Suomen kaivosasioissa ei luontoympäristö ihmisineen oikeutta saa

Päivän 10.7 Ylen Uutisen mukaan Suomen järjestelmän ”oikeuskäsitys” pitää tämmöisiä summia riittävinä kaivoksien jätteiden jälkihoitoon:

”Tukes määräsi 50 000 euron vakuuden huhtikuussa 2018. Kaivosyhtiö Dragon Mining oli esittänyt vakuuden suuruudeksi 10 000 euroa.

Kaivoslain mukaisen vakuuden lisäksi Dragon Mining on ympäristöluvassa määrätty asettamaan 70 000 euron vakuus kaivannaisjätealueen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.”

Ylen uutinen

https://yle.fi/uutiset/3-10869788?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR3EDCxcU1HAs0haPK9bLKerGfu5PZAcn9CnpL2YvzBQgJr3H6L5wLpgcTw

Vertailuksi kerrottakoon, että Pohjois-Pohjanmaalla Nivalan Hituran kaivoksen konkreettinen jälkihoito on katsottu maksavan maksavan veronmaksajille vähintään 20 miljoonaa. Jäteongelmat kaatuivat yhteiskunnan syliin. Hinta-arvion kertoi Nivalan kuntapäättäjät kuusamolaisten valtuustodelegaatiolle keväällä 2019. Arvio tehty ympäristöviranomaisten toimesta.

Vastaavaa ihmisten oikeuskäsityksen polkemista on tapahtunut Kainuun Talvivaara-Terrafamen myrkkytulvien ympäristökatastrofeja käsittelevissä oikeuskäynneissä ja korvauskäsittelyissä, missä valtionyhtiö Talvivaara-Terrafame-(Trafigura) on pyrkinyt kaikin keinoin välttämään korvauksien maksamista kalastajille ja muille kaivostoiminnan haitankärsijöille. Samaan kategoriaan menee KHO:n tulkinnalliset näkemykset ns. Kuusamon yleiskaavasta.

Näin vaikka Wanha sanontahan Suomessa kuulemma kuuluu, ”..että Suomessa ei oikeutta saa jos sitä ei itse hae..”.

Suomen kaivosasioita seuraaville tuleekin helposti mieleen, että ”Suomi” nimisen ”oikeusvaltion” oikeuskäsitystä kuvannee paremmin ympäristöön ja pieniin ihmisiin liittyvissä asioissa Lapin tutkija Lars Leevi Lestadius ”Lappalaisten mytologian katkelmissa” v. 1821 välittämä ajankuva lappalaisten kritiikistä ’suomalaisten oikeusjärjestelmää'; lakeja ja sen tulkitsijoita kohtaan. Tuon vääristyneen järjestelmän kritiikki taitaa pitää yhä vuonna 2019 paikkaansa – valitettavasti.

Lars Leevi Lestadius kirjassaan kertoo lappalaisten kutsuvan ”Suomea” edustavia pirkkalaisia lisänimellä ”väärät tuomarit”, antaen kuvan ettei heidän tuoman järjestelmän käräjillä oikeutta saa, vaikka sitä oikeutta hakis ja vaikka lait olisivatkin nimellisesti oikean suuntaisia. Ne kuitenkin tulkitaan järjestelmää puoltavien tahojen toimesta, ”maalaisjärjellä” oikeutta hakevia vastaan.

Tätä ajatelmaa tukee osa edellä mainituista oikeuksien päätöksistä ja myös kaivosyhtiöiden itsensäkin toteamukset. Yhtenä esimerkkinä voin kertoa, että olin kerran Säätytalolla ministeriön järjestämässä kaivosseminaarissa, jossa päädyin opponoimaan yleisöstä ministeriön, GTK:n ja kaivosyhtiöiden kaivoshehkutuksia, kun kuulosti, että he näkivät Pohjois- ja Itä-Suomen isona kaivosmonttuna. Erityisesti jouduin sanan säilällä kritisoimaan Dragon Miningin Kuusamo Goldin Kuusamon uraanikultakaivoshanketta Kuusamon Kitka-Ruka-Oulanka uraanivyöhykkeellä, keskellä kuusamolaisten kyliä, luonto- ja matkailualueita.

Tilaisuuden jälkeen menin jututtamaan coktailtilaisuudessa kaivosyhtiön herroja, että tiedättekö minne alueelle te olette puskemassa: Kuusamon koskisodan näyttämön keskelle Kitkajärven ja Kitkajoen ääreen, että Kuusamossa on ennenkin käyty yli 30 vuotinen sota puhtaiden ja vapaiden vesien puolesta – koskisota. Vastauksena kaivosyhtiön isoherra ylimielisesti ja hyvällä mielin kämmeniä yhteen hieroen totesi: ”heille on Helsingin parhaat lakitoimistot kertoneet, että Suomi ei ole oikeusvaltio, jos he eivät saa kaivosta Kuusamoon (Kitkajoen Juomasuon uraanikultakobolttimalmioon).

Kaivosyhtiöllä oli siis vankka käsitys. Kuusamolaiset (eikä muutkaan) eivät kaivosasioissa tule oikeutta saamaan. Nyt samalla Dragon Miningin Kuusamo Goldin Y-tunnuksella (yritystunnus) oleva yhtiö puskee ”latituden” nimellä (omistuksia piilossa) yhä kaivosta Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmioon käyläläisten ja kuusamolaisten enemmistön vastustuksesta huolimatta.

Kuusamolaiset ovat tahtomattaaan ajautuneet uuteen 30 vuotiseen sotaan – kaivossotaan – mutta tälläkään kertaa ei eivät luovuta, ei vaikka Helsinki olisi jo menetetty. Sen jo Ruotsinvallan aikana kuusamolaisille luotu itsehallintoalue Knihtikontrahtin rajavalakin velvoittaa: Kuusamossa päättävät kuusamolaiset ja Kuusamolaiset valvovat rajojaan. Oikeus ja puhdas luonto lopulta voittaa.

Kaivoslaki vaatii yhä kunnon remonttia. Valistuneiden kansalaisten tulee vaatia, että kaivoslaki uudistetaan siten että Suomesta tulee oikeusvaltio myös ihmisille, yhteisöille, muille elinkeinoille ja luonnolle – ei vain kaivosyhtiöille.

Allekirjoita KaivoslakiNYT https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795?fbclid=IwAR2wxcHWgXAsSxoix6Wxc3L0AB7mWbQ1E4DabJnwJfnkc8jBh3iua2KCfK4

ja vaadi Suomen poliitikoilta parempaa oikeuskäsitystä kuin kaivosyhtiöiden lakeijana olemista.

Yksi kaikkien ja kaikki yhdessä puhtaan elinympäristömme puolesta

Posted in Yleinen | Leave a comment

GTK väittää toimivansa laillisesti

 

 

 

 

GTK väittää toimivansa laillisesti kairatessaan malmeja varausalueilla vaikka virallinen prosessi edellyttää valtauksia.

Lapin Kansassa 2.7.2019 Pasi Heino väittää GTK:n tekevän Koillismaan ja Etelä Lapin alueilla akkumineraalien kartoitusta geologisen perustutkimuksen nimissä kokonaan GTK:n omarahoitteisena toimintana, joka ei liittyisi mitenkään Latituden tai muiden malminetsintää harjoittavien yhtiöiden toimintaan. Heinon mukaan kairauksia tehdään maanomistajien kirjallisilla suostumuksilla ja etteivät ne kairaukset edellyttäisi malminetsintälupaa.

Eikö liittyisi Latitudeen? Kuusamoon, Posiolle ja Sallaan uraanikultakoboltti malmioiden vyöhykkeeelle kobolttikaivoksia suunnitteleva Latitude 66 Cobalt Oy, entiseltä nimeltään Dragon Mining Kuusamo Gold Oy, on mainostanut saaneensa 60 000 euron tutkimusrahoituksen Business Finlandin alaisesta BATCircle -ohjelmasta käytettäväksi Kuusamon liuskevyöhykkeen geologiseen tutkimustyöhön, jota koordinoi GTK.

Latitude pyrkii myös rakentamaan Kuusamon Käylään geologisen tutkimusaseman, jonne siirrettäisiin yhtiön omistukseen siirtyneet kairasydämet. Latituden nettisivujen mukaan GTK on keskeinen kumppani Kuusamon liuskevyöhykkeen tutkimuksissa.

Latitudella on laajat varaukset Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa. Latitude kehuu: ”Varaus antaa yhtiölle mahdollisuuden panostaa esimerkiksi GTK:n arkistotiedon sekä muun geologisen tiedon analysointiin. Varaus antaa yhtiölle etuoikeuden hakea malminetsintälupia alueella.”

GTK kairailee parhaillaan noilla Latituden varausalueilla, eikä yhteistyötä olisi? Toki GTK on itsekin tehnyt varauksia. Mikäli kyseessä olisi todellinen kallioperän geologinen perustutkimus, ei kaivoslain mukaisia varauksia tarvitsisi tehdä.

Omarahoitteista perustutkimustako? Tarkoittaako GTK valtion budjetin kautta rahoitettua geologista perustutkimusta vai erilaisten hankerahoitusten tarjouskilpailujen kautta hankittua ”omarahoitusta”? Tai esim. Suomen Malmijalostus Oy:n kautta hankittua rahoitusta kobolttimineraalien tutkimukseen? Suomen Malmijalostus Oy on Terrafamen emoyhtiö.

Etteikö olisi malminetsintää eikä tarvitsisi malminetsintälupia hakea? GTK:n yhtenä tehtävänä on kallioperän geologinen perustutkimus, se on selvä asia. Mutta kallioperän tutkiminen on eri asia kuin malmivyöhykkeen tutkiminen. Kaivoslaissa on erikseen määritelty kaivosmineraalit mm. koboltti, joita koskee kaivoslain säädökset.

Kaivoslain 5 §:n mukaan malminetsintää on kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän paikallistamiseen ja tutkimiseen käytettävät geologiset, geofysikaaliset ja geokemialliset tutkimukset ja näytteen ottamiset. Nuo GTK:n tekemät uraani-, koboltti- ja kultavyöhykkeen kartoitukset ovat siten malminetsintää, eikä siihen tulkintaan vaikuta se tekeekö GTK sitä etsintää omilla rahoilla vai muiden.

Kaivoslain mukaan malminetsintään on hankittava malminetsintälupa, mikäli malminetsinnästä voi aiheutua haittaa tai vahinkoa. Kyseisen Kuusamon liuskealueen on GTK itse määritellyt uraanivyöhykkeeksi ja myös koboltti luokitellaan haitalliseksi mineraaliksi. Kaivoslain 9 §:n 2 momentin 1) ja 2) kohtien mukaan maanomistajan suostumus ei riitä, vaan malminetsintälupa on oltava mikäli malminetsinnästä voi aiheutua haittaa ihmisen terveydelle tai malminetsintä kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistamiseen ja tutkimiseen. Onko maanomistajan uskottava tällaisessa asiassa kaivosyhtiötä, kaivosyhtiön sijasta asiassa esiintyvää GTK:n edustajaa, vai saatettava malminetsintäasia Tukesin ratkaistavaksi?

On katsottavissa GTK:n pyrkivän tutkimuslaitosrooliinsa vedoten väistämään malminetsintään liittyvien lupien hakemista ja siten rikkovan kaivoslain velvoitteita.

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

GTK aikoo kairata varausalueilla, vaikka virallinen prosessi vaatisi valtauksia 

”Latitude” kaivosyhtiön konsulttina toimiva GTK aikoo kairata Kuusamon, Posion ja Sallan laajoilla uraanikultakoboltti -malmioiden varausalueilla ilman virallisia TUKES:in malminetsinälupia.
Kaivosyhtiön ja GTK:n lehtiin antamissa tiedoitteissa aiotaan siten kiertää virallista TUKES:in lupamenettelyä uraanivyöhykkeellä. Virallisesti saa kairata vasta valtausalueilla, kun on saatu TUKES:ista malminetsintäluvat erilaisine lupamääräyksineen.
Nyt kaivosyhtiö Latitude ja GTK pyrkivät kiertämään kaivoslain velvoitteita ja yhteiskunnan valvontaa hankkimalla kulisseissa laajojen varausalueiden sisältä maanomistajien lupia kairauksille. Erityisen arveluttavaa tämä on koska Kuusamo, Posio, Salla alueella on uraanivyöhykkeitä ja voimakkaasti uraania sisältäviä malmioita, joissa kairaaminen tarvitsisi erillisen ympäristövaikutuksien arvioinnin. Pitää muistaa, että Sallan Oulangan uraanimalmioita kairattiin kaivosyhtiö Agricola Resoursin toimeksiannosta niin, ettei edes poliisitutkimuksissa löytynyt jälkikäteen kaikkia väitettyjä suullisesti luvan antaneita maanomistajatahoja.
Siksi on erityisen arveluttavaa, että GTK lähtee kiertämään virallista TUKESin malminetsintälupaprosessia, jossa on tarkoituksena, että yhteiskunta on selvillä kairauskohteista ja maanomistajilla siten parempi oikeusturva ja saanti virallisiin korvauksiin. Lisäksi lähialueiden maa- ja vesialueiden omistajilla valitusmahdollisuus TUKES:in päätöksistä. Onhan malmikairaukset riski vesistölle ja erityisesti pohjavesille.
Malmikairaukset uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältäviin malmioihin ovat aina riskialttiita, koska uraani on herkästi vesiliukoinen myrkyllinen raskasmetalli. Valitettavasti Kuusamosta löytyy esimerkki uraanivyöhykkeen malmikairauksista, kun GTK kairaisi Kitkan Kouervaaran uraanimalmion läpi pohjavesiin ja nyt uraanista saastunut pohjavesi yhä puskee Kouervaaran rinteisiin. On siten täysin tuomittavaa, että GTK ja Latitude pyrkivät kiertämään kaivoslain ja yhteiskunnan valvonnan velvoitteita ja kairaamaan Kuusamon, Posion ja Sallan alueilla ilman TUKES:in myöntämiä virallisia malminetsintälupia. Tämä kaivoslain velvoitteiden kiertäminen osoittaa, että Latitude ja GTK toimivat yhteiskuntavastuuttomasti kaivoshankkeessa ja kaivosteollisuuden hienot kaivosvastuu puheet ovat jälleen kerran vain pelkkiä korulauseita vailla pohjaa.
Yhteiskunta- ja ympäristövastuulliset maanomistajat eivät anna Latitudelle & GTK:lle lupia kaivoslain velvoitteiden kiertämiseen.
Mika Flöjt
Liitteessä kuva kairausriskeistä uraanimalmiossa
Kairausriskit
Posted in Yleinen | Leave a comment

Puheeni Kuusamon kaivoshankkeesta ja Terrafamen uraanituotannosta Vihreiden Porin puoluekokouksessa

Vihreiden Porin puoluekokous la. 15.6.2019

Puoluekokouspuheeni teemassa Ympäristö: Käsitteli kaivoslakia, Kuusamon kaivoshanketta ja Talvivaara-Terrafamen uraanituotantolupahakemusta

———————-

Kiitos arvoisa puheenjohtaja,

Hyvät Vihreät,

Olen Mika Flöjt Kuusamosta,

Olen erityisen lämmöllä lukenut hallitusohjelman kohtaa missä lukee kaivoslain uudistaminen – perusteellisesti mielellään, meidän kuusamolaisten näkökulmasta.

Valitettavasti Kuusamossa paikalliset ihmiset ovat kamppailleet kaivosyhtiöiden kanssa jo 1990 -luvulta lähtien. Nyt uudestaan vuodesta 2005, kun kaivoshanke on aktivoitunut. Kuusamon Kitka-Ruka-Oulanka alueella ja myös Pohjois-Posiolla ja Etelä-Sallassa on uraanikultakoboltti -malmiovyöhyke, jonka kaivoshankkeen kuusamolaiset valtuustossa jo täysin tyrmäsi ns. Juomasuon YVAssa.

Nyt edellisen Dragon Mining Kuusamo Golding Y-tunnuksella toimiva ”latitude” yhtiön lobbari Jussi Lähde lobbaa kaikkia poliittisia ryhmiä ja poliittisia puolueita siitä, että Kuusamon Kitka Ruka Oulanka alueelle pitäisi ”kobolttikaivoksen” nimissä avata kaivos. Tässä ns. Juomasuon malmiossa, joka löydettiin alunperin KTM ministeriön uraanitutkimuksissa, on n. 150 kertaa enemmän uraania kuin kultaa/kobolttia ja korkeampina pitoisuuksina. Kaivosyhtiö pyrkii välttämään kunnan veto-oikeutta toteamalla, että uraania ei aiota hyödyntää tässä vaiheessa, koska Talvivaara prosessi osoittaa kuinka uraani voidaan luvittaa jälkikäteen.

Parhaillaan on nytten Talvivaara-Terrafamen uraanilupa tulossa ministeriön/valtioneuvoston käsittelyyn. Silloin kun sanotaan että uraani otetaan talteen se on harhaanjohtava termi. Ydinenergialaki tuntee vain uraanituotannon. Siinäkin uraanituotannossa otetaan 20% uraanista talteen ja 80% jää jätteisiin, sinne murskeisiin, liukenee veteen ja levittäytyy ympäristöön. Talvivaarassakin mitä pitempään kaivos vaan toimii, sitä enemmän sinne syntyy radioaktiivista jätettä.

Vastaavaa peliä ja prosessia emme halua Kitka-Ruka-Oulanka alueelle, pyydämmekin tässä Vihreiden tukea taistelussa Kuusamon, Posion ja Sallan puhtaan luonnon ja elinympäristön puolesta.

Kiitos.

Puhe löytyy lauantai-iltapäivän live videoinnin tallenteesta https://www.vihreat.fi/live   kohdasta 2:46:57  alkaen.

Puhumassa Vihreiden Porin puoluekokouksessa

Puhumassa Vihreiden Porin puoluekokouksessa

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmiosta 

”Latituden” lobbari Jussi Lähde vääristelee (KS 3.6) Juomasuon uraanikultakoboltti malmiota. Juomasuo löydettiin KTM ministeriön uraanitutkimusprojektissa. Valtiollinen Outokumpu Oy esitti 1972 uraaninetsinnän suunnitelmassaan Juomasuon-Säkkilän aluetta Kitkajokivarressa erityiseksi uraanitutkimuskohteeksi. 1980 luvulla Outokumpu oli Kittilän Pahtavuoman uraanikaivoshankkeessa ongelmissa paikallisten vastustuksen takia, mutta perusti Pahtavuomaan myöhemmin ”kultakaivoksen”, josta koerikasti myös uraania. Pahtavuoman prosessista oppineena Outokumpu 1990 vaihteessa markkinoi Juomasuota kuusamolaisille ”vain kultakaivoksena”. Uraani -sanaa vältettiin, koska uraania sisältävien kaivoksien tuloa oli jo Reino Rinne vastustanut kirjoituksissaan. Ja ”Kultakaivoksena” myös Kuusamon kunnan isät kaivosta markkinoivat kuntalaisilleen. GTK tuotti kaivosyhtiöiden käyttöön 9 uraanitutkimusraporttia Kuusamosta. GTK:n tutkija Heikki Pankan (1989) mukaan Juomasuon esiintymässä ”selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen”. Pankan mukaan korkeimmat uraani- ja kultapitoisuudet ovat samassa kohdin ja siinä on uraania 187 kertaa kultaa enemmän. Geologi Heikki Pankka julkaisi (1992) väitöskirjan Juomasuon uraanikultakobolttimalmiosta Michiganin yliopistossa. Myös geologi Erkki Vanhanen raportoi kullan rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä kairausnäytteissä että irtolohkareissa. Alue on GTK:n määrittelemänä ”Kuusamon uraanivyöhyke” nro. M 06/4522/-87/1/60 (ks. liitteen 1 kartta). Uraanivyöhykettä ja Juomasuon uraanimalmiota on esitelty kartalla myös Suomen atomiteknillisen seuran seminaarissa ja raportoitu ministeriön toimesta atomienergiajärjestön IAEA:n uraanivarantojen ”Red Book” -kirjaan.

 Uraanivyöhykkeelle ja mm. Oulangan uraania sisältäviin malmioihin on ”latitude” tehnyt laajoja varauksia ja valtaushakemuksia. Malmivyöhykkeen ongelmista Pankka: ”jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana” ja alueella uraanipitoisuudet ovat korkeat; mm. Käylän Juomasuolta on todettu kairauksissa jopa 2,0 % uraania. (Apu nro 45/2010 s. 22). Latituden kaivospiireissä Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12%, kun ydinenergialain mukainen taloudellisuus raja 0,1%, mikä ei siis ympäristöturvallisuus -raja vaan taloudellisuus -raja. Kannattavuusraja on alhaisempi uraanin ollessa kytkettynä muuhun esim. kultaan/kobolttiin. Aikaisempi saman y-tunnuksen yhtiö totesikin, että Talvivaara osoittaa prosessin, kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa. Kaivosyhtiö on nyt kommentoinut mediassa, että kaivospiirit tulisi täysimääräisesti hyödyntää mineraaleista.

Kirjailija ja Koillissanomien perustaja Reino Rinne varoitti kirjassaan ’Kirveskö Järveen’ (s.58):

-”Kansan kannattaisi Kuusamossa sanoa: ”Emme me niin hiton tyhmiä ole, ettemme tajua: Jos maaperää mullistetaan jonkin mineraalin saamiseksi, niin kyllä kaikki muutkin tuossa maaperässä piilevät mineraalit häiriintyvät ja liikkeelle lähtevät. Älkäämme salliko Koillismaan ylängöllä uraanin liikekannalle panoa. Jos niin tapahtuisi, silloin koskien ja järvien suojelu olisi ollut turhaa. Kitkaa, Kitkajokea ja Paanajärveä emme salli kaiken kaikkiaan ja sittenkin vähempiarvoisten mineraalien esille möyrimisen menossa tuhota. Koillismaan ylänköläisten on oltava varuillaan, ettei jouduttaisi uraanievakkoon.”

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta,

Mika Flöjt

uraanivyöhyke

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kunnallinen itsehallinto elinkeinojen yhteensovittamisessa

———- Forwarded message ———
Lähettäjä: Mika Flöjt <mika.flojt@gmail.com>
Date: pe 24. toukok. 2019 klo 16.28
Subject: Kunnallinen itsehallinto elinkeinojen yhteensovittamisessa
To: Toimitus <toimitus@koillissanomat.fi>

(Ei ole julkaistu vieläkään Koillissanomissa, tänään on 3.6.2019)
————————————————————————————–

Kunnallinen itsehallinto elinkeinojen yhteensovittamisessa

Tämä on noussut maanlaajuisesti otsikkoihin KHO2019:67 ratkaisun vuoksi, koskien Kuusamon yleiskaavan kaavamääräyksiä, joilla on pyritty ohjaamaan kaivostoimintaa pois keskeiseltä matkailu- ja luontoalueelta.

Lyhyesti tulkiten KHO vahvisti hallinto-oikeuden kannan, että Kuusamon yleiskaavassa on MRL 41 §:n 1 momentin vastaisesti etukäteen liian sitovasti määritelty, ettei kunta aloittaisi kaavoitusta tulevien kaivoshankkeiden tarpeiden vuoksi tietyllä kaavassa osoitetulla alueella. KHO kumosi kyseiset aluerajaukset.

On syytä huomata, etteivät PSHAO eikä KHO kieltäneet kuntaa määrittämästä elinkeinojen yhteensovittamista yleiskaavoituksessa. Kuusamon kunta oli kaavapäätöksessään halunnut tuoda selkeästi esille, ettei kaivostoiminnalle ole edellytyksiä keskeisellä matkailu- ja herkällä luontoalueella. Hallinto-oikeus katsoi kaavamääräykset esitetyn liian ehdottomana ja katsoi että sen sijaan, jos kaivostoiminnalle tietyllä alueella ei ole kaavan sisältövaatimukset (esimerkiksi luonnonarvot tai muu merkittävä maankäyttö), tehdyt selvitykset, vaikutusten arvioinnit ja alueen erityispiirteet huomioon ottaen edellytyksiä, kaavaratkaisussa voidaan päätyä johtopäätökseen, että kaavoituksellisia edellytyksiä tietyn alueen osoittamiselle kaivostoimintaan ei ole.

Kaavamääräykset tältä osin olivat siis kirjattu liian jyrkästi, jonka vuoksi KHO kumosi kaavan mr-1 ja vr-1 alueet.

On hyvä huomata, että KHO ei osoittanut tuota aluetta kaivostoimintaan sopivaksi tai soveltumattomaksi, vaan kaavamerkintöjen kumoamisen vuoksi se sopivuus/soveltumattomuus on sitten erikseen selvitettävä. Siten jälleen tullaan tarvitsemaan kuntalaisten, yhteisöjen ja kaupungin selkeitä tahtotilan osoituksia perusteluineen uusien lupahakemusten käsittelyihin. Ja kaupungin hallintoelimiinkin päin tarvitaan kuntalaisten tahtotilaa kaivosyhtiön lobbareiden vastapainoksi.

TEM selvityttää parhaillaan kaivoslain muutostarpeita kaivosalan antamiin palautteisiin perustuen. Selvitystä tekee entinen KHO:n presidentti Pekka Vihervuori. Hän otti väliraportissaan kantaa kaivoslain epämääräisiin säädöksiin yleiskaavojen huomioimisesta ja katsoo kaivoslain 47 §:n 4 momentin olevan tulkinnallisesti epäselvä ja rakenteeltaan epätasapainoinen. Hän ehdottaa;

Tämä rakenteellinen epäjohdonmukaisuus tulisikin korjata. Selkeä ratkaisu tähän on muuta selvittämistä tarkoittavan vaihtoehdon poistaminen laista, mahdollisesti maankäytölliseltä merkitykseltään vähäisiä tilanteita lukuun ottamatta. Kaivoslain ja kaavoitusnormiston välisen suhteen järjestäminen edellyttää kaikissa tapauksissa, että vireillä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa säilytetään kuntatasolla oikeusvaikutteinen kaavainstrumentti. Sama koskee myös kaavanormiston suhdetta ympäristönsuojelulakiin.

