Suomen kaivosasioissa ei luontoympäristö ihmisineen oikeutta saa
10.7.2019 09:33 Mika Flöjt Uuden Suomen blogissani
Päivän 10.7 Ylen Uutisen mukaan Suomen järjestelmän ”oikeuskäsitys” pitää tämmöisiä summia riittävinä kaivoksien jätteiden jälkihoitoon:
”Tukes määräsi 50 000 euron vakuuden huhtikuussa 2018. Kaivosyhtiö Dragon Mining oli esittänyt vakuuden suuruudeksi 10 000 euroa.
Kaivoslain mukaisen vakuuden lisäksi Dragon Mining on ympäristöluvassa määrätty asettamaan 70 000 euron vakuus kaivannaisjätealueen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.”
Vertailuksi kerrottakoon, että Pohjois-Pohjanmaalla Nivalan Hituran kaivoksen konkreettinen jälkihoito on katsottu maksavan maksavan veronmaksajille vähintään 20 miljoonaa. Jäteongelmat kaatuivat yhteiskunnan syliin. Hinta-arvion kertoi Nivalan kuntapäättäjät kuusamolaisten valtuustodelegaatiolle keväällä 2019. Arvio tehty ympäristöviranomaisten toimesta.
Vastaavaa ihmisten oikeuskäsityksen polkemista on tapahtunut Kainuun Talvivaara-Terrafamen myrkkytulvien ympäristökatastrofeja käsittelevissä oikeuskäynneissä ja korvauskäsittelyissä, missä valtionyhtiö Talvivaara-Terrafame-(Trafigura) on pyrkinyt kaikin keinoin välttämään korvauksien maksamista kalastajille ja muille kaivostoiminnan haitankärsijöille. Samaan kategoriaan menee KHO:n tulkinnalliset näkemykset ns. Kuusamon yleiskaavasta.
Näin vaikka Wanha sanontahan Suomessa kuulemma kuuluu, ”..että Suomessa ei oikeutta saa jos sitä ei itse hae..”.
Suomen kaivosasioita seuraaville tuleekin helposti mieleen, että ”Suomi” nimisen ”oikeusvaltion” oikeuskäsitystä kuvannee paremmin ympäristöön ja pieniin ihmisiin liittyvissä asioissa Lapin tutkija Lars Leevi Lestadius ”Lappalaisten mytologian katkelmissa” v. 1821 välittämä ajankuva lappalaisten kritiikistä ’suomalaisten oikeusjärjestelmää’; lakeja ja sen tulkitsijoita kohtaan. Tuon vääristyneen järjestelmän kritiikki taitaa pitää yhä vuonna 2019 paikkaansa – valitettavasti.
Lars Leevi Lestadius kirjassaan kertoo lappalaisten kutsuvan ”Suomea” edustavia pirkkalaisia lisänimellä ”väärät tuomarit”, antaen kuvan ettei heidän tuoman järjestelmän käräjillä oikeutta saa, vaikka sitä oikeutta hakis ja vaikka lait olisivatkin nimellisesti oikean suuntaisia. Ne kuitenkin tulkitaan järjestelmää puoltavien tahojen toimesta, ”maalaisjärjellä” oikeutta hakevia vastaan.
Tätä ajatelmaa tukee osa edellä mainituista oikeuksien päätöksistä ja myös kaivosyhtiöiden itsensäkin toteamukset. Yhtenä esimerkkinä voin kertoa, että olin kerran Säätytalolla ministeriön järjestämässä kaivosseminaarissa, jossa päädyin opponoimaan yleisöstä ministeriön, GTK:n ja kaivosyhtiöiden kaivoshehkutuksia, kun kuulosti, että he näkivät Pohjois- ja Itä-Suomen isona kaivosmonttuna. Erityisesti jouduin sanan säilällä kritisoimaan Dragon Miningin Kuusamo Goldin Kuusamon uraanikultakaivoshanketta Kuusamon Kitka-Ruka-Oulanka uraanivyöhykkeellä, keskellä kuusamolaisten kyliä, luonto- ja matkailualueita.
Tilaisuuden jälkeen menin jututtamaan coktailtilaisuudessa kaivosyhtiön herroja, että tiedättekö minne alueelle te olette puskemassa: Kuusamon koskisodan näyttämön keskelle Kitkajärven ja Kitkajoen ääreen, että Kuusamossa on ennenkin käyty yli 30 vuotinen sota puhtaiden ja vapaiden vesien puolesta – koskisota. Vastauksena kaivosyhtiön isoherra ylimielisesti ja hyvällä mielin kämmeniä yhteen hieroen totesi: ”heille on Helsingin parhaat lakitoimistot kertoneet, että Suomi ei ole oikeusvaltio, jos he eivät saa kaivosta Kuusamoon (Kitkajoen Juomasuon uraanikultakobolttimalmioon).
Kaivosyhtiöllä oli siis vankka käsitys. Kuusamolaiset (eikä muutkaan) eivät kaivosasioissa tule oikeutta saamaan. Nyt samalla Dragon Miningin Kuusamo Goldin Y-tunnuksella (yritystunnus) oleva yhtiö puskee ”latituden” nimellä (omistuksia piilossa) yhä kaivosta Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmioon käyläläisten ja kuusamolaisten enemmistön vastustuksesta huolimatta.
Kuusamolaiset ovat tahtomattaaan ajautuneet uuteen 30 vuotiseen sotaan – kaivossotaan – mutta tälläkään kertaa ei eivät luovuta, ei vaikka Helsinki olisi jo menetetty. Sen jo Ruotsinvallan aikana kuusamolaisille luotu itsehallintoalue Knihtikontrahtin rajavalakin velvoittaa: Kuusamossa päättävät kuusamolaiset ja Kuusamolaiset valvovat rajojaan. Oikeus ja puhdas luonto lopulta voittaa.
Kaivoslaki vaatii yhä kunnon remonttia. Valistuneiden kansalaisten tulee vaatia, että kaivoslaki uudistetaan siten että Suomesta tulee oikeusvaltio myös ihmisille, yhteisöille, muille elinkeinoille ja luonnolle – ei vain kaivosyhtiöille.
Allekirjoita KaivoslakiNYT https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795?fbclid=IwAR2wxcHWgXAsSxoix6Wxc3L0AB7mWbQ1E4DabJnwJfnkc8jBh3iua2KCfK4
ja vaadi Suomen poliitikoilta parempaa oikeuskäsitystä kuin kaivosyhtiöiden lakeijana olemista.
Yksi kaikkien ja kaikki yhdessä puhtaan elinympäristömme puolesta