Kittilä ja Joensuu vastustavat aktiivisesti uraania sisältäviä kaivoshankkeita, miksi ei Kuusamo?
Kittilä ja Joensuu vastustavat aktiivisesti uraania sisältäviä kaivoshankkeita, miksi ei Kuusamo?
Eräät Dragonin Rukan Sivakkaharjun ja Kitkajoen Juomasuon uraanikultakaivokselle myönteiset tahot ovat käyttäneet esimerkkinä Kittilää ja Leviä, vaikka Juomasuon malmioissa on haitallisia raskasmetalleja, uraania, arseenia ja kaivosyhtiö Dragon on myöntänyt käyttävänsä syanidia. Kittilän kunta vastusti yhtenä ensimmäisenä kuntana ns. uraania sisältäviä kaivoshankkeita Levin länsipuolen Aakenusvaara-Pahtavuoma alueen uraanikultamalmiossa. Tuo Malmikenttä samanlainen uraanikultavyöhyke kuin Kuusamossa on Kouvervaara – Sivakkaharju – Juomasuo välillä jatkuen aina Oulangalle. Kittilän kunta katsoi, ettei uraania sisältävät hankkeet sovi Kittilän ja Levin matkailuimagoon. Samanlaisen kielteisen imago päätöksen on tehnyt Joensuu ns. Kontiolahden uraania sisältävien kaivoshankkeiden osalta.
Kittilä ja Joensuu vastustavat matkailun, vesien, maisema- ja luontoarvojen pohjalta uraania sisältäviä kaivoshankkeita. Niin tulee tehdä myös Kuusamon matkailu- ja luontokaupungin. Valitettavasti näin ei ole asianlaita Kuusamon päättävissä elimissä, erityisesti yhdyskuntatekniikan lautakunnassa. Tämä tulee selkeästi ilmi Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnalle yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen valmistelemasta löysästä ja puutteellisesta lausunnosta koskien Dragonin Kitkajoen Juomasuon ns. Petäjävaara 1-11 lisävaltauksista. Valitettavasti kaupunginhallitukseen tuodessaan kaupunginjohtaja muutti aikaisempaa lausuntoa esityksessään vain yhdellä sanalla, ja siten poliittisjuridisesti tiukempi, vastustava, lisämuotoiltu lausunto (alla, lyhennelmä) hävisi hallituksen äänestyksessä 8 – 4.
”Kuusamon kaupunginhallitus toteaa, että
1) Vaatii valtaushakemuksien kuuluttamista uraania sisältävinä (Vuoden 2006 uraaniasetus) ja valtaushakemuksien kumoamista.
2) Vastustaa valtauksia Juomasuon ympärille Kitkajokivarteen, Käylän ja Säkkilän kyliin matkailu, luontaistalous, mökkeily ja paikallisten virkistys- sekä nautinta-alueille viitaten aikaisempaa saman uraanivyöhykkeen KH ns. Kouvervaara päätökseen.
Perustelut: Juomasuota ympäröivät ns. Petäjävaaran Petäjävaara 1 – 11, KaivNro 9117 Kuusamossa sijaitsevat tunnetulla GTK:n määrittelemällä uraanivyöhykkeellä, kovan Juomasuon uraanikultamalmion vieressä, mistä on havaittu niin uraania sisältäviä malmilohkareita sekä kairausnäytteitä. Täten TUKESin kuulutettava Dragonin valtaushakemukset myös uraania sisältävinä ns. TEMin ministeriön uraaniasetuksen mukaisesti. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, viitaten Kouvervaaran uraania ja kultaa sisältävään aikaisempaan lausuntoon, ettei kaupunki hyväksy uraania sisältävää tutkimus ja kaivostoimintaa, vaatii Dragonin valtaushakemuksien kumoamista ja alueen valtauksien ja kaivospiirien purkamista vanhan kaivoslain pohjalta koska kuusamolaisille ei ole kerrottu kaikkia olennaisia tietoa (alueen uraanipotentiaalia) kaivospiiriä perustettaessa, siirrettäessä eikä valtauksia ja varauksia luvitettaessa.
Kuusamon kaupungin hallituksen aikaisempi päätös samaan uraanivyöhykkeeseen koskevaan valtaushakemukseen pätee myös Kitkajokivarren hankkeisiin:
Juomasuon Petäjävaaran valtausalue sijaitsee Kuusamossa olevalla
uraanivyöhykkeellä (Geologian tutkimuskeskus M 06/4522/-87/1/60). Saman uraanivyöhykkeen ns. Kouvervaaran valtausalueen aikaisemman valtausoikeuden käsittelyssä Kuusamon kaupunki on ilmoittanut lausuntonaan muun muassa
seuraavaa:
”Uraaniin liittyvät varaus- ja valtaushankkeet tulee jäädyttää. Kuusamon kaupunki ei halua uraanikaivostoimintaa suojellun Koutajoen (Kitka- ja Oulankajokien) vesistöjen rannoille. Kaupungin kanta on, että mahdollisen uraanikaivostoiminnan myönteisetkään vaikutukset muun muassa työllisyydelle eivät riitä kompensoimaan sen kielteisiä vaikutuksia Kuusamon kahdelle merkittävälle elinkeinolle, matkailulle ja alkutuotannolle.
Ko. kaivostoiminta muodostaisi ympäristö- ja terveysriskin alueen ainutlaatuiselle luonnolle ja vuosikymmeniä huolella rakennetulle luonto- ja matkailukaupungin imagolle. Jo valtauspäätöksestä ja tutkimuksista välittyvä tieto heikentää koko Koillismaan luonto- ja matkailutuotteiden imagoa ja alueen eri elinkeinojen kehittymistä”
Seurauksena päätöksestä on, ettei Kuusamon kaupunki ole siten toteuttanut professori Asko Suikkasen Pro Kuusamon kaivosillassa esille nostamaa kunnan tarvetta olla aktiivinen toimija kaivoshankkeen estämisessä. Kuusamon kaupungin päättäjissä on näennäisesti Dragonin hanketta vastustavia poliitikoita, joiden sormien läpi menee puutteellisia lausuntoja, joilla ei käytännössä estetä TUKESissa eikä hallinto-oikeudessa Dragonin valtauksien tuloa. Lisäksi yleiskaavan päivitys on käytännössä kaivoshankkeen ”yhteensovittamista” alueelle. Tämä tukee Dragon Miningin uraanikultakaivoksen avaamistavoitetta. Kuusamolaisten on syytä herätä ja alkaa vaatia valtuutetuilta selkeitä kannanottoja, poliittista toimintaa ja päätöksiä millä estetään Dragonin kaivoshankkeen tulo Kuusamoon.
Kuusamo voi olla aktiivinen poliittisjuridinen toimija niin lausunnoissa ja poliittisesti kulisseissa -> siten yhteisesti estää uraanikulta kaivoshankkeen tulo Kuusamoon, kuten Kittilä ja Joensuu teki. Joensuun kaupunginjohdon lausunto sanomalehti Karjalaisessa (10.10.2013) osoittaa sitä viisautta johon toivoisi kaikkien kuusamolaisten yhtyvän (suora lainaus):
”Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä tervehtii päätöstä (kaivosyhtiön vetäytymisestä) ilolla.
- Kunnan ja Joensuun kaupungin lausuntoa on kuultu, ja me olemme tyytyväisiä tähän ratkaisuun.
– Emme missään tapauksessa ole halunneet profiloitua uraanimyönteiseksi kuntana tai alueena, Penttilä kommentoi.”
Mika Flöjt
Valtuutettu ja Kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät