Riskialtis uraanivoima hylättävä
Julkaistu Kalevassa 16.1.2015
Riskialtis uraanivoima hylättävä
Puolusihteeri Timo Laaninen kirjoittaa Kalevassa (13.1) keskustan ”kestävästä luontosuhteesta”, jättäen vastaamatta 9.1 nostamiini kysymyksiin. Keskusta on useasti esittänyt ympäristöministeriötä osaksi maa- ja metsätalousministeriötä. Keskustajohtoiset hallitukset pakottivat alueelliset itsenäiset ympäristökeskukset osaksi ELY:jä. Talvivaaran myötä ELY:n ympäristövalvonnan toimintatapa on tullut kaikille selväksi. Keskusta ajoi Talvivaaraa, Talvivaaran uraanintuotantolupia ja Fennovoima-Rosatomin uraanivoimalaa Pyhäjoelle. Keskustan Mauri Pekkarinen esitti Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 29.12.2014, että Fennovoiman uraanimiilun päälle pitäisi vielä yksi ydinreaktori kirjata tulevaan uuteen hallitusohjelmaan. Uraanivoiman edistäminen näkyy olevan keskeinen osa ”keskustan kestävää luontosuhdetta.”
Maailmalla ei ole ratkaistu ydinjäteongelmaa. Maailman 440 ydinvoimalaa tuottaa vaarallista ydinjätettä, mitä pitäisi Amerikan tiedeakatemian virallisen lausunnon mukaan turvallisesti säilyttää ja valvoa vähintään 300 000 vuotta, mieluummin miljoona vuotta. Pitkäaikaisen ydinjäteongelman aikaperspektiivin hahmottaa, kun miettii maailmaa 10 000 vuotta sitten. Meillä ei ole sellaista materiaa, joka kestäisi vaarallisten ydinjätteiden ympärillä tuon ajan. Suomen ja Ruotsin ydinjätteiden loppusijoitussuunnitelmat pohjautuvat kuparikapseleihin, jotka Tukholman teknillinen korkeakoulu on todennut korroosioituvan. Kemiallinen fakta on että kupari korrosioituu – valitettavasti.
Uraanivoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Ydinvoimalat ja ydinjätteiden välivarastot merten rannoilla ovat turvallisuusriski voimistuvien globaalimuutoksien ja sään ääri-ilmiöiden aikakaudella. Suomessa Loviisan reaktorit kävivät turvarajalla voimakkaan talvimyrskyn aikana 2005. Perämerellä, myös Pyhäjoen alavalla Hanhikivenniemellä on jo koettu samanlaisia äärimyrskyjä. Uraanivoimaloita ei tarvita lisää keskelle voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakautta. Hyvä muistaa että ydinvoimaloiden purkaminen on hidasta ja kallista – erityisesti kriisitilanteissa.
Ydinvoimalat eivät ole ”päästöttömiä” vaikka niin mediaa lukiessa voisi luulla. STUK:in ja IAEA:n ydinvoimaloiden seurantaraporttien mukaan ydinvoimaloiden piipuista ja jätevesistä tulee ”käyttöpäästöinä” ympäristöön; ilmaan ja mereen, radioaktiivisia pienhiukkaspäästöjä, radionuklideita. Häiriötilanteissa niitä tulee sitten ”vähän kerralla enemmän”. Näiden radionuklideiden pitkäaikaiset terveys- ja ympäristövaikutukset ovat hämärän peitossa – eikä niistä edes puhuta, vaan hoetaan mantraa ”uraanivoiman päästöttömyydestä.”
Edellä mainittuun perustuen on todettava uraanivoiman olevan moraalisesti ja ympäristöllisesti kestämätön energiantuotantomuoto, joka siirtää vakavat radioaktiiviset ongelmat tulevien sukupolvien ja luonnon harteille. Suomen koulutettuna ja korkean ympäristötietoisuuden maana on aika siirtyä uusiutuvan energian puolelle – ja hyljätä riskialtis uraanivoima. Tämä tulisi ymmärtää myös Keskusta -puolueessa.
Mika Flöjt
Kansanedustajaehdokas, Vihreät