Vihervuori huomauttaa myös: ”Julkisuudessa on ollut esillä myös mahdollisuus pyrkiä ohjaamaan uutta kaivostoimintaa kunnan ja toiminnanharjoittajan välisin uudenlaisin sopimuksin.” Hän toteaa, että ”hyvä yhteistyö onkin monelta kannalta paikallaan, mutta on vaikea ajatella tällaisten sopimusten korvaavan lainsäädäntöä. Usein kaivostoiminnan vaikutukset kaivoksen sijainnista riippuen voivat ulottua toiminnan sijaintikuntaa laajemmalle, ja erityisesti vesistövaikutukset saattavat ulottua pitkälle:

”Kysymykset osallistumisjärjestelmistä, muutoksenhausta, sopimuksen oikeudellisesta luonteesta ja sitovuudesta, tulkintaerimielisyyksien ratkaisemisesta, sopimusmääräysten noudattamisen valvonnasta, oikeussuojateistä ja suhteesta säännönmukaisiin prosesseihin olisivat tällaisten sopimusten kohdalla ilmeisen hankalia lainsäädännölläkään järjestettäviksi.”

Tiivistäen:

– Kunnallista itsehallintoa elinkeinojen yhteensovittamisessa on edelleenkin parannettava

– Kuntalaisten on edelleenkin tuotettava kannanottonsa kunnallisen itsehallinnon toteutumisen varmistamiseksi

– Kuntalaisten on entistäkin tärkeämpää tehdä kannanottonsa kaivosalan hankkeisiin

– Kuntalaisten on entistäkin tärkeämpää vaikuttaa lainsäädännön kehittämiseen, jotta hallintolain, MRL, kuntalain, kaivoslain ja ympäristönsuojelulain muodostama oikeusturva toteutuisi

– Allekirjoita kaivoslaki nyt -kansalaisaloite.

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

”Latitude” varannut koko Pohjois-Kuusamon Kitkajärven rantoja myöten

Dragon Miningin Kuusamo Goldin yritystunnuksella (Y-tunnus) toimivan ”latitude” kaivosyhtiön (omistuksia piilossa) lobbari Jussi Lähde yrittää kirjoituksellaan (KS 15.5) siirtää huomioon yhtiönsä tekemistä laajennetuista Juomasuon kaivospiiri- ja valtaushakemuksista muualle sekä vaieten Juomasuon uraanista.
__
Kerrottakoon siis käyläläisille ja säkkiläläisille, että ”latitude” kaivosyhtiöllä on jo kaivosviranomaisena toimivassa Tukesissa laajennettu Juomasuon kaivospiirihakemus, joka näkyy liitteessä olevassa kartassa ruskealla ja laajennetut lisävaltaushakemukset (kartassa kermanvärinen) Säkkilän ja Käylän kyliin ja Sallantiehen sekä Kitkajokirantaan kiinni. Vanhat Juomasuon-Hangaslammen-Pohjasvaaran kaivospiirit Käylän ja Säkkilän kylien välissä näkyvät kartassa oranssina. Kaivosyhtiö on mediassa antanut ymmärtää, että heidän toiminta pysyisi ”kaivospiirien sisässä”, vaieten kaivospiirien laajennushakemuksistaan ja lisävaltaushakemuksistaan alueelle.
__
Lisäksi yhtiö on varannut rantaa myöten koko Pohjois-Kitkajärven ympäristön ja koko Pohjois-Kuusamon. Katso liitteen kaivosrekisterin karttapalvelun kartta.
Kaivosrekisterinvarauksetjavaltaukset
Lobbari Lähde jättää myös kertomatta sen, että Juomasuon uraanikultakobotti malmiossa on mm. uraania sata kertaa enemmän kuin kultaa, joka kulta esiintyy uraanipahkuroiden sisässä. Lisäksi malmiossa on asbestia ja arseenia. Käyläläiset ovat vedonneet yli 140 allekirjoituksen voimin, että saisivat elää rauhassa ja Kuusamon luontokaupunki on kaavoittanut alueen kaivoskieltoalueeksi sekä hylännyt aikaisemman saman y-tunnuksen yhtiön Juomasuon YVA:n. YVAssa oli myös tunnelivaihtoehdot ja malmien kuljetukset muualle mm. Maaningan Salmijärven rikastamolle, jossa olisi saastutettu Salmijärvi ja Maaninkavaaraisten pohjavedet. Kuusamon kaupunginvaltuusto hylkäsi yksimielisesti Kitkajoen Juomasuon kaivoshankkeen kaikilta osin. Taloustutkimus Oy:n tutkimus osoittaa että ”kaivosyhtiö latitudella” ei ole sosiaalista toimilupaa ja kaivosyhtiö puskee alueelle kuusamolaisten tahdon vastaisesti sekä on jopa haastanut Kuusamon kaupungin kaavapäätöksen KHO:ssa.
__
Malminetsintä kairauksineen uraanivyöhykkeellä mm. Juomasuon uraanimalmiossa lisäävät herkästi vesiliukoisen ja myrkyllisen uraanin liukenemistä pohjavesiin ja vesistöihin. Kaivosyhtiö ”latituden” tulee luopua Juomasuon kaivoshankkeestaan ja peittää radioaktiivisesti sekä raskasmetalleista saastuttava Juomasuon avolouhos.
__
Puhtaan Kitkan, Kitkajoen ja Kuusamon puolesta,
__
Mika Flöjt
Posted in Yleinen | Leave a comment

Latitudella laajennetut Juomasuon kaivospiiri- ja valtaushakemukset sisässä Tukesissa

Dragon Miningin Kuusamo Goldin yritystunnuksella (Y-tunnus) toimivan ”latitude” kaivosyhtiön (omistuksia piilossa) lobbari Jussi Lähde yrittää kirjoituksellaan (KS 15.5) siirtää huomioon yhtiönsä tekemistä laajennetuista Juomasuon kaivospiiri- ja valtaushakemuksista muualle sekä vaieten Juomasuon uraanista.
Kerrottakoon siis käyläläisille ja säkkiläläisille, että ”latitude” kaivosyhtiöllä on jo kaivosviranomaisena toimivassa Tukesissa laajennettu Juomasuon kaivospiirihakemus, joka näkyy liitteessä olevassa kartassa ruskealla ja laajennetut lisävaltaushakemukset (kartassa kermanvärinen) Säkkilän ja Käylän kyliin ja Sallantiehen sekä Kitkajokirantaan kiinni. Vanhat Juomasuon-Hangaslammen-Pohjasvaaran kaivospiirit Käylän ja Säkkilän kylien välissä näkyvät kartassa oranssina. Kaivosyhtiö on mediassa antanut ymmärtää, että heidän toiminta pysyisi ”kaivospiirien sisässä”, vaieten kaivospiirien laajennushakemuksistaan ja lisävaltaushakemuksistaan alueelle.
Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirit ja nidien ympärille tehdyt uudet kaivospiirihakemuset Tukesiin sekä niiden ympärillä olevat valtaushakemuset (kermanvärinen).

Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirit ja niiden ympärille tehdyt uudet kaivospiirihakemukset sekä niiden ympärillä olevat valtaushakemukset (kermanvärinen).

Lobbari Lähde jättää myös kertomatta sen, että Juomasuon uraanikultakobotti malmiossa on mm. uraania sata kertaa enemmän kuin kultaa, joka kulta esiintyy uraanipahkuroiden sisässä. Lisäksi malmiossa on asbestia ja arseenia. Käyläläiset ovat vedonneet yli 140 allekirjoituksen voimin, että saisivat elää rauhassa ja Kuusamon luontokaupunki on kaavoittanut alueen kaivoskieltoalueeksi sekä hylännyt aikaisemman saman y-tunnuksen yhtiön Juomasuon YVA:n. YVAssa oli myös tunnelivaihtoehdot ja malmien kuljetukset muualle mm. Maaningan Salmijärven rikastamolle, jossa olisi saastutettu Salmijärvi ja Maaninkavaaraisten pohjavedet. Kuusamon kaupunginvaltuusto hylkäsi yksimielisesti Kitkajoen Juomasuon kaivoshankkeen kaikilta osin. Taloustutkimus Oy:n tutkimus osoittaa että ”kaivosyhtiö latitudella” ei ole sosiaalista toimilupaa ja kaivosyhtiö puskee alueelle kuusamolaisten tahdon vastaisesti sekä on jopa haastanut Kuusamon kaupungin kaavapäätöksen KHO:ssa.
Kaivosyhtiö ”latituden” tulee luopua Juomasuon kaivoshankkeestaan ja peittää radioaktiivisesti sekä raskasmetalleista saastuttava Juomasuon avolouhos.
Puhtaan Kitkajoen ja Kuusamon puolesta,
Mika Flöjt
Posted in Yleinen | Leave a comment

Muutosesitys KH 13.5.2019 § 82: Otto-oikeuden käyttö Käylän tontin vuokraamisesta kaivosyhtiölle

Kuusamon kaupunginhallitussa tänään otto-oikeuden käyttö esitykseni koskien kaupungin Kitkajoen Käylän tontin vuokraamista ”latitude” kaivosyhtiölle:
—-
Muutosesitys KH 13.5.2019 § 82:

Esitän esityksen § 82 ’Kaupunginhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuiksi ja päättää, ettei käytä niiden osalta kuntalain (410/2015) 92 §:n mukaista otto-oikeutta’ muutettavaksi muotoon:

1) Kaupunginhallitus päättää ottaa käsiteltäväkseen kuntalain (410/2015) 92 §:n mukaisella otto-oikeudella yhdyskuntatekniikan lautakunnan 17.4.2019 § 62 ’Maa-alueen vuokraaminen Latitude 66 Cobalt Oy:lle kiinteistöstä Käylänvirta’, ja kumoaa lautakunnan päätöksen lainvastaisesti tehtynä.

2) Muilta osin kaupunginhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuiksi, ja päättää ettei käytä niiden osalta kuntalain (410/2015) 92 §:n mukaista otto-oikeutta.

Perustelut

Yhdyskuntatekniikan lautakunta ei päätöksessään 17.4.2019 § 62 selosta kyseiseen ’Maa-alueen vuokraaminen Latitude 66 Cobalt Oy:lle kiinteistöstä Käylänvirta’ päätökseen liittyvän menettelytapansa olevan aikaisempien päätöstensä vuoksi valituskäsittelyssä hallinto-oikeudessa lautakunnan menettelyvirheen, toimivaltuuden ylityksen sekä lainvastaisten menettelyjen vuoksi, eikä selosta että lautakunta purki 23.1.2019 § 14 kyseisen maanvuokrauspäätöksensä hallinto-oikeudessa olevan valituksen vuoksi, myöntäen tehneensä menettelyvirheen, päättäen saattaa päätöksensä tiedoksi hallinto-oikeudelle, mutta päättäen samalla ettei asiasta anneta muuta erillistä lausuntoa.

Katson yhdyskuntatekniikan lautakunnan tehneen kyseisen purkupäätöksen hallintolain 45 §:n vastaisesti, koska päätökseen ei sisälly perusteluja eikä selvityksiä siitä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Katson ettei lautakunnan päätöksessä 23.1.2019 § 14 osoitettu valituksen perusteluja pätemättömäksi tai virheelliseksi eikä lautakunta vaatinut valitusta kumottavaksi, vaan päinvastoin tunnusti menetelleensä virheellisesti, mutta ei yksilöinyt tarkemmin. Valitus on edelleenkin hallinto-oikeuden käsittelyssä. Valitus ei kumoudu sillä että lautakunta purki virheellisen päätöksensä ja kieltäytyi antamasta asiasta erillistä lausuntoa.

Katson että nyt kyseessä on tuon edellä kuvatun maanvuokrausasian uudelleen käsittely lautakunnassa, kuin edellä kuvattua aikaisempaa päätöstä ei olisi ollenkaan tapahtunut koska lautakunta on jättänyt kuvaamatta asian käsittelyhistorian. Käsittelyn perustana on kuitenkin sama Kurtin Saha Oy:n hakemus 5.9.2018 maanvuokrasopimuksen päättymiseksi. Maanvuokrasopimuksen mukaan sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus jos käyttötarkoituksessa sanottu toiminta lakkaa.

Nyt yhdyskuntatekniikan lautakunta ei vieläkään tehnyt päätöstä kyseisen vuokrasopimuksen purkamisesta ja siihen liittyvien ehtojen täyttymisen tarkastelusta, vaan teki päätöksen (taas) siirtää kyseinen maanvuokraussopimus Latitude Oy:lle, vaikka kyseisellä yhtiöllä on selvästi eri käyttötarkoitus tuolle maa-alueelle kuin Kurtin Saha Oy:n vuokrasopimuksessa. Vanhaa eikä myöskään uutta vuokrasopimusehdotusta ja siihen liittyviä ehtoja ei lautakunnan päätökseen ole sisällytetty.

Yhdyskuntatekniikan lautakunta ei päätöksessään ole tarkastellut toimivaltuuksiansa ja päätöksensä suhdetta valtuuston hyväksymiin luonnonvarasuunnitelmiin ja yleiskaavan mr-1 ja vr-1 suhteen, ei Latituden valitukseen noiden yleiskaavamerkintöjen suhteen, eikä kaupunginhallituksen päätökseen hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta Latituden valituksen vuoksi.

Katson yhdyskuntatekniikan 17.4.2019 § 62 tekemän päätöksen ’Maa-alueen vuokraaminen Latitude 66 Cobalt Oy:lle kiinteistöstä Käylänvirta’ tehdyn tuon aikaisemman, sittemmin virheelliseksi tunnustamansa ja virheen vuoksi purkamansa maanvuokrauspäätöksen, kaltaisesti kuntalain vastaisesti koska:

1) asian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe; ja

2) lautakunta on ylittänyt toimivaltuutensa; ja

3) tehty päätös on muutenkin lainvastainen,

jonka vuoksi esitän lautakunnan § 62 maanvuokrausasiassa otettavan kaupunginhallituksen päätettäväksi, siten että kaupunginhallitus kumoaa lautakunnan päätöksen lainvastaisesti tehtynä.

Hävisimme otto-oikeuden käytön äänin 3 – 9

Otto-oikeuden käyttöä siis kannatti allekirjoittanut Mika Flöjt (vihr.) ja Tarmo Raatikainen (vas.) sekä Elina Kemppainen (kesk.)

Ja siis lautakunnan vuokrapäätöksen jättämistä kaivosyhtiö Latituden käyttöön kannattivat:

Heikki Kallunki (kesk.), Jukka Kihlman (kesk.), Tiina Tiermas (kesk.), Hannu Tuovila (kesk.), Tuula Mustonen (kok.), Inka Hokkanen (sdp.), Tuomo Hänninen (kesk.), Salme Sahi (kesk.) ja Hemmo Heiskanen (kesk.).

Jätin päätöksestä eriävän mielipiteen pohjautuen yllä olevaan esitykseeni.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta ”latituden” asialla

Yhdyskuntatekniikan lautakunta on 17.4.2019 § 62 päättänyt maa-alueen vuokraamisesta Latitude Cobalt Oy:lle. Vastaavan päätöksen lautakunta teki jo aikaisemmin, siihen vaadittiin oikaisua – ei oikaistu – jonka vuoksi asiasta on jätetty valitus. Valituksen johdosta lautakunta perui vuokrauspäätöksensä mutta kieltäytyi täysin perustelemasta päätöstään. Valitus on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Nyt lautakunta uudestaan päätti vuokrata kaupungin kiinteistöstä maa-alueen Latitudelle yhtiön hakemukseen perustuen. Varsinaista vuokrasopimusta ehtoineen ei päätökseen sisältynyt.

Aikaisemmin kaupunginhallitus on useampaan kertaan ottanut kaivoslain alaisiin hankkeisiin liittyen yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksiä käsiteltäväkseen, jotta kaupungin päätöksissä säilyisi johdonmukaisuus. Edellinen kaupunginjohtaja Timo Halonen totesi julkisuuteen otto-oikeutta käyttäessään, ”että lautakunnan menettelylle nauravat aidanseipäätkin.”

Kaupungin päätöksien johdonmukaisuus?

Sen järkkyminen vie pohjan kunnalliselta itsehallinnolta, jonka ylin toimielin on valtuusto.

Kuusamon kaupunki hyväksyi kaikkea toimintaa ohjaavaksi ohjenuoraksi juhlallisen ympäristöjulistuksen kunnanvaltuuston 125-vuotisjuhlakokouksessa 5.4.1993.

Kuusamo on ottanut sloganikseen ”Kaikkien aikojen Kuusamo, Pohjolan luontopääkaupunki kutsuu!”

Kuusamon kaivoshankkeisiin liittyen kaupunginhallitus on päättänyt kielteisen kannan uraanikaivostoimintaan  ja kaivostoimintaan Kitkan ja Oulangan eli koskiensuojelulailla suojellun Koutajoen vesistön vierelle (2007).

Kaupunginvaltuusto hyväksi luonnonvarasuunnitelman (2014), jossa elinkeinojen yhteensovittamisen periaatteeksi hyväksyttiin yksimielisesti ettei keskeisille matkailu- ja herkillä ja arvokkailla luontoalueille hyväksytä kaivostoimintaa. Linjauksessa todetaan että Kitka-Ruka-Oulanka alueella ei voida kaivostoimintaa riskittömästi toteuttaa (2014).

Kaupunginvaltuusto päätti kielteisen kannan Dragonin Juomasuon kaivoshankkeen YVA-selostukseen (2014), viitaten vuoden 2007 päätökseen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuusamon strategisen yleiskaavan, johon on merkitty luonnonvarasuunnitelman mukainen mr-1 ja vr-1 mukainen vyöhyke, jolle ei hyväksytä kaivostoimintaa (2016).

Kaivosyhtiöt Dragonin ja Kuusamo Gold (nykyinen Latitude) valittivat yleiskaavapäätökseen sisältyvistä mr-1 ja vr-1 alueista. Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen. Kuusamo valitti hallinto-oikeuden päätöksestä. Asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Nyt lautakunta päätti vuokrata kaupungin maa-alueen Latitudelle juuri keskeltä tuossa yleiskaavassa osoitettua mr-1 aluetta.

Miksi kaupungilta vuokrattava maa-alue on Latitudelle niin tärkeä?

Latituden mukaan sitä tultaisiin käyttämään Kuusamon liuskealuetta (Kuusamo Schist Belt) koskevaan geologiseen tutkimustyöhön eikä aluetta käytettäisi kaivostoimintaan.

Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunnan tekemä maa-alueen vuokrauspäätös on kaivosyhtiölle elintärkeä ensinnäkin siksi, että yhtiö voi käyttää sitä perustelunaan KHO:lle siitä, ettei valtuuston yleiskaavapäätös ole riidaton kaupungin sisälläkään, vaan yhdyskuntatekniikan lautakunta on esimerkiksi kyseisellä maa-aluevuokrauksellaan siitä irtautunut. Muistutan, että kaivosyhtiöt käyttivät alkuperäisessä valituksessaan perusteluna yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtajan (silloinen puheenjohtaja Jarkko Tammi, joka on nykyisin yhdyskuntajohtaja) eriäviä mielipiteitä valtuuston päätöksestä.

Latituden mukaan alun perin yleiskaavaluonnoksessa oli merkitty myös ”matkailun ydinalue”, joka olisi ehdotetussa muodossaan rajoittanut kaivostoimintaa. PSHAO kumosi merkinnän sillä perusteella, että kaupungilla ei ole mahdollista puutteellisiin selvityksiin perustuen ennakkoon kieltää kaavoituksella elinkeinotoimintaa niin laajalla alueella, kuin hylätyssä kaavassa esitettiin.

Kaupunki on hakenut KHO:lta valituslupaa sillä perusteella, että kaivosyhtiöiden väite puutteellisista selvityksistä on perätön. Matkailun ydinalueella sijaitsevan maa-alue vuokrauspäätös Latitudelle on katsottava kaupunginvaltuuston kannan vastaiseksi menettelyksi.

Lisäksi lautakunnan päätöksellä on toinenkin merkitys: Tukes on aloittanut KHO:n 22.11.2017 T 6029 päätöksen vuoksi raukeamiskäsittelyn Juomasuon vanhaan kaivospiiriin ja kaivoslupaan liittyen, ja pyytänyt siihen Latitudelta lausuntoa. Kaivoslain 68 §:n 1 momentin mukaan kaivoslupa raukeaa määräajan päättyessä. Kyse on määräajan päättymisen määrittelystä ja toisaalta siitä onko yhtiö ennen määräajan päättymistä aloittanut vakavasti otettavat toimet kaivospiirin hyödyntämiseksi.

Tukesin selvityspyynnön vuoksi Latitude on 30.4.2019 (siis lautakunnan 17.4.2019 tekemän maa-aluevuokrauksen jälkeen) jättänyt Tukesille hakemuksen kaivosluvan (kaivospiirin) raukeamisen lykkäämiseksi sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten tarkistamisesta Juomasuon kaivospiiriä 3965 koskien.

Latitude perustelee kaivosluvan raukeamisen lykkäyshakemustaan käynnistämillään tutkimustoiminnoilla. Sen tulkitsemista vakavasti otettavaksi toiminnaksi edistänee lautakunnan päätös vuokrata alue tutkimustoiminnan tukikohdaksi. Yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten päätösten osalta Latitude perustelee käynnistäneensä tärkeimpien sidosryhmien kanssa yhteistoimintoja, jotta yhteinen näkemys hankkeen vaikutuksista voidaan muodostaa. Tärkein sidosryhmä on tietysti kaupunki, joten Latitude voi tässäkin mielessä kehuskella lautakunnan maa-aluevuokraukseen perustuen saavuttaneensa yhteisymmärryksen Kuusamon kaupungin kanssa. Mutta Latitude ei yksilöi kaupungin kanssa käymiään neuvotteluja. Keiden kanssa Latitudella on kaupungintalolla ”rakentavia keskusteluja?”.

Kaiken lisäksi on syytä erityisesti huomioida, että nykyisten Juomasuon kaivospiirien olemassaolon laillisuus on kyseenalaistettu, koska kuten aikaisemmasta Juomasuon YVA-ohjelmasta sivulta 81 selviää,  ”Hankkeen kaivospiirit ovat vanhentuneet, joten niille joudutaan hakemaan jatkoaikaa.” Aikoinaan kysyttäessä asiaa TUKES:ista nämä kaivospiirit TUKES pikaluvitti kulisseissa ilman virallisia julkisia kuulemiskierroksia. Joten nykyisetkin ”voimassa olevat kaivospiirit” ovat siis hyvän hallintokulttuurin vastaisesti junailtuja yhtiölle.

Onko kuntalaisten syytä olla huolissaan?

On syytä huomata, että sen lisäksi että kyse on kaupungin toimielimen kielteisestä suhtautumisesta valtuuston lähes yksimieliseen kuntalaisten tahtotilaa osoittavaan yleiskaavapäätökseen, tämä kyseessä oleva Latituden havittelema tukikohta ei pelkästään sijaitse vanhan Juomasuon kaivospiirin vieressä, vaan vielä lähempänä Tukesissa jo pitkään vireillä olleen Juomasuo 2 kaivoslupa-aluetta. Sitä ei Latitude hakemuksessaan eikä lautakunta päätöksessään ole esille tuonut. Lisäksi Latituden luo tiedotteissaan kuvaa kuin rakentaisi Suomen pienimmän kaivoksen eikä suunnittelisi sen laajentamista. Mutta Latitudella on jo jätetty Juomasuon kaivospiirin ympärille sijoittuva laaja uusi kaivoslupahakemus Juomasuo 2.

Ohessa kuvakaappaus 18.12.2018 Tukesin sivulta Juomasuo 1 kaivospiiristä ja Juomasuo 2 kaivoslupa hakualueista:

Juomasuo 1 kaivospiiri on Tukesissa kaivosluvan raukeamiskäsittelyssä (kartassa merkitty ruskealla), ja sen ympärillä oleva Juomasuo 2 kaivoslupa -hakualue (violetti) on Tukesin käsittelyssä, mutta ei vielä kuulutettu. Säkkilän tie Sallantieltä kaupungin kiinteistön vierestä sisältyy Juomasuo 2 kaivoslupahakemukseen.

Lyhyesti: on syytä olla huolissaan.

Kaupunginhallituksen on syytä pikaisesti muodostaa kantansa asiaan ja käyttää otto-oikeutta sekä kumota tontin vuokrauspäätös.

Kaupungin ei tulee edistää millään muotoa Latituden hanketta ja samalla osoittaa, että Juomasuon kaivoshanke ei ole tervetullut.

Kaivosyhtiö kunnioittakoon Kuusamon valtuuston tahtoa ja käyläläisten vetoomusta.

Käyläläiset ja pohjoiskuusamolaiset ansaitsevat jo rauhan asiassa ja Juomasuon louhos on peitettävä.

Mika Flöjt

Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirit ja nidien ympärille tehdyt uudet kaivospiirihakemuset Tukesiin sekä niiden ympärillä olevat valtaushakemuset (kermanvärinen).

Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirit ja nidien ympärille tehdyt uudet kaivospiirihakemuset Tukesiin sekä niiden ympärillä olevat valtaushakemuset (kermanvärinen).

(kartta Juomasuo 1 ja Juomasuo 2 (uusi kaivospiirihakemus) alueesta erillisenä liitteenä)

kaikki voivat tarkistaa asian Tukesin kaivosrekisterin karttapalvelusta.

Posted in Yleinen | Leave a comment