoalueita sekä ruokatuotantoalueita on voitava määritellä kaivostoiminnan ulkopuolelle.

Yhteenvetona totean, että Suomen kaivoslaki tarvitsee perustavanlaatuista uudistamista. Pelkkä kaivosvero keskustelu ei vastaa kansalaisyhteiskunnan esille nostamiin puutteisiin ja osoitettuihin uudistamistarpeisiin.

Ja hyvää Suomen luonnon päivää 31.8.2019 – vaalitaan sen puhtautta.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta

GTK on määritellyt ’Kuusamon uraanivyöhykkeen’, johon sisältyy myös Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio (ks. kartta). Ne on kirjattu IAEA:n uraanivarantoihin ja ministeriö on esitellyt atomiteknillisen seuran seminaarissa. GTK:n geologi Heikki Pankan mukaan Juomasuolta on todettu jopa 2,0% uraania (APU nro 45/2010 s.22). Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraania 0,12%. Ydinenergiasetuksen mukainen taloudellisuusraja on 0,1%. Huom; ei siis ympäristöturvallisuus -raja, vaan taloudellisuus -raja. Taloudellisuus tietenkin paranee jos muitakin malmeja nousee. Latituden edeltäjä totesikin, että Talvivaara osoittaa kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa, kunhan malmio saadaan ensin auki muilla mineraaleilla. Tähän Latitude viittaa tavoitteellaan hyödyntää kaivospiirit täysimääräisesti.

Kaivosyhtiö ”latitudella” on Kuusamon, Posion ja Sallan uraanivyöhykkeellä laajoja hakemuksia, mutta vaikenee uraanista. Kuin uraanin haitat vaikenemisella katoaisivat. GTK:n entinen geologi Heikki Pankka sanoo: ”jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana”.

STUK lausui Outokummun Juomasuon hankkeesta (1992) mm.: Malmin uraanipitoisuus ylittää 0,1 kg tonnissa, ja on myös mahdollista, että rikasteen uraanipitoisuus ylittää 0,5 kg tonnissa ja toiminnasta tulee säteilyaltistusta työntekijöille. Jätehiekan sijoittamisesta tulee huolehtia niin, että radioaktiiviset aineet eivät leviä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille aiheudu toiminnan päätyttyä säteilyn johdosta terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Outokumpu raportoi STUKille 7.12.1993 Juomasuon koelouhinnan ja -rikastuksen uraani- ja säteilytuloksia. Yhtiö totesi mm.: Koelouhitun malmin uraanipitoisuus (0,02 – 0,75%) on huomattavasti korkeampi kuin oli arvioitu (0,14 %). Tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%. On ilmeistä, että louhoksella työskenteleville on järjestettävä henkilökohtainen altistusseuranta”.

Lisäksi mainittiin, että Juomasuon louhoksella täyttyi vuosittainen työntekijän säteilyannos, ja koerikastamolla jo parissa kuukaudessa.

1990 -luvulla Outokumpu jätti Juomasuon koelouhoksen auki saastuttamaan Kitkajoen Käylän, Säkkilän, Kallungin ja Juuman kylien väliin. Kansalaisjärjestön tekemät mittaukset todistavat Juomasuon louhoksen radioaktiivisen saastumisen jatkuvan; tiedot on toimitettu ELY:lle ja vaadittu Juomasuon louhoksen peittämistä.

Uraanin hajoamistuotteet aiheuttavat vakavan haitan alueen ihmisille, luonnon ekosysteemille ja vesille. Stukin mukaan kaivoksien uraanijätteiden hallintaongelman määrittää torium, jonka puoliintumisaika on 74 600 vuotta. Siinä ajassa puolet toriumatomeista hajoaa tytärnuklideikseen.

GTK:n entinen tutkimuspäällikkö geologian professori Matti Saarnisto totesi Koillissanomissa 8.6.2007: ”Ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta.”

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta

Mika Flöjt

Varakansanedustaja, Maakuntahallituksen vpj, Kuusamon kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

Juomasuo

Posted in Yleinen | Leave a comment