Tarkennus Kuusamon saamelaisesineiden palautusasiaan

Koska Koillissanomat uutisoi 23.4 vajavaisesti Kuusamon saamelaisesineiden palautusasiaa niin tässäpä tarkennusta. Päätösesitys oli kaupungin hallituksen kokouksessa tietoisesti päätöksentekijöitä harhaanjohtava siitä, mikä oli maakuntamuseon tahtotila saamelaisesineiden palauttamiseen. Ei ollut mitään tosiasiallista syytä tässä vaiheessa virheellisesti linjata Kuusamon monimuotoisten kulttuurihistoriallisten juurien ja Kuusamon luontokaupungin itsensä esittämän historia- ja kulttuurimuseon tavoitetta vastaan. Kokouksessa yleisesti ihmeteltiin mikä kiire tässä on, kun DNA tulokset vainajasta ovat tulossa ja KHO:ssa on Kuusamon saamelaisia koskevia päätöksiä tulossa. Siksi asiaa esitettiin pöydälle kokouksessa.

Maakuntamuseon kirjeessä Kuusamolle todetaan selkeästi (ote kirjeestä):

”Kuusamon historia ja kulttuurikeskus -hankkeeseen Pohjois-Pohjanmaan museo alueellisena vastuumuseona suhtautuu myönteisesti ja tulee olemaan asiassa yhteistyössä ja edistämään hanketta niin, että näyttelyyn saadaan esille Kuusamon historiasta kertovaa aineistoa ja esineistöä. 

Aloite keskuksen eteenpäin viemisellä on luonnollisesti Kuusamon kaupungilla. Pohjois-pohjanmaan museo puolestaan selvittää esineistöön liittyviä kysymyksiä. Vainajaa koskevia suunnitelmia ei museon näkemyksen mukaan ole viedä eteenpäin ennen kuin vainajasta saatava tarkempi tieto on käytössä. Museo kuitenkin on valmis selvittämään, mitä seikkoja tulee huomioon otettavaksi, kun vainajan kohtaloa suunnitellaan.”

Kuusamon valtuustoaloitteessa todettiin (suora lainaus aloitteesta):

Tämä on Kuusamon saamensukuisten tahto, myös heidän jotka todennäköisesti ovat edellä mainitun henkilön sukulaisia Kuusamossa.

Kuusamon saamelaisuuteen liittyvät arkeologiset tavarat ja muut saamenesineet voidaan sijoittaa esille tulevaan Kuusamon uuteen historia ja kulttuurikeskukseen, jossa pyritään esittelemään Kuusamon monimuotoista ja monijuurista historia- ja kulttuuriperintöä.

Toivon, että luontokaupunki pyrkii neuvottelemaan Maakuntamuseon kanssa, että Kuusamosta peräisin olevat henkilöt ja heidän kulttuuriperintö sekä saamelaiset tavarat muualta palautetaan Kuusamoon.

Kunnioittavasti,

Mika Määttä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Mika Flöjt Kuusamon valtuutettu, maakuntahallituksen vpj

Vuokko Käsmä valtuutettu

Helena Karjalainen valtuutettu

Marjo Kämäräinen valtuutettu

Pekka Virtanen valtuutettu”

Eli Maakuntamuseon kirje oli valtuustoaloitteen tavoitteen mukainen, aloitteen joka oli hyväksytty kaupunginhallituksessa YKSIMIELISESTI. Kuusamon kaupunki on hakenut ulkopuolista rahoitusta historia- ja kulttuurikeskukselle jossa esitellään Kuusamon monimuotoiset juuret ja kulttuurit historiasta tähän päivään.

Lisäksi muistutan kaupunginhallituksen tahoja, jotka käytännössä äänestivät (7-4) yli 40 kuusamolaisen vanhan suvun kuusisaamelaisia = kuusamolaisia, saamen juuria vastaan, että vielä vuonna 1775 Ruotsi-Suomen virallisessa kartassa Kuusamo oli merkitty saamelaisalueeksi; ”Kusamo-Lappmark.” Ei pitäisi olla Suomessa 2020 -luvulla missään neuvostovenäjällä, missä voidaan deletoida historiallisia faktoja poliittisista syistä.

Kuusamon historia- ja kulttuurikeskus projektissa on luvattu kunnioittaa kaikkia Kuusamon perinteisiä kulttuurillisia monimuotoisia juuria, myös kuusisaamelaisia, kuusamolaisia. Liitteessä ruotsinvallan virallinen kartta Kuusamosta 1775, joka on myynnissä Kuusamossa.

KuusamoLapland

Lopuksi muistuttaisin viitaten Kaisa Korpijaakko-Labba on väitöskirjaan ”Saamelaisten oikeusasemasta Suomessa: Kehityksen pääpiirteet Ruotsin vallan lopulta itsenäisyyden ajan alkuun” (Sami Institutha Dietnut no 1/1999)” jossa hän käsitteli myös Kuusamon saamelaisten oikeustapauksia.

Korpijaakko-Labba toteaa, Kuusamoon jäi kymmenittäin saamelaisperheitä asumaan myös Ruotsin vallan aloittaman uudisasutusryntäyksen myötä. Osaa heistä verotettiin lappalaisina kuten Patosallmij (Patosalmi) Pitke (Pitkä), Kallongi (Kallunki), Sarfwisallmij (Sarvisalmi?), Kielj (Kela?), Ondijerf (Onkamo?), Tarwajärf (Tarvainen?), Riekj (Riekki), Karjalainen (Karjalainen), Pesonen (Pesonen), Ervast (Ervasti), Rånkainen (Ronkainen), Mätä (Määttä), jne.

Myöhemmin Kuusamon verokirjoissa mainitaan – kuten Korpijaakko-Labba kirjoittaa – Maaselän lapinkylästä eli Kuusamosta kirjassaan sivulla 82 (suora ote): ”Jako näiden, nyt kaikkia uudisasukkaina pidettyjen kylien asukkaiden kesken välillä vaihtelee jossakin määrin itse kylän mukaan. Kuvaava on kuitenkin merkintä Maaselän kylän kohdalla. ”Uudisasukkaina”, joita siihen asti on ”verotettu lappalaisina” luetellaan Harrit, Ervastit, Rånkaiset, Määtät, Torviset, Laurikaiset jne.”(ja lukuisia muita kuusamolaisia sukuja).

Eli ”entiset Kuusamon lappalaiset, nykyiset uudisasukkaat”, siis ruotsin valta muutti vain tilan perustaneet kuusamolaiset lapin verosta ”finnin” verolle.

Nämä lukuisat Kuusamon saamelaissuvut, jälkipolvineen, ovat yhä elossa Kuusamossa. Kuusamolaisina.

Ystävällisesti,

Mika Flöjt

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>