Maisema-aloite vaalii Kitkan-Koutajoen vesistön puhtautta ja kauneutta

(vastine lähetetty Koillissanomiin pe. 16.4.2021 klo 14.56)

Kitkan – Koutajoen vesistön ja Riisitunturin maisema-aloite on kerännyt noin 21 000 allekirjoitusta kansalaisaloite.fi palvelussa. Aloite jouduttiin tekemään tukemaan Ympäristöministeriön omaa esitystä Kitkan – Riisitunturin kansallismaisema-alueen perustamisesta sen jälkeen, kun Kuusamon keskustan ja kokoomuksen sekä Posion keskustan edustajat kuntien kokouksissa vastustivat Ympäristöministeriön ehdotusta. Kansalaisaloitteen nimikirjoitukset tullaan saattamaan Ympäristöministeriön tietoon päätöksenteon tueksi. Keskustan argumentti on ollut, että alueella ei voisi tehdä metsätaloutta, mikä ei pidä paikkaansa, koska meillä on jo vastaavalla valtakunnallisella maisema-alue merkillä laajahko alue Määttälänvaaran lähellä mikä ei ole estänyt metsätaloutta. Sen sijaan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue merkintä voi estää alueen vaarojen, muun muassa Kitkan Kouer- ja Säynäjävaarojen louhimisen kaivoshankkeen tarpeisiin. Parhaillaan kaivosyhtiö Latitude66 on tehnyt järjestelmällistä malminetsintää pienkairauksilla ja sähkömittauksilla Kitkan Kouer- ja Säynäjävaarassa, vaikka sinne yhtiöllä ei ole Tukesin virallisia kairauksiin oikeuttavia lupia. Tämä ongelmallista, koska tällöin naapuri maanomistajien ja poropaliskunnan oikeusturva on asiassa sivuutettu.

Mitä tulee Riisin Maaningan 56 kpl yli 300 metriä korkeita tuulivoimaloita siirtolinjoineen teollisuushankkeeseen niin asia on kansalaisaloitteessa auki kirjoitettu: Osa Latituden kaivossuunnitelmaa sijoittuisi Maaningan Salmijärvelle tuulipuiston kupeeseen. Maaningan kaivoskeskittymä rikastamoineen saisi sähköt Riisitunturin Maaningan erämaahan suunnitellusta suurtuulipuiston siirtolinjasta. Se aiotaan vetää Kitkajärven ja Riisitunturin vaarajonon yli läheltä Salmijärveä. Kaivosyhtiö Latitude markkinoi esitteissään kaivoksia ja tuulivoimaloita rintarinnan. Yhtiöllä on laajoja uraanikultakobolttivarauksia ja valtaushakemuksia koko Kitkan – Koutajoen vesistön, Maaningan, Riisitunturin ja Oulangan kansallispuiston ympärillä.”

Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiastrategiassa, tuulivoimakaavoissa sekä merialuesuunnitelmissa maisemallisesti, linnustollisesti, luonto- ja kaava-arviointeihin sopiviin kohtiin olen pääosin tuulivoimaa edistänyt, joitakin hankkeita edellä mainittuihin seikkoihin viitaten vastustanut. Samansuuntaisesti Vihreiden tuulivoimakriteereistä kirjoitti myös vasta Ympäristöministeri Krista Mikkonen fb seinällään. Kuusamossa on jo yksi tuulivoima-alue, jonka yhteyteen olen Kuusamon seurakunnan kirkkovaltuuston seminaarissa esittänyt selvitettäväksi seurakunnan maille olemassa olevan siirtolinjan varteen lisää tuulivoimaa kohti Kuusamon teollisuusaluetta, jonka läheisyydessä asun ja osa-aikaisesti etänä työskentelen, muun muassa edistäen Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalan palautumista luonnonmukaisilla uomilla sekä auttaen Ounasjokivarren kyläläisiä heidän vastustaessa Kittilän kaivoksen jätevesien purkuputkea Ounasjokeen.

Yleisesti toivon että ko. henkilö, joka omien lehtikirjoituksiensa pohjalta arvioiden pitää itseään uskonnollisena henkilönä, noudattaisi käskyä ”älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi”, varsinkin kun tämä on ollut toistuvaa Koillissanomien palstalla. Viime eduskuntavaalien alla hän väitti, etten olisi ollut osallisena Kaivoslaki NYT kansalaisaloitteessa, vaikka olin reilu vuosi sitten asiasta kuultavana eduskunnan talousvaliokunnassa. Sama henkilö myös väitti, ettei minulla olisi mitään tekemistä Talvivaarasta kertovan ”Jättiläinen” -elokuvan kanssa, vaikka annoimme”Kysymyksiä Talvivaarasta” -kirjan käsikirjoittajalle pohjatekstiksi. Tämän asian voi nyt kaikki tarkistaa ajankohtaisesti katsomalla YLE areenassa olevan Jättiläinen elokuvan ja katsoa ne lopputekstit loppuun saakka. (alla kuvakaappaus Jättiläinen elokuvan lopputeksteistä kohdasta 01:30:49)

Miten tämä liittyy Kuusamoon? Siten, että Kitkajoen Juomasuolla on GTK:n aikaisempien tutkimustietojen, lisensiaatti ja väitöskirjatietojen pohjalta noin 180 kertaa enemmän uraania kuin kultaa. Talvivaara, Juomasuo ja Sokli kaikki löydettiin KTM:n (nyt TEM) rahoittamissa uraanitutkimusprojekteissa uraanimalmioina. Nyt siitä uraanista yhä vaietaan, vaikka Pohjois-Pohjanmaan ELY hylkäsi Juomasuon aikaisemman kaivos YVA:n juuri uraanipuutteiden takia.

Ystävällisesti,

Mika Flöjt 

ps. Kansalaisaloitteen voit allekirjoittaa täältä, lämmin kiitos Sinulle

Kansalaisaloite Riisitunturin ja Kitkan-Koutajoen vesistön puolesta

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.