Skip to main content

Muutosesitys Kuusamon kaupungin lausuntoon Tukesille koskien Kitkajoen Juomasuon kaivospiirien lupia

Kuusamo 21.4.2021 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 57 §

Käsiteltävä pykälä pohjaesitys löytyy tästä linkistä Kuusamon kaupungin nettisivuilta

Ote kartasta ’Uraanipotentiaalisia alueita ja merkittävimpiä Suomen uraaniesiintymiä Fennoskandian kilven geologisella kartalla’. Esa Pohjolainen. Perustietoa uraanista, elokuu 2017. GTK. (liite 1) 

Kartalla mainittuja Kuusamo, Posion ja Sallan uraanivyöhyke sekä erikseen Kitkajoen Juomasuon ja Kitkan Kouervaaran uraanimalmiot.

Muistutamme, kun uraani on kytköksissä mm. kultaan on uraanituotannon taloudellisuusraja alempi (geologian professori Matti Saarnisto). Kun uraania tuotetaan vaikka sivutuotteena on kaivos Kainuun ELY:n virallisen tulkinnan juridisesti uraanikaivos. GTK:n entinen geologi Heikki Pankka sanoo Juomasuosta: ”jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana.” Pankan mukaan alueen uraanipitoisuudet ovat korkeat; mm. Käylän Juomasuolta on todettu kairauksissa jopa 2,0% uraania. (Apu nro 45/2010 s. 22). Latituden kaivospiireissä Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12%, kun ydinenergialain mukainen taloudellisuus raja 0,1%.  Huom. ei siis ympäristöturvallisuus -raja vaan taloudellisuus -raja, ja tuo kannattavuusraja on alhaisempi uraanin ollessa kytkettynä kultaan tai esim. kobolttiin. Aikaisempi saman y-tunnuksen yhtiö totesikin, että Talvivaara osoittaa prosessin, kuinka uraani voidaan jälkikäteen ottaa tuotantoon kunhan malmio saada auki ensin toisella mineraalilla. Tähän kaivosyhtiö viittaa tavoitteellaan hyödyntää kaivospiirit täysimääräisesti. 

GTK:n entinen tutkimuspäällikkö ja geologian professori Matti Saarnisto totesi Koillissanomissa 8.6.2007 Juomasuosta: ”Uraanikaivoksen vastustamiseen Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta, hän luettelee. Tästä vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.”

Esitämme poistettavaksi esityksen, että Kuusamon kaupunki aloittaa kaavoituksen alueelle.

Kaavoituksen aloittaminen on juuri kaivosyhtiön etu, eikä siten Juomasuon uraanikultakoboltti kaivosta vastustava Kuusamon luontokaupunki voi aloittaa kaivosyhtiön etua, ja kaivoshanketta, edistävää kaavoitusta alueelle. Muistutamme, että kaupungilla ei ole mitään pakkoa aloittaa kaavoitusta alueelle. Ja nykyään kaivokset tarvitsevat kaavan. Siten jos kaupunki ei halua alueelle kaivosta, silloin ei aloita kaavoitusta.

Sen sijaan esityksessä tulee lukea selkeästi, että Kuusamon kaupunki VASTUSTAA kaivospiirien kaivosluvan myöntämistä monesta perustellusta syystä, ja vaatii kaivospiirien purkamista ja avonaisten koelouhoksien puhdistamista, suojaamista, peittämistä ja maisemointia yleisenä Käylän ja Säkkilän kyläläisten sekä Kitkajoen matkailualueen terveys- ja ympäristöturvallisuusetuna.

Kaupunginhallituksen 2009 sekä valtuuston yksimielisesti hylkäämän edellisen kaivos YVA:n sekä valtuuston linjaaman yleiskaavan mukaisesti Kuusamon luontokaupunki VASTUSTAA kaivospiirien luvittamista alueelle sekä vaatii niiden purkamista monesta syystä, erityiseksi siksi koska koelouhoksen avonaisissa Juomasuon kaivospiireissä on laiminlyöty vuosikymmeniä yleinen ympäristö- ja terveysturvallisuus, kun niitä ei ole peitetty STUK:in viranomaispuolen 1990 luvun peittokehoituksista huolimatta. Muistutamme, että STUK:ki lausui, että Juomasuon suuren uraanimäärän ja sen korkean uraanipitoisuuden johdosta koelouhokselle työskennelleiden vuosittainen säteilyaltistus tuli täyteen ja koerikastamolla jo kolmessa kuukaudessa. (liitteet 2 – 7) STUKki vaatikin Juomasuon koelouhoksen peittämistä, jottei se radioaktiivisesti saastuttaisi ympäristöä. Tätä vaadetta ei koskaan toimeenpantu ja Juomasuon uraanilouhos on ollut avonaisena 1990 luvulta lähtien Käylän ja Säkkilän kylien välissä (n. 2 km kumpaankin ja 1 km Kitkajoelle). Juomasuon uraanilouhoksen säteilyä ja radioaktiivista saastumista on mitattu monen toimijan toimesta mm. Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman toimesta. Mittaustulokset osoittavat, että Juomasuon säteilyt ovat 130 kertaisia normaaliin taustasäteilyyn nähden. Juomasuon uraanilouhosta on esitetty kansalaisjärjestöjen toimesta peitettäväksi ja asia on käsittelyssä Pohjois-Pohjanmaan ELY:ssä. Vaadimme, että TUKES purkaa kaivospiirit sekä asettaa louhoksen peitto-, puhdistus, suojaus ja maisemointi vaateen kaivosyhtiölle. 

Lisäksi kaivosyhtiön 10 000 vakuus on aivan liian alhainen, kun päivän 21.4.2021 Koillissanomissa itse kaivosyhtiön edustaja Jussi Lähde mainitsee, että koko Suomessa on 300 – 500 miljoonan vakuuskertymä vaikka Latituden kaivospiirit Kitkajoen Juomasuon-Hangaslampi-Pohjasvaara ja Rukan Sivakkaharju ja Meurastuksenaho sijaitsevat keskellä Riisi-Kitka-Ruka-Oulanka-Savina matkailualuetta, jonne on investoitu reilusti yli miljardi euroa sekä luonto ja vesistöt ovat mittaamattoman arvokkaita, siten 10 000 euron vakuus on naurettava, oikea summa on lähempänä on tuota koko vakuuskertymän summaa.  

Yksilöity muutosesitys esittelytekstiin:

Esitämme lisättäväksi esittelytekstiin tekstiin oheisen kappaleen:

Kuusamon kaupunki hyväksyi vuonna 2014 luonnonvarasuunnitelman:

Ei kaivosta matkailukolmioon

Kaivostoiminta, sen mahdollinen sijainti ja yhteensovittaminen muun elinkeinotoiminnan kanssa nousee yhdeksi tärkeäksi kysymykseksi vasta hyväksytyssä ja julkistetussa Kuusamon luonnonvarasuunnitelmassa. Suunnitelman mukaan kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueille, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luonnonarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistölle, matkailun imagolle tai asutukselle.

Luonto- ja maisema-arvoltaan herkälle sekä matkailun kannata keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka Kitka) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastusta voida käynnistää riskittömästi.

Esitämme lisättäväksi esittelytekstiin oheisen kappaleen:

Kuusamon kaupunki lausuu kantanaan, että kun toiminnanharjoittaja perustelee kaivosluvan raukeamisen lykkäämishakemustaan tutkimuksissa ilmenneillä lisäselvitystarpeilla, on se peruste sinällään osoitus siitä, ettei kyseiseen merkittäviä luontoarvoja, elintarviketuotantoa, arvokasta vesistöä ja matkailualueen keskelle pysty kaivoslain tarkoittamassa 10 vuoden määräajassa käynnistämään kaivosmineraalien hyödyntämiseksi kaivostoimintaa, jolla olisi paikallinen sosiaalinen hyväksyttävyys, kaupungin puolto sekä tarvittavat viranomaisluvat, jonka vuoksi kaivospiirin raukeamisen lykkäämishakemusta ei tule myöntää.

Esitämme poistettavaksi esittelytekstistä oheisen kappaleen (kursiivilla) ja sen tilalla esitettävän oheisen kappaleen:

Kuusamon kaupunki edellyttää, että alueelle laaditaan riittävän laaja oikeusvaikutteinen osayleiskaava alueen toimintojen yhteen sovittamiseksi sekä yleiskaavan pohjalta tarkempiasteinen asemakaava. Mahdollisen kaivostoiminnan sijoittuminen näin keskeiselle alueelle vaatii ehdottomasti kaavalliset tarkastelut tarpeellisine selvityksineen. Kaavoja laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaupunki edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointi tehdään louhintamäärästä riippumatta (YVA-laki 3.2 §) hankkeen riskialttiin ja ongelmallisen vesien hallinnan sekä maaperän uraanipitoisuuden vuoksi.

Kuusamon kaupunki katsoo, ettei toiminnanharjoittaja ole vuodesta 1993 alkaneesta Juomasuon kaivospiirin historiasta huolimatta kyennyt laatimaan sellaista pätevää suunnitelmaa, ei edes tämän kaivospiirin raukeamisen lykkäämishakemuksensa perusteluksi, että niihin suunnitelmiinsa perustuen toiminnanharjoittaja olisi voinut esittää perusteltua ehdotusta oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimiseksi, jollaisen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan kaupunki katsoo oleelliseksi ehdoksi kaivospiirin jatkoajan myöntämiselle.

Lisäksi kaupunki katsoo, että toiminnanharjoittajan olisi tullut osoittaa vakavaa aikomustaan hankkeen YVA-arvioinnin aloittamisella ennen kaivospiirin raukeamisen lykkäyshakemustaan, eikä toiminnanharjoittaja ole sellaista YVA-arviointiohjelmaa käynnistänyt. Vaadimme kaivospiirien purkamista ja toteamme ettei kaivos YVAa ole syytä käynnistää, koska kaupunki on yksiselitteisesti linjannut ettei alueelle sovi kaivos. Lisäksi muistutamme, että Talvivaaran uraanijätealtaan (kipsisakka-allas) myrkkytulvan jälkeen Säätytalolla ministerit mediassa totesivat, että seuraavissa kaivoshankkeissa yhtiöillä tulee olla sosiaalinen toimilupa. Sellaista Juomasuon kaivoshankkeella ei ole, siten kaivospiirit pitää purkaa/antaa raueta, louhokset peittää ja suojata ja Kaivos YVA jättää aloittamatta. Kuusamolaiset ansaitsevat jo rauhan uraanikultakoboltti kaivoshankkeilta. Se että että kaivosyhtiöt puskevat alueelle vastoin kuntalaisten ja valtuuston tahtoa on malliesimerkki kaivosteollisuuden vastuuttomuudesta.Edellisen tekstin ja liitteiden lisäksi täydennän esitystä kokouksessa vielä tällä:
Kaivoslaki 46 pykälä kohta 7 voimaa valtauksien malminetsintää vastaan mm. Kitkajoen Juomasuon Hangaslammen valtauksien osalta. Kun näin ei tehdä se edesauttaa Latituden uraanikultakoboltti kaivoshankkeen etenemistä. 
kaivoslaista
Malminetsintälupaa  ei saa myöntää:7) alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä
Uraarimalmio, uraanimäärät ja pitoisuudet on pätevä syy vastustaa kaivoshanketta tunnettuun uraanimalmioon ja sen tarvitsevia malmikairauksia uraania sisältäviin malmioihin. Alla GTK:n tietoja uraania sisältävän kaivostoiminnan ympäristöongelmista, pitkäaikaisista saasteista, ja terveysriskeistä. 

———————

Liite 8.  Geologian tutkimuskeskus (GTK) raportoi eduskunnalle uraania sisältävän kaivostoiminnan ongelmista. Alla oleva on suoria lainauksia GTK:n raportista TIEDONANTO EDUSKUNNALLE 35 G

”URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEEN JA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN”

”Kaikki primääriset keskinäisessä tasapainotilassa olevat uraanimalmit sisältävät radiumia, joka juuri on poikkeuksellisen korkean säteilytason aiheuttaja uraanikaivoksissa. ”Tavallisten kaivosten” toimintaan liittyvien haittatekijöiden lisäksi uraanikaivosten työntekijat joutuvat alttiiksi hengitysilman sisältämälle radon-kaasulle ja sen lyhytikäisille tytärnuklideille, hengitysilmassa oleville pitkäikäisille alfa-aktiivisille hiukkasille sekä kohonneen ulkoisen säteilyn vaikutukselle. Merkittävimmän haitan muodostaa kuitenkin radon lyhytikäisine tytäraineineen. Lyhytaikaisesti radonpitoisuus nousee louhinnan edellyttämän malmin porauksen, räjäytyksen ja kuljetuksen aikana pölyhiukkasiin tarttuneiden uraanisarjan aineiden vuoksi. Pölyn ja ulkoisen säteilyn yhteenlaskettu osuus kaivