Kalatielaki Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan

Fortum esittelee Oulujoen Muhoksen Montan vesivoimalan ns. kalasiirtolaitteen toimintaa ja siinä esiintyneitä teknisiä haasteita. Muhoksen Montan vesivoimalaitos tarvitsee luonnonmukaisen kalatien, niinkuin ylempi Pyhäkoskikin. Fortumilla on helppo ne toteuttaa koska kalatievaade on alkuperäisissä vesivoimalupien ns.velvoite-ehdoissa. Montan kalojen ylisiirtolaite voi joku päivä teknisten ongelmien korjaannuttua toimia täydentävänä ratkaisuna kalateille.

Kalatielaki Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan

Vastine Energiateollisuuden edustajan Tuomu Huttusen (13.11.) eri medioissa olleeseen kirjoitukseen, jonka mukaan vesivoimayhtiöt ovat pitkäjänteisesti edistäneet vaelluskalojen palautumista padottuihin vesistöihin. Huttusen kirjoituksessa totta lienee se, että yhtiöiden toiminta on ollut asiassa kovin pitkäjänteistä. Sitempä jotta edes nyt syntyneet sukupolvet eivät joutuisi odottamaan tätä samaa vuosikymmenten pitkäjänteisyyttä seuraavia vuosikymmeniä on Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan sisällytettävä kalatielaki, jolla vesivoimayhtiöt velvoitetaan suunnittelemaan, rahoittamaan ja rakennuttamaan kalatiet sekä palauttamaan vaelluskalat padottuihin vesistöihin Ruotsin vesienhoitomallin mukaisesti.

Ruotsissa suomalainen valtionyhtiö Fortum rakentaa lain velvoittamana kalatietä, mutta on jostain syystä haluton tekemään sitä Suomessa mm. Oulujoella ja Kemijoella. Esimerkiksi Oulujoella Montan ja Pyhäkosken voimalaitoksen alkuperäisissä ja nykyisissä velvoitteissa mainitaan vaelluskaloille rakennettavaksi kalatiet, mutta tämä veronmaksajien omistama valtio-omisteinen energiayhtiö ei ole suostunut toteuttamaan velvoitteitaan Oulujokisten veronmaksajien virkistykseksi ja nautinnaksi – sekä ennenkaikkea jokivesiluonnon eduksi – vuosikymmeniin.

Vastaavaa vesivoimayhtiöille tyypillistä ”vuosikymmenten pitkäjänteisen vapaaehtoisen tahtotilan” nihkeyttä on ollut vesivoimayhtiöillä muun muassa Kemijoella, missä Rovaniemen Sierilän vesivoimarakentamishankkeen kulissipelin takia Kemijoki Oy ei ole rakentanut kalatietä edes Rovaniemelle saakka, vaikka aikoinaan 1990 -luvulla hienosti Lapin Kansassa visioitiin: ”Vaelluskalat palaavat Rovaniemelle vuoteen 2000 mennessä”. Kuinkahan paljon tämä jahkailu on maksanut Lapin Ounasjokivarren ja Rovaniemen seudun kesämatkailun kehittymiselle ja rantatonttien arvolle? Paljon kerkesi vettä Kemijoessa virrata ja vaelluskala seminaari jälleen järjestettiin Ounasvaaran Sky hotellilla 2017, missä Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja yhä pyöritteli asiaa, toistaen taas niitä vesivoimayhtiömiesten puheita ”hyvästä vapaaehtoisista yhteistyöstä…”, mikä on tarkoittanut ettei Kemijoen kalateitä ole rakennettu, ei Rovaniemelle saati Kemijärvelle saakka.

Kainuussa Emäjoen reitti Oulujärven Paltamosta Suomussalmelle Kiantajärveen on merkitty Huttusenkin mainitsemaksi Suomen valtion vaelluskakantojen kärkivesistöksi. Tästä merkittävästä maininnasta huolimatta alueella ei ole ollut mitään Fortumin ja Energiateollisuuden edistämää vaelluskalahanketta Emäjoen vesivoimalaitoksiin. Emäjoen vesistö sopisi oivasti esimerkiksi Oulujärveä syönnösalueena pitävälle järvitaimenten ja järvilohien kutu- ja poikastuotanto alueeksi esimerkiksi Emäjoen vesistön varrella olevien Hyrynsalmen hienojen koskireittien johdosta ja Suomussalmen Kiantajärven johdosta.  Emäjoelle Energiateollisuus Fortumin johdolla voisi ilmoittaa suunnittelevansa, rahoittavansa ja rakennuttavansa kalatiet vaikka ensi viikolla.

Kajaanin/Sotkamon Nuasjärven ja Kuhmon latvavesien välillä oleviin vesivoimalaitoksiin alueen uhanalaisille vaellustaimenille rahoittaisi metsärahoistaan parin voimalaitoksen kalatiet UPM (voimalaitoksien omistaja). Näitä odotellessa.

Iijoella vesivoimayhtiöt yrittävät sälyttää kalateiden rakentamista Otva -yhteistyöhankkeiden varjolla veronmaksajien kustantamaksi. Yhteistyöhanke Otva on hyvä kokonaisuus, missä on ollut hyvä sitouttaa vesivoimayhtiötä vähentämään säännöstelyn haittoja ja yhtiötä ymmärtämään paikallisten intressejä; nautinta- ja kulttuuriarvoja jokea kohtaan. Kuitenkin Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta vast’ikään aivan oikein linjasi osallistumispäätöksessään Iijoen Otvaan, että kalateiden rahoittaminen täytyy tapahtua ”haitan aiheuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti vesivoimayhtiöiden ja heidän omistajatahojen kukkarosta eikä siis veronmaksajien rahoista.

Johtopäätöksenä on tästä vuosikymmenten nihkeydestä ja vitkuttelusta, että vesivoimayhtiöitä pitääkin ”kannustaa” velvoittavilla kalatielailla ja vesienhoitolailla siten, että saavutetaan sama tilanne kuin Ruotsissa, missä Suomen Fortum yhteiskuntavastuullisesti toimien kustantaa ja rakentaa kalatiet sekä vaelluskalojen palauttamisen padottuihin vesistöihin.

Hallitusohjelmassa on sovittava lopetettavan kymmenien vuosien vesienhoitolain direktiivistä poikkeaminen, jotta takarajan jatkuvan siirtely tulevien sukupolvien haitaksi loppuu. Ja kyllä EU:n vesipuitedirektiivin velvoite vesistöjen tilan parantamisesta koskee aikaisempiakin vesistöihin kohdistuneita toimia. Vedet ja vaelluskalat ovat keskeinen osa suomalaisten ja saamelaisten sielunmaisemaa. Siksi vaelluskalojen esteet on purettava ja/tai kalatiet on rakennettava padottuihin vesistöihin. Nämä kaikki edellä mainitut tavoitteet on saavutettavissa kirjaamalla kalatie -laki Suomen hallitusohjelmaan ja vesienhoitolain muuttamisella velvoittavaksi. Tämä lakiin kirjautunut tahtotila voidaan sitten toteuttaa hyvässä yhteistyössä vesivoimayhtiöiden kanssa.

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

Oulun Merikosken uhanalaisten vaelluskalojen kutu- ja poikastuotanto turvattava

 Oulun Merikoski videolle kuvattuna 7.11.2018 Oulujoen Hupisaarten kohdilta. Kuulemma vesi poistettu jotta suihkulähteet saadaan turvallisesti poistettua joen pohjalta.

Samaan aikaan juuri on ollut Hupisaaressa hanke, missä alueelle on siirretty kutukypsiä taimenia kutemaan Hupisaaren puroihin ja virtoihin. Taimenet tuntien kaikki ei varmaan ole pysyneet pelkästään paikallaan Hupisaarten alueella vaan etsiessään kutupaikkaansa vaeltaneet myös alaspäin alapuoliseen virtaan. Lisäksi Hupisaarten purojen alapäässä oli tavattu kutua seuraavien kalabongareiden toimesta suurempia meritaimenia, jotka olivat nousseet Hupisaaren alapuoliseen virtaan kudulle merestä. Kyseisellä koskiosuudelle olisi mahdollista parantaa olemassa olevien lisäksi lukuisia kutusoraikkoja uhanalaisille vaelluskaloille ns. perinteisillä joki- ja purokunnostuksilla ja kutupaikkojen soraistuksilla. Sen jälkeen Oulun Merikosken uhanalaisten vaelluskalojen luonnonmukainen kutu- ja poikastuotanto on turvattava jatkuvalla koskivirralla.

”Olisikin suositeltavaa, että Oulussa tavoiteltaisiin kaupunkiympäristön kehittämisessä joessa olevien suihkulähteiden sijaan mahdollisimman paljon alkuperäisessä koskiluonnon tilassa olevaa Merikosken koskivirtaa.”

Merikosken koskivirta samalla toimisi Merikosken ns. alakanavaan joka tapauksessa kerääntyvien lohien ja meritaimenten kutu- ja poikastuotantoalueena. Pitää muistuttaa että Itämeren meritaimen on uhanalainen eikä lohikannatkaan ole niin runsaat kuin ne voisivat olla. Siten YK:n luonnonmonimuotoisuuden romahtamiseen koskevaan varoituksen viitaten totean, että Oulun Energian velvoitteet tulisi muuttaa siten, että Oulun Merikoski palvelisi paremmin uhanalaisten vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueena, säilyttäen virtaaman koskessa, luoden samalla kaupunkilaisille ja matkailijoille kauniinpaa lähiluontoa, virkistystä ja vetovoimaa. Ja joki ja vaelluskalat kiittää.

Luontosarjakuvapiirtäjä Seppo Leinonen on hienosti meitä kaikkia muistuttanut siitä millainen Oulun Merikoski on ollut kirjailija I.K Inhan matkakertomuksessa vuodelta 1906:

”Linkin takaa voi ladata I.K. Inhan hienon matkakertomuksen jossa myös muita Oulujoen ja Kajaanin koskia.”

http://digi.kirjastot.fi/files/original/46e223a8995d7ccbd1228b72f5d35ddb.pdf

Ehkäpä vielä joku päivä toteutuu vanha sanonta: ”Kuohuu kuin Oulun koski”

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

EU:lle rahoitusta ns. pörssien ja pankkien transaktioveroilla?

Oulu, Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 5.11.2018

Kommenttikysymykseni Maakuntapäivillä EU:n tilannetta käsitellelle europarlamentaarikkojen ja virkamiesten paneelille. Pohdinnassa oli EU:n tulevaisuus ja tuleva Suomen EU puheenjohtajuuskausi:

Europarlaamentaarikko Liisa Jaakonsaari puhui EU:n rahoituspohjasta. Rahoituspohja heikentyy Brexitin, nihkeiden EU:n jäsenvaltioiden rahoitushalujen takia, kun vauraidenkin kansallisvaltioiden verovarojen vähentyminen on tapahtunut suuryrityksien veronkierron, verosuunnittelun ja veroparatiisien takia.

Samaan tapahtuva globaali työnmurros, missä automatiosaatio, robotisaatio ja digitalisaatio tulee vähentämään EU:ssakin työpaikkoja ja lisäämään eriarvoisuutta kun varallisuus kertyy yhä harvemmille. Tämä johtaa sosiaaliseen eriarvoistumisen kautta poliittisten ääriliikeiden kasvuun, mikä jo heiluttelee EU:n poliittista pohjaa.

Eikö siten olisi korkea aika EU:lla säätää pörsseille ja pankeille ns. transaktiovero/rahoitusmarkkinavero ja verottaa erityisen kovasti pankkien rahasiirtoja veroparatiiseihin?

Näin kertyneillä varoilla rahoitettaisiin EU:n sosiaalirahaston, ilmasto- ja ympäristötyötä jne siis niitä kaikkia EU:n ajamia ylikansallisia hyviä tavoitteita…sekä yleisesti EU:n toimintaa.. myös niitä täällä puhuttuna alueiden rakennerahastoja.

Globaalin ympäristömurroksen vuoksi Suomen EU:n puheenjohtajakaudella (ja muutenkin) tulee EU:n ajaa Globaalia metsäsopimusta Global Forest Treaty ja globaalia kaivossopimusta Global Mining Treaty sekä ennenkaikkea kansainvälisen kauppasopimuksen WTO:n sääntöjen muuttamista sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäväksi.

Nämä edesauttaisivat oikeudenmukaisempaa maailmaa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä sekä lisäisi EU:n työllisyyttä ja rahoituspohjaa. Katson että edellä mainitut toimet olisivat EU:n yrityksien työllisyyden ja ympäristön etu.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kommentoi, että on transaktioverosta samaa mieltä, Ranskan presidentti Macron kannattaa sitä.

Muita pointteja ei kerennyt Jaakonsaari kommentoimaan paneelin ajan loppuessa.

Mika Flöjt

Varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Maakuntahallitus, Vihreät

#EU #Suomi #EUpuheenjohtajuus2019 #teemat #EUrahoitus #verotus #kestäväkehitys #metsä #kaivos #ympäristö #luonto #sosiaali #politiikka

Posted in Yleinen | Leave a comment

Oulujoen veden ja kalojen pyhyyttä etsimässä

https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2018/11/03/oulujoen-veden-kalojen-pyhyytta-etsimassa/?_ga=2.252120778.238617473.1541244866-117899735.1519162977Kalapartiomme Oulujoen Pyhäkosken kalliopahkan kalaseidalla

Näin Pyhäinpäivän kunniaksi voinee hieman kerrata viikon tapahtumia Oulujoen vesistössä. Maanantaina matkustin Oulusta Kajaaniin junalla ja näin kauniin auringonnousun Oulujärven luusuassa.

 

Kuva: Pakkasaamu Oulujärven luusuassa, Oulujoella Vaalassa. 29.10.2018. Credit VR aamujunalle Oulu -> Kajaani.

Kajaanissa kuuntelin päivän Sinisen biotalouden esitelmiä Oulujoen vesistön ympärillä. Tilaisuudessa ammattikalastajat näkivät suuria mahdollisuuksia mm. Kainuun ja Oulujoen vesistöjen sekä Koillismaan kalataloudellisessa ja virkityksellisessä kehittämisessä ns. BlueCare virkistyksen ja kalastusmatkailun alla.

Tilaisuudessa kalastajat myös esittivät erityishuolensa Nuas- ja Oulujärven veden puhtauden tulevaisuudesta, kun niin Talvivaara-Terrafamen, Mondon, Silverin ja KaiCellin jätevedet alkavat yhteiskuormittaa vesistöä – varsinkin kun jo Talvivaara-Terrafame on pahasti vesistöä runnellut.

Jos on aidosti huolestunut Oulujoen vesistön puhtaudesta on suhtauduttava kriittisesti kaikkiin edellä mainittuihin hankkeisiin. Kajaanin tilaisuudesta jäi myös mieleen kalayhtiö Hätälän esitys, jossa he visioivat niin Kainuun kuin Koillismaan kaloille runsasta menekkiä Euroopan ja maailman markkinoilla uuden tehtaansa ja jakelukanaviensa ansioista. Iso haaste on kalantulon varmistaminen. Osin on ongelma vesistöjen puhtauden eli kalojen elinympäristön turvaaminen siten ettei kaloihin kerry kaivosten jätevesien haitallisia aineita. Oulujoen vesistössä tulee vähentää vesistön kokonaiskuormitusta – ei lisätä sitä.

Terrafamen tulisikin jo perustaa aito kaikki haitalliset aineet puhdistava jätevedenpuhdistamo sekä kunnostaa saastutetut lähijärvet. Ennenkaikkea valtionyhtiö Terrafamella on aiheuttaja maksaa periaatteen mukainen velvoite maksaa täysimääräiset haittakorvakset kaivosyhtiön toiminnasta kärsineille kalastajille. Kalastajat muistuttivat tästä.

Keskiviikkona olin Oulujoki seminaarissa Muhoksen Koivu ja Tähti -kulttuuritalolla, missä keskusteltiin Oulujoen kehittämisestä. Fortumin Muhoksen Montan vesivoimalan yhteydessä olevasta vaelluskalojen siirtolaitteesta, joka kylläkään ei ole toiminut nimensä veroisesti. Kaloja ei ole saatu yhtään kiinni, vaikka kuulemma niitä on Montan kalojen ylisiirtolaitteessa lukuisia käynyt. Tosiasia on kuitenkin ettei yhtään lohta ja taimenta ole ylös nostettu saati sillä yläjoelle siirretty. Kannustinkin Fortumia suunnittelemaan ja toteuttamaan Montalle ja Pyhäkoskelle sekä muille Oulujoen vesivoimalaitoksille toimivat kalatiet, onhan sellainen kalatievelvoite annettu voimayhtiölle jo ensimmäisissä lupaehdoissa.

Fortum esittelee kalansiirtolaitteen toimintaa ja esiintyneitä teknisiä haasteita.

Oulujoki ekskursion mielenkiintoisin osuus tapahtui kuitenkin keskiviikkona runsaan vesisateen keskellä, kun kalapartiomme retkeili Oulujoen Pyhäkosken voimalaitokselta läpi jylhän jokivarren vanhojen metsien kohti Montan leirintälaluetta. Näimme pätkän vanhan Oulujoen Pyhäkosken jylhyydestä kalliopahkojen muodossa.

Sielun silmin pystyi näkemään kuinka kanjonissa on kuohunut ylväs koski – Pyhäkoski –  vaelluskaloistaan rikas kala-apaja. Ehkäpä sen takia ennenmuinoin elänyt Oulujokivarren saamelainen oli vuollut ja merkannut kalaseitamerkin Pyhäkosken kalliolle. Olihan saamelaisalueen raja 1500 -luvulla virallisesti Oulujoessa ja Oulujärvessä, kaartunen Ärjänsaaren länsipäästä Lapinniemen kautta kohti Lappetelää eli kohti Lapinlahtea ja edelleen kohti Pielistä. Siten tästä perspektiivistä Oulun Lapland Hotels ole niin väärässä paikassa. Tuosta tuon ajan Lapinrajasta polveutuu yhä Pohjois-Suomen vapaan metsästysoikeuden nautinta paikallisille. Oulujoen vesistön jokivartisten suvuissa varmaan on henkilöitä, jotka geeniperimiään myöten ymmärtävät esi-isien antaman arvon puhtaalle ja kalaisalle Oulujoelle sekä sen kuohuville koskille.

Pyhäkosken kalaseita

Vaalikaamme yhdessä Oulujoen vesistön puhtautta, tuota Oululaisten juomavettä ja palauttakaamme vaelluskalat Oulujoen vesistöön. Kuohukoon Pyhäkosken kuohut edes sen ohittavassa luonnonmukaisen kalatien kiviuomassa Oulujokivartisten ja Oulujärven ylisukupolvisten kalastajasukujen kunniaksi. Siten jospa vielä kerran toteutuisi käytännössä vanha Oulujärven Koukkulan sanonta:

”kiehuu kuin Oulun koski”

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kaivosyhtiö Latitudella valtaushakemuksia myös Oulangan kansallispuiston kylkeen Karhunkierroksen Ristikallion lähtöpaikalle Ollilajärvelle ja Aventojoelle sekä Riisitunturin kansallispuiston ja Kitkajärven väliin. Lisäksi Rukan ja Kitkajärven väliin ja Kitkajoen Käylän ja Säkkilän kylien alueiden päälle

Koillissan0mien lehtijutussa 1.11.2018 mainittiin Dragon Miningin Kuusamo Gold yhtiön yritystunnuksella toimivan ”Latitude” kaivosyhtiön lisävaltaushakemuksista* Kuusamon, Posion ja Sallan alueille. Käytännössä valtaushakemukset Sukerijärven suojelualueen pohjoispuolelle Maaninkavaaran Ritakorkian / Kätkytvaaran vanhojen metsien suojelualueiden lähelle ja Oulangan Savinajoki varressa.
Koillissanomien aikaisemmassa lehtijututussa jonka on kirjoittanut toimittaja Aleksanteri Pikkarainen Koillissanomissa 8.6.2018 ”Vanha asiakirja paljastaa: Maaninkavaaran varausalueella myös uraania – australialaisyhtiö sanoo etsivänsä kobolttia laajalta alueelta Kuusamosta”
https://www.koillissanomat.fi/uutisetkoillismaa/vanha-asiakirja-paljastaa-maaninkavaaran-varausalueella-myos-uraania–australialaisyhtio-sanoo-etsivansa-kobolttia-laajalta-alueelta-kuusamosta-6.226.248760.df202f0b92?fbclid=IwAR0swe-1SDTqiLErRZuxoGLxUSh2naIIz4zstcVhNhZVh2io4s4iDmPhyuQ
Maaningan/Maaninkavaaran alueella on uraania, minkä Latitude yhtiö jättää jälleen kertomatta.  Ennenkaikkea jostain syystä Koillissanomien 1.11.2018  jutussa jäi mainitsematta, että Latitude yhtiö hakee valtauksia myös mm. Oulangan kansallispuiston kylkeen Avento- ja Maaninkajoelle Ronttivaaran ja Ollilan kylien alueelle joka kansallisesti tunnetaan Karhunkierroksen ns. Ristikallion lähtöpaikkana:

TUKES kaivosrekisterin karttapalvelusta ”LatitudeN” Valtaus/malminetsintälupahakemus (ei vielä kuulutettu)

Kaivosrekisterinumero ML2017:0127-01
Alueen nimi Ollila 1 ML2017:0127
Hakija Latitude 66 Cobalt Oy
Saapumispvm 6.11.2017

RistikallioOllila

Lisäksi Latitude hakee valtauksia Kitkajärven ja Riisitunturin kansallispuiston väliin, Tolvan Pohjoispuolelle Maaningan Rintajärvelle:

Alueen nimi Rintajärvi 1 ML2017:0128
Hakija Latitude 66 Cobalt Oy
Saapumispvm 6.11.2017

MaaninganRintajärvi

Kaivosyhtiö ”Latitudella” on Käylän ja Säkkilän kylien aluella kyseenalaisten kaivospiirien; ”Juomasuo, Hangaslampi, Pohjasvaara” ympärillä valtauksia, joiden lisäksi yhtiö on hakemut lisävaltaushakemuksia Käylän ja Säkkilän kylien päälle:
Kaivosrekisterin karttapalvelu 3.11.2018
Kitkajoen Juomasuon alueen malminetsintälupahakemukset, kaivoslupahakemus Juomasuo 2, sekä vanha Juomasuon kaivospiiri

Kitkakajoen juomasuio

Latitudella on Rukan ja Kitkajärven välissä olemassa olevien Rukan Sivakkaharju ja Meurastuksenaho kaivospiirien ja niitä ympäröivien valtauksien lisäksi laajoja valtaushakemuksia mm. Rukan Konttiahoon ja Virraniemelle sekä Kantojoelle.

Kaivosrekisterin karttapalvelu 3.11.2018
Rukan alueen valtaushakemukset
Rukanalue

Sekä valtauksia Naatikkajoella, Jaurasella, Ollinsuolla, Naatikka- ja Kouervaarassa sekä Posiontienvarressa Mäntyvaara.  

Kouervaara

Kaikki edellä mainitut sijaitsevat Kuusamon tunnetulla uraanivyöhykkeellä. Kuusamon, Posion ja Sallan uraanivyöhyke ministeriön ja GTK:n uraanipotentiaalikartalla jonka sisältö on raportoitu ministeriön toimesta kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA). Kartassa Kuusamon uraanivyöhyke ja Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio.Juomasuo

Kaikki voivat käydä katsomassa tilanteen TUKESin kaivosrekisterin karttapalvelusta. Sieltä karttaa katsellessa kannattaa klikata vasemmasta reunasta ”kaikki tasot kiinni” niin selviää kokonaistilanne.

Kaivosrekisterin karttapalvelu löytyy osoitteesta:

http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/

Mika Flöjt

*Käytän kansainvälisesti tunnettua valtaus sanaa koska sitä yhtiöt käyttävät itse kansainvälisissä Suomea koskevissa mediatiedotteissaan. Ja juridisesti se on vaikutuksiltaan valtaus.

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Käytännön pieniä ilmastotekoja: Juna auton sijaan, vesivoiman haittoja korjattava

Käytännön pieniä ilmastotekoja: Juna auton sijaan, vesivoiman haittoja korjattava

Kuva: Pakkasaamu Oulujärven luusuassa, Oulujoella Vaalassa. 29.10.2018. Credit VR aamujunalle Oulu -> Kajaani.

Käytännön ilmastotekoja: Juna auton sijaan. Vesivoiman haittoja korjattava, vaelluskalat palautettava kalateillä.

Jotta ilmastokysymyksen ohessa junassa olisi mukavampi matkustaa tulee VR:n alkaa painostaa vesivoimayhtiöitä kustantamaan ”haitan aiheuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti kalatiet ja vaelluskalojen palauttamisen padottuihin vesistöihin. Tässä junan ikkunasta otetun kuvan tapauksessa Oulujokeen. Silloin olisi mukavempaa matkustaa junassakin. VR kun mainostaa ekologisuuttaan juuri käyttämällään vesivoimasähköllä.

Tämä tulee poliitikkojen seuraavassa hallitusohjelmassa varmistaa siten, että hallitusohjelmassa mainitaan kalatie -laki, mikä velvoittaisi vesivoimayhtiöt rakentamaan kalatiet padottuihin vesistöihin. On aika palauttaa oikeudenmukaisuus myös jokivarsien ihmisille, vaelluskaloille ja vesiluonnolle.

Samassa paketissa ilmasto- ja vesiluontoa hieman parantavia tekoja.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Globaalit kasvihuonepäästöt ylittäneet ”turvallisen tason”

Globaalit kasvihuonepäästöt ylittäneet ”turvallisen tason”

NASA: ”This graph, based on the comparison of atmospheric samples contained in ice cores and more recent direct measurements, provides evidence that atmospheric CO2 has increased since the Industrial Revolution. (Credit: Vostok ice core data/J.R. Petit et al.; NOAA Mauna Loa CO2 record.) Find out more about ice cores (external site).” Lähde: https://climate.nasa.gov/evidence/

NASA global research -ohjelman ja maailman ilmatieteenlaitoksen WMO:n tulokset osoittavat kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvaneen IPCC:n pahimman ns. F1 skenaarion mukaisesti. Ilmakehän lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3). Viimeksi tällä viikolla kansainvälisen energiajärjestön IEA:n johtaja ilmaisi huolestumisensa tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden erittäin huonosta globaalista kasvihuonekaasupäästömäärästä. Trendi on yhä globaalisesti kasvava.

Maailman ilmatieteenlaitoksen (WMO) päästödata yläilmakehästä osoittaa että vuoden 2018 syyskuun loppuun päästöt globaaliin ilmakehään ovat jatkuneet ennätyksellisen korkeana. Jo menneen vuosikymmenen ilmastoneuvotteluiden aikana tutkijat ovat korostaneet, että säilyttääksemme maapallolla ns. turvallisen ilmaston tulisi hiilidioksidi -taso säilyä alle 350 ppm (ppm = parts per million), mutta nykyisin sen taso jo yli 409 ppm. Olemme jo reilusti ylittäneet ”turvallisen tason”, jos sellaista termiä voidaan yleensä päästöille käyttää.

Erityinen ongelma aiheutuu siitä, että hiilidioksidipäästöt säilyvät ilmakehässä noin 100 vuotta, eikä meillä vielä ole sellaista teknologiaa millä sitä voitaisiin laajamittaisesti poistaa ilmakehästä. Täten luonnollisen hiilensidonnan tavat kuten metsät nousevat arvoon arvaamattomaan, mutta valitettavasti nekään eivät pysty kokonaan ratkaisemaan ongelmaa, varsinkin jos globaalit kasvihuonepäästöt kasvavat kasvamistaan. Lisäksi muutkin voimakkaat kasvihuonekaasut osaltaan vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutoksen voimistumiseen.

Valitettavasti vaikuttaa siltä, että nykyiset globaaliset päästöt voimistavat ilmastonmuutosta kaikkine haitallisine ilmiöineen. Yhteiskuntien tuleekin valmistautua voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauteen kaikilla elämän sektoreilla. Se tarkoittaa hajautetun ruokatuotannon varmistamista ja energiaremonttia: omavaraisten ja hajautettujen vastuullisen uusiutuvan energiantuotannon ja energiaverkkojen luomista – keskitettyjen energiaverkkojen ja energialaitoksien sijaan. Yksittäisten talojen ja kiinteistöjen omavarainen hybridienergiantuotanto, hajautetut pien-ja alueelliset energiaverkot ovat turvallisempia kuluttajille kuin suuret keskitetyt energiaverkot voimistuvan ilmastonmuutoksen sään ääri-ilmiöiden aikakaudella. Kuten mm. Itä-Kanadan jäämyrskyn kokemukset modernille yhteiskuntajärjestelmälle osoittivat jo useampi vuosi sitten.

Vaikka päästöt globaalisesti ovat korkealla tasolla ja tilanne vaikuttaa toivottomalta tulee vastuullisten päättäjien, yritysten ja kansalaisten pyrkiä voimakkaisiin päästövähennyksiin kaikilla elämän aloilla, ostaaksemme lisäaikaa meille ja lapsillemme päästöongelmien ratkaisemiseen. On yhä voimakkaasti vähennettävä globaaleja päästöjä.

Kasvihuonekaasuja tulee vähentää ja kiertotaloutta edistää kaikkialla. Esimerkiksi liikenteessä edistämällä osana kiertotaloutta biokaasuntuotantoa maaseudulla (lanta ja ylijäämä biomassa) ja kaupungeissa (yhdyskuntajätevedet, biojäte jne). Biokaasuautoilun etu on se, että nykyinen autokanta (bensa- ja diesel) voidaan muuntaa biokaasua käyttämään, vähentäen yksittäisen muunnetun auton päästöjä jopa 80%. Täten vältetään uuden autokannan luomiseen käytettävä energia- ja mineraalitarve sekä ennenkaikkea aikaa ja rahaa. Ei ole aikaa odottaa eikä tavallinen kansalainen pysty täysin uuden teknologian mukaista autoa ostamaan. Siten vanhankin auton konvertointi biokaasuautoksi on yksittäinen ekoteko, missä toteutuu vanha sanonta pienistä puroista kasvaa suuret joet. Vastaavia rakenteellisia ja teknologisia päästöjen vähentämistä toteuttavia toimia meidän tulee tehdä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

On jo aika voimakkaasti rajoittaa kaikkia kasvihuonepäästöjä.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Hallitus ei aio aikoihin täyttää EU:n vesienhoidon ympäristötavoitteita

Hallitus ei aio aikoihin täyttää EU:n vesienhoidon ympäristötavoitteita

Julkaistu Kainuun Sanomissa  31.10.2018
Vuonna 2000 EU:n vesipuitedirektiivissä määriteltiin tavoitteeksi, että vesien tila on vähintään hyvä viimeistään vuonna 2015. Suomi määritteli vesienhoitolakiin vuonna 2004 kyseisen direktiivin vesienhoidon suunnittelua ohjaavaksi tavoitteiksi. Mutta sitten direktiivin takarajaa on periin otteeseen siirretty ja nyt se on vuonna 2027. Ikään kuin vesien tilan ei tarvitsikaan olla hyvä nyt vaan ehkä sitten myöhemmin.

Vesistöjen ekologinen tila määritellään direktiivissä biologisten-, fysikaalis-kemiallisten- ja hydromorfologisten tekijöiden perusteella. Viimeksi mainittu tarkoittaa Suomessa käytännössä virtavesissä nousuesteinä toimiva patoja, jotka estävät vaelluskalojen nousemisen kutupaikoilleen.

Vesistö ei voi olla hyvässä ekologisessa tilassa, jos yksikin edellä mainituista kriteereistä alittaa hyvän tilan määritelmän.

Mutta koska Suomen vesienhoitolaki on ohjeellinen eikä velvoittava, eivät vesivoimayhtiöt ole rakentaneet kalateitä vesivoimapatojen yhteyteen eri jokien latvavesiin saakka; eivät Oulujokeen eikä Iijokeenkaan, puhumattakaan Kemijoesta saati Pohjanmaan padotuista joista.

Parasta olisi, että yhteiskuntavastuulliset vesivoimayhtiöt omistajatahoineen itse pikaisesti rahoittaisivat kalatiet ja vaelluskalojen palauttamisen padottuihin vesistöihin. Toteuttaen siten velvollisuuttaan EU:n vesipuitedirektiivin osatavoitteiden saavuttamiseksi. Vaelluskalojen palauttamiseen ja kalateiden rakentamiseen voidaan vesivoimayhtiöitä patistaa velvoitteiden muuttamisella ja kalatielailla sekä ennenkaikkea Suomen ohjaavan lainsäädännön muuttamisella velvoittavaksi.

Valitettavasti sitten ilmaantui Suomen hallitukselle tarve uudistaa Suomen vesilakia, sillä EU-tuomioistuin linjasi Weser-tuomiossa (C-461/13) vuonna 2015, että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat oikeudellisesti sitovia.

Lähtikö Suomen valtioneuvosto muuttamaan vesienhoitolakia oikeudellisesti velvoittavaksi? Eipä tietenkään, vaan valtioneuvosto tilasi selvityksen ”Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen – perusteet ja menettely”. Siis selvityksen siitä, millä tavoin direktiivin oikeudellista velvoitteista voisi edelleenkin poiketa.

Ja kuinka ollakaan syyskuun 21.9.2018 Suomi esitti EU:n vesikonferenssissa yhdessä 14 muun maan kanssa, että hyvän ekologisen tilan saavuttamisen aikaraja pidennettäisiin vuoteen 2045.

Mikäli Suomen vesienhoitolakia ja ympäristönsuojelulakia ei muuteta vesistöjen hyvä tila -vaatimuksen suhteen ohjaavasta velvoittavaksi, eivät voimalaitokset rakenna kalateitä, kaivosten jätevesien purkuputkien sekoittumisvyöhykkeet eivät poistu, eikä viranomaisille synny lupamääräysharkinnoissaan todellisia mahdollisuuksia puuttua teollisuuslaitosten, kaivosten, yhdyskuntajätevesien, metsänhoidon ja turvesoiden vesistövaikutuksiin tai muihin vesistöjä pilaaviin hajakuormituksiin.

Miten valtioneuvosto myy kymmenien vuosien direktiivistä poikkeamisen kansalaisille? Hyväksyykö kansa takarajan jatkuvan siirtelyn tulevien sukupolvien päätettäväksi? Onko Suomen vesillä väliä?

Mika Flöjt

Ekovihreiden varapuheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Oulun vaalipiirin varakansanedustaja, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Aikuiskoulutuksen alasajoa Koillismaalla?

Aikuiskoulutuksen alasajoa Koillismaalla?

Aikuiskoulutuksen alasajoa Kuusamossa, Koillismaalla?

Kuusamon kaupungin vuoden 2018 tavoitteena on kaupungin elinvoimaorganisaation kehittäminen ja sijoittumisen selvittäminen. Tavoitteena on selvittää KSAK Oy:n, Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n ja yhdyskuntatekniikan toimialan Askeleen toimintojen yhdistäminen.

Tavoite on hyvä, mutta yhdistymisasian eri vaihtoehdot tulee aidosti kunnolla selvittää, ennenkuin KSAK Oy:n ammatillisen koulutuksen järjestämisluvista luovutaan. Yhtenä selvitysvaihtoehtona tulisi olla, että Naturpolis ja Askel yhdistyvät KSAK:hon, jolla ovat koulutuksen järjestämisoikeudet. Tähän aidon selvityksen puuttumiseen kiinnitin huomioita viime kaupunginhallituksen kokouksessa.

Kuusamon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.9.2018 186 § ’Kasvupalvelujen uudelleen järjestäminen’ asian 1. kohdassa, että ”Yhtiö valtuuttaa hallituksen puheenjohtaja Erkki Hämäläisen neuvottelemaan koulutuksen järjestämisoikeudesta luopumisesta sekä KSAK Oy:n kiinteistön omistusjärjestelyistä”.

Kaupungin talousarviopäätöksen edellyttämää selvitystä ei kaupunginhallituksen päätöksen perusteluksi esitetty, ja elinvoimaorganisaation kehittäminen nimettiin nyt ”kasvupalvelujen uudelleen järjestämiseksi”, jonka ensimmäisenä toimenpiteenä olisi KSAK Oy:n koulutuksien järjestämisoikeuksista luopuminen.

Kuusamon kasvatus- ja sivistystoimeen on sisältynyt peruskoulutuksen lisäksi myös nuorten ammatillista koulutusta sekä aikuisten ammatillista koulututusta. Kaupunki on kylläkin jo kauan sitten ulkoistanut ammatillisen peruskoulutuksen Kainuun ammattiopiston tehtäväksi, mutta ammatillinen aikuiskoulutus on ollut kaupunkikonserniin kuuluvan KSAK Oy:n tehtävänä.

Jätin kaupunginhallituksen 186 §:n päätökseen eriävän mielipiteen, koska katsoin kaupunginhallituksen päätöksen olevan vastoin vuoden 2018 talousarviolausumatavoitteen lausumaa asian kehittämisestä ja selvittämisestä. Tavoitelausumassa ei määritelty, mitkä toiminnot liitettäisiin mihin eikä mitään kiinteistöjen omistusjärjestelyistä. Katson olevan selvää, että talousarviotavoite edellytti perusteellista selvitystä erilaista kaupungin elinvoimaorganisaation kehittämistarpeista.

Vaikka päätösehdotuksen perusteeksi ei esitetty talousarviotavoitteen edellyttämää selvitystä, päätti kaupunginhallitus antaa sivistystoimenjohtajalle tehtäväksi selvittää KSAK Oy:n koulutusten järjestämisoikeuksista luopumista.

Tämä on merkillistä. Käynnissä on valtava kuntien ja maakuntien tehtävävastuiden uudelleenjärjestely ns. maakuntalakien valmistelujen kautta. Siinä yhteydessä nimenomaan kasvatus- ja sivistystoimen tehtävät nousevat kuntien ykkösasiaksi. Mutta Kuusamon kaupunginhallitus päätti lähteä ajamaan alas ammatillisen (aikuis)koulutuksen järjestämislupiaan.

Pitää muistaa, että vuosien saatossa Kuusamoon opetus- ja kulttuuriministeriön antamia ammatillisen koulutuksen lupia ei voi kuusamolaiset siirtää tuosta vaan toisille järjestäjille, vaan se on lopulta ministeriössä päätettävä asia. Lisäksi pitää muistaa, että maakuntauudistuksen toteutuessa KAO on pitkälti Kainuun maakuntapäättäjien epäsuorassa ohjauksessa. KSAK Oy:llä olisi ollut valmis pohja toimia Koillismaan kuntien yhteisenä kouluttajana Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa juuri ministeriöiden visiomalla tavalla. KSAK:lla on laaja pohja työllisyydenhoitoon liittyvässä palvelutarjonnassa ja mahdollisuus osallistua työllisyydenhoidon markkinakilpailutuksiin.

Katson asian Kuusamon tulevaisuuden kannalta siinä määrin merkitykselliseksi, että kaupunginvaltuuston tulee ottaa asiaan kantaa.

Mika Flöjt

Kuusamon kaupunginhallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Juomasuon uraanimalmion kairaukset ongelma vesille, pohjavesijänteille

Kitkajoen Juomasuon uraanimalmion kairaukset ongelma vesille, pohjavesijänteille

Dragon Miningin Kuusamo Goldin yritystunnuksella (Y-tunnus) toimiva ”Latitude” kaivosyhtiö totesi kairausvideossaan käyttävänsä louhoksen tai aikaisempien kairausputkien vettä. Nyt kirjoituksessaan 22.9 viestintäpäällikkö kieltää heidän käyttävän louhoksen vettä, mutta käyttävän kairausputkista saatavaa vettä ja että louhokseen laskettavalla vedellä ei ole mitään tekemistä kairauksien kanssa.
Selittämättä jää minne saastuneet kairausvedet lasketaan. Se että kairausvesiä käsitellään kalkkimaidolla ei muuta kairausvettä luonnonvedeksi.

Kuva kairauksisien ongelmista vesille

Dragon Miningin Kuusamo Gold Y-tunnuksella toimiva ”Latitude” kaivosyhtiö ja kaivosteollisuuden edustajat ovat väittäneet etteivät malmikairaukset uraanivyöhykkeen uraanimalmioihin olisi riski vesille. Kairaukset yltävät paineellisiin pohjavesiin, eihän kairausputkista muuten vettä saataisi, ja edistävät pohjavesien saastumista haitallisista raskasmetalleista ja herkästi vesiliukoisesta, myrkyllisestä, uraanista.

Juuri näistä syistä paikalliset vaativat Juomasuon kairauksille ympäristövaikutuksien arviointeja ennen kairaamista. Uuden kaivoslain mukaan kairauksille uraanimalmioihin tulee tehdä YVA. Juomasuon on tunnettu uraanimalmio. Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio on raportoitu GTK:n ja TEM ministeriön toimesta kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) maailman uraanimalmioiden punaiseen kirjaan.

Tosiasiallinen tilanne on, että kaivosyhtiö ei ole vastannut paikallisten ihmisten ja yhteisöjen Kuusamon lehdissä esittämään aiheellisiin kysymyksiin ja on myös jäänyt kiinni ristiriitaisista viesteistään mm. Rukan alueen kaivoshankkeista luopumisen osalta. Kaivosyhtiö ei ole luopumassa Rukan alueen kaivospiireistä. Sen sijaan he ovat tehneet Rukalle lisävarauksia ja laajemmin varauksia ja valtaushakemuksia Riisi-Maaninka-Kitka-Ruka-Oulanka-Savina alueelle.

Kaivosyhtiötä ei ole myöskään syytä tavata, koska eri henkilöt ja yhteisöt jotka ovat heidät tavanneet, ja tapaamisessa kertoneet suoraan selväsanaisesti yhtiölle vastustavansa kaivoshanketta, on kaivosyhtiö kertonut tapaamisista mediatiedotteissa väärin, väittäen noita tapaamisia rakentaviksi. Sen vuoksi emme ala kaivosyhtiön nenästä vedettäväksi mainosmannekiineiksi mediatiedotteisiin.

Ennenkaikkea, Kuusamon valtuuston luonnonvaratyöryhmän yksimielinen linjaus sitä että Kitka-Ruka-Oulanka alueella ei voi riskittömästi toteuttaa, Kuusamon valtuustossa ja ELY:ssä hylätty YVA, sekä Kuusamon valtuuston 39-4 yleiskaavapäätös sekä kuusamolaisten yleinen gallup mielipide (Taloustutkimus Oy 2018) osoittaa, että kaivostoiminta ei sovellu tuolle vesien ja kylien ympäröimälle Kitkajoen Juomasuon alueelle missään muodossa. Koillismaan Vihreät tukee kuntalaisten yleiskaavaprosessissa ilmaisemaa tahtoa siitä, että kaivoskieltoalueille ei perusteta mitään kaivoksia.

Kitkajoen Juomasuon kaivoshankkeella ei ole sosiaalista toimilupaa. Dragonin Kuusamo Goldin Y-tunnuksen ”Latitude” yhtiön tuleekin kunnioittaa kuusamolaisten tahtoa, lopettaa kairaukset ja kaivoshanke sekä peittää Juomasuon radioaktiivisesti saastuttava louhos.

Kunnioittavasti,

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment