Skip to main content

Historiallinen yleisten ja yksityisten etujen turvaaminen kaivoshankkeissa

Historiallinen yleisten ja yksityisten etujen turvaaminen kaivoshankkeissa (Julkaistu keväällä Lapin Kansassa)

Maailmalla turvataan yleisiä ja yksityisiä etuja monin keinoin. Suomessakin aiotaan turvata, sillä Tukes on kuulutuksillaan ”antanut mahdollisuuden” mielipiteiden ja muistutusten esittämiseen vanhojen kaivospiirien tarkistuskäsittelyissä.

Tämä on historiallista, sillä kaivosoikeus on ohittanut muut oikeudet niin kauan kuin asiasta on säädetty, siis Ruotsinvallan ajalta asti. Hallitsijamaat vaihtuivat ja itsenäisyyskin saavutettiin, mutta kaivosten ylivalta säilyi. Ylivallalla on kannattajansa. Kaivannaisteollisuusyhdistys katsoi 27.11.2008 lausunnossaan, että kaivosalan historiallista etuoikeutta ei saa purkaa. Samalla yhdistys väitti, ettei maanomistajilla ole vastaavia oikeuksia koskaan ollutkaan, joten kaivostoiminta ei ole voinut noita olemattomia oikeuksia loukata. Kuitenkin alun perin Suomessa maanomistajat omistivat myös mineraalit, tätä on sitten jokaisella uudella kaivoslailla häivytetty.

Lapin erityispiirteinä ovat alkuperäisyhteisöjen erityiset maa- ja vesioikeudet lapin kylien yhteisalueisiin. Tästä omistusoikeudesta on esimerkkinä Kuusamojärven ns. Haukiniemen oikeustapaus. Valtio on kuitenkin kiistanalaisesti ominut yhteisöjen alueet ja luvittanut niille kaivosoikeuksia. Sama ristiriita on Metsähallituksen Lapin maiden ja vesien yhtiöittämisissä.

Uusi perustuslaki ja osallisuusoikeusdirektiivit pakottivat uusimaan kaivoslain. Uudeksi perusteeksi tuli käsite ’kokonaisvaltainen tarkastelu’ (HE 273/2009 vp). Lain perustelu on selkeä:

”Lupaharkinta perustuisi kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Huomioon otettaisiin toisaalta malminetsinnän ja kaivostoiminnan tarpeet ja toisaalta muun muassa kiinteistöjen omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden asema, toiminnan vaikutukset ympäristöön, maisemaan, maankäyttöön ja turvallisuuteen, luonnonvarojen säästävä käyttö ja luonnonsuojelu, säteilyturvallisuus sekä erilaisten alueiden käyttötarpeiden yhteensovittaminen. Luvassa annettavilla määräyksillä voitaisiin vähentää ja rajoittaa toiminnasta aiheutuvia haittoja yleiselle ja yksityiselle edulle. Lupaan perustuvaa toimintaa ei saisi aloittaa, ennen kuin lupa on lainvoimainen ja vaadittu vakuus asetettu”.

Tukesin on tuolla perusteella annettava turvaamismääräykset myös vanhoihin kaivospiireihin 30.6.2014 mennessä. Nyt määräajan lähetessä Tukes kuulutti vanhojen kaivospiirien tarkistuskäsittelyistä, joissa oikeus omien etujen turvaamiskäsittelyyn ilmeni kuulutustermistä ”antaa mahdollisuuden mielipiteiden ja muistutusten esittämiseen”. Armelias esivalta antoi mahdollisuuden.

Kuulutuksiin ei sisältynyt esitystä, josta muistutuksen voisi antaa. Ainoastaan kaivospiirien lupatilanne tuotiin esille, usein täysin puutteellisesti. Kuulutuksen liitteenä oli kaivosyhtiön näkemys asiastaan. Siinä ei yleisiä ja yksityisiä etuja määritelty, mutta kuitenkin väitettiin ettei kaivostoiminnasta olisi niille haittaa. Kokonaistarkasteluja alueen muiden hankkeiden kanssa ei tehty ollenkaan. Puutteellisilla kuulutusasiakirjoilla Tukes ikään kuin alleviivasi tilannetta; historiallisesti olemattomia oikeuksia ei ole voinut loukata, eikä turvaamistarpeita siten ole voinut olla olemassakaan.

Kuulutuskirjeessä Tukes loi myös käsitystä, ettei esim. luonnonsuojelun tai poronhoidon turvaamismääräyksiä tarvitsisi Tukesin antaa, vaan niistä voisi sopia jälkikäteen. Mutta ”sopikaa keskenänne” -periaate ei ole lain tarkoittama turvaamismääräys.

Onko kohtuullista, että yhteisöt ja yksityiset henkilöt kuulutusaikana (kuukausi) pystyisivät määrittelemään riittävästi oikeuksiaan, etujaan ja vaatimuksiaan kaivosten ylivaltaan nähden? Mikäli historian musertamana kukaan ei muistutuksia jättänyt, niin turvaako Tukes kuitenkin yleiset ja yksityiset edut? Turvaako Tukes Lapin maa- ja vesioikeudet sekä ikimuistoiset nautinnat?

Kunnillakin on/oli mahdollisuus lausua. Huomasivatko kunnat historiallisen mahdollisuutensa, minkä kaivoslain uusi termi alueiden käyttötarpeiden yhteensovittaminen loi?

Mika Flöjt

Vastaa