Koskiensuojelulain puolesta

Koskiensuojelulain puolesta (julkaistu Kalevassa 2.7.2014)

Koillismaan vihreät tuomitsevat yrityksen purkaa koskiensuojelaki (1987), joka suojelee Koillismaan ja Kuusamon vapaita koskia. Pohjolan Voima Oy (PVO) on rajusti lobannut isoja puolueita avaamaan koskiensuojelulain päästäkseen rakentamaan Iijoen Kollajaa. Valitettavasti suuret vanhat puolueet näyttävät kuunnelleen energiateollisuuden kuiskauksia ja ovat valmiita uhraamaan koillismaalaisten yhteisen Iijoen luonto- ja maisema-arvot yksityisten yhtiöiden intresseille. Energiateollisuus ry ei havittele yksin Kollajan rakentamista, vaan tähtäimessä on koko Iijoen poistaminen koskiensuojelulaista ja pyrkimys avata samalla kaikki koskiensuojelulailla suojellut vesistöt alttiiksi vesivoimaspekulaatioille. Energiateollisuus ry selvitti jo 2007 raportissaan kaikkien vesistöjen rakentamispotentiaalin aina Ounas- ja Tornionjokea sekä Tenoa myöten.

Iijoki on upea koski- ja kalastusmatkailukokonaisuus sekä kansallisen kalatiestrategian kärkikohde: Iijokeen voidaan palauttaa vaelluskalat – vieläpä alkuperäiset kannat, jotka ovat tallessa viljelylaitoksissa. Iijoelle on ylisiirretty lohia, jotka ovat kuteneet ja luonnonpoikasia on syntynyt. Iijoen keski- ja yläjuoksulla on lohen poikastuotantoon soveltuvaa koskialuetta nykyisin yli 600 hehtaaria. Iijoki pystyisi tuottamaan noin 200–300 000 lohismolttia. PVO:n hamuama Kollaja hukuttaisi lopullisesti toiveet Iijoen lohen ja muiden vaelluskalojen paluusta. Samalla se heikentäisi jokivartisten ihmisten elämänuskoa ja virkistys- ja elinkeinomahdollisuuksien kehittymistä.

Kollajan pato-altaan koko olisi noin 4600 ha (46 km2) ja säännöstelyväli valtava; 9,5 metriä. Kollajan altaan alle hukutettaisiin metsää, soita sekä muun muassa Mertajärvi ja Mertajoki. Haitat ympäristölle ja virkistykselle mm. kalastukselle, kalastolle ja muulle vesieliöstölle, poroille, riistalle, veden- ja ilmanlaadulle, maankäytölle, asutukselle ja ilmastolle olisivat mittavia. Iijoen sivujoki Livojoki käännettäisiin altaaseen ja suurimman osan vuotta pääosa Iijoen vedestä käännettäisiin kiertämään Kollajan tekoaltaan sekä uuden voimalan kautta. Pudasjärven alapuoliselle jokiosuudelle rakennettavaksi suunnitellut padot estäisivät tulvavesien luontaisen leviämisen suoalueille aiheuttaen kohonneen tulvavaaran Pudasjärven keskustalle. Iijoen luonnonuomasta jäisi 39 kilometriä käytännössä kuivilleen. Iijoen Kipinänkoski ja kuusi muuta koskea kuivuisivat pieniksi puroiksi.
PVO väittää markkinoinnissaan, ettei altaan alueella asu ketään. Kuitenkin Kollaja-hankkeen vaikutusalueella on viisi kylää; satoja taloja ja loma-asuntoja. Iijoen suojelusta on jo PVO:lle maksettu kymmenien miljoonien korvaukset ja Iijoen virkistyskäytön kehittämiseen on satsattu kymmeniä miljoonia euroja. Iijoesta on tullut yksi maamme suosituimmista kalastuskohteista. Kipinän alue on kävijämäärissä mitattuna Iijoen suosituimpia kohteita. Kalastusmatkailun kasvupotentiaali on suuri vaelluskalojen palautumisen myötä.  Rantatonttien hinnat nousevat ja kosket ovat muuttuneet lähivirkistysalueeksi koko Oulunseudulle ja Koillismaalle. Suomalaisten suuri enemmistö on koskiensuojelulain ja oikeudenmukaisuuden puolella: paikallislehden äänestys (2500 ääntä) vuonna 2014 antoi samat kannatusluvut Kollajalle kuin 1980-luvun selvityskin; noin 80 % paikallisista vastustaa Kollajaa. WWF:n tammikuussa 2014 TNS:llä teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista haluaa säilyttää koskiensuojelulain nykyisellään ja suojella vapaana virtaavat joet myös tulevaisuudessa.

Tule siis sinäkin rohkeasti vapaiden koskien puolelle – puolusta koskiensuojelulakia.

Mika Flöjt

Kirjoittaja on Koillismaan Vihreiden puheenjohtaja joka osallistuu Iijokisoutuun.