Kitkajoen radioaktiivinen Juomasuon louhos peitettävä ja rauha kaivosasiaan kaivoslain muuttamisella

Lähetetty Koillissanomiin torstaina 13.12.2018 (ei vielä julkaistu)

(Vastineet Jussi Lähteen ja Markku Lämsän kirjoituksiin yhteisesti)

——————-

Kuusamo Goldin yritystunnuksella toimivan ”Latitude” kaivosyhtiön lobbari Jussi Lähde jätti vastaamatta Pro Kuusamon aiheelliseen kirjoitukseen miksi yhtiö käräjöi Kuusamon kaupunkia vastaan. Näin vaikka Kuusamon valtuuston tahtotila 39-4 ja Kuusamon kaupungin luonnonvaratyöryhmän yksimielinen raportti osoittavat, ettei Kitkajoen Juomasuon alue Käylän ja Säkkilän kylien välissä sovellu kaivostoimintaan. Kuusamolaisten tahtotilaa osoittavat myös aikaisemmat YVA -lausunnot ja Taloustutkimus Oy:n tekemä puolueeton galluptutkimus kuusamolaisten kannoista. Suuri enemmistö on kaivoshanketta vastaan. Latituden kaivoshankkeella ei ole sosiaalista toimilupaa ja siksi yhtiön tulee luopua hankkeesta ja peittää Juomasuon radioaktiivisesti saastuttava louhos.

Lobbari Lähde vääristelee Kitka-Ruka-Oulanka alueen uraanitietoja ja väheksyy sitä, että yhtiön kaivospiirit ja valtaukset sijaitsevat uraanivyöhykkeellä kovasti uraania sisältävissä malmioissa. Latitude ei ole aloittanut luopumisprosessia Rukan ja Kitkajärven välisistä kaivospiireistä ja laajoista valtauksistaan. Päinvastoin yhtiö on varannut lähes koko Pohjois-Kuusamon, Pohjois-Posion ja Etelä-Sallan ja on tehnyt laajoille alueille valtaushakemuksia Riisin Maaningan, Kitkan ja Oulanka-Savinan alueella.

Latituden” Kitkajoen Juomasuon-Hangaslammen ja Pohjasvaaran ja Rukan alueen kaivospiireissä on merkittävästi uraania. GTK:n uraa­ni­da­ta­re­kis­te­ris­sä Latituden hallussa olevan Ru­kan Si­vak­ka­har­jun kai­vos­pii­rin uraa­nin kes­ki­pi­toi­suus (0,12%) on yli ydi­ne­ner­gi­a­lain mu­kai­sen uraa­ni­kai­vok­sen ta­lou­del­li­suus­ra­jan. Siis taloudellisuusrajan 0,1% pelkkänä uraania. Ei siis ympäristöturvallisuusraja. Taloudellisuusraja on tietenkin vieläkin alhaisempi, kun uraa­ni on liit­ty­nyt jo­hon­kin muu­hun mi­ne­raa­liin ku­ten kul­taan ja/tai kobolttiin. Y-tunnuksen Yhtiö myös aiemmin totesi, että Talvivaara osoittaa sen prosessin kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa tuotantoon kuhan kaivos saadaan ensin auki muulla mineraalilla.

Juomasuon peittämätön louhos saastuttaa radioaktiivisesti

Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema suoritti mittauksen Käylän Juomasuon louhoksella Kitkajokivarressa 11.10.2010, jolloin mittaussarjan suurimmat pitoisuudet olivat jopa huippukorkeat 16,3 (µSv/h), kun normaali raja-arvo on 0,30 (µSv/h). Oulangan tutkimusaseman johtaja tohtori Riku Paavola totesi: ”STUK:n Kuusamon ja Käylän netissä oleviin taustasäteilymittauksiin verraten nuo korkeimmat arvot ovat 150-200 –kertaisia.”

Kitkajoen Juomasuon louhoksen saastumisen tutkimustuloksia julkistettiin (11.1.2014. Esim. Juomasuon louhoksen viereltä otetun kivinäytteen uraanipitoisuus (n. 19 % uraania, ollen huomattavasti korkeampi uraanikivipitoisuus kuin yhtiö itse ilmoitti aikaisemmassa YVAssa), Juomasuon louhosvedessä olevan sedimentin säteilypitoisuus ylitti kansainvälisen säteilyn haitallisuusnormin kolmikertaisesti, louhosalueen ulkopuolelta kasvinäyte yli ydinenergialain toimenpiderajan. Tulokset on toimitettu ELY:lle.

STUK:n tutkijan Mika Markkasen muistion mukaan Juomasuon koelouhoksella 1990 luvulla tehdyistä mittauksista: louhoksen työntekijöiden vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilytyön raja-arvoa 5 mSv, ja rikastamon työntekijöiden vuosittainen säteilyannos täyttyy jo kahdessa kuukaudessa. Lisäksi STUK vaati Outokumpua peittämään, suojaamaan, jälkihoitamaan ”yllättävän uraanipitoisen” avolouhoksen. Tätä ei koskaan tapahtunut. Nyt kuusamolaisia tahoja on vaatinut ELYä toimiin louhos asiassa ja nähtäväksi jää auttaako tämä prosessi vai onko ihmisillä syytä harkita muita prosesseja puolustaakseen elinympäristönsä ja luonnon puhtautta.

Geologian professori Matti Saarniston (koillissanomat 8.6.2007 s.7) toteamukseen Käylän Juomasuosta: ”Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta hän luettelee. Tästä vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.”

Markku Lämsä kirjoituksessaan (KS 11.12.2018) totesi, että Käyläläiset käyttävät alueensa porakaivovettä. Tämä on onneksi pääosin vanhaa tietoa, koska Kuusamon seurakunnan valistuneet virkahenkilöt auttoivat prosessissa, minkä avulla Käylän vesiosuuskuntaan pystyttiin johtamaan Takkusalmen vettä. Käylän alueen oma vesi sisälsi liian paljon haitallisia aineita. Yhdeltä yhä omaa porakaivovettä käyttävältä mittaisimme hänen pyynnöstään veden puhtauden ja se osoittautui kelvolliseksi. Valtuustossa olemme saaneet aikaiseksi sen että Kuusamon ympäristö- ja terveystarkastajat auttavat Kuusamon ihmisiä tekemään vesi- ja radon mittauksia, jos he sitä itse haluavat.

Koillissanomat pääkirjoituksessaan (17.7.2006) totesi seuraavaa: ”Kaivostoiminnan puolesta puhujat vetoavat yleensä ensimmäisenä siihen, että kyseiset hankkeet tuovat työpaikkoja paikkakunnalle. Varmasti tuovatkin, mutta mikään työpaikka ei ole niin arvokas, että sellainen pitäisi perustaa hinnalla millä hyvänsä. Kaiken lisäksi näiden hankkeiden suurimmat voittajat ovat lopulta isot ulkomaalaiset kaivosyhtiöt, jotka toimivat pääsääntöisesti vain muhkeat rahalliset voitot mielessään. Niiden omistajat ja päättäjät eivät juurikaan välitä, minkälaisia paikallisia seuraamuksia heidän toiminnastaan aiheutuu. Kuusamolaisten kannattaa nyt ottaa järeät aseet käyttöönsä puolustaessaan arvokasta luontoaan ja imagoaan.”

Kuusamolaiset tulevatkin taistelemaan puhtaan elinympäristönsä puolesta niin pitkään kuin tarve vaatii, eli että kaivoshankkeet loppuvat ja kaivoslaki uudistetaan siten ettei tämä enää koskaan toistu. Kaivosyhtiöiden ja kaivannaisteollisuuden tulisi jo ymmärtää ettei heidän kannattaisi yrittää kastaa likaisia käsiään toista kertaa Kitkan karkaisuveteen.

Hyvää ja Rauhallista Joulua,

Mika Flöjt

Kirkkovaltuutettu (2014-2018), kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät.  Kitkajoen kalastaja.

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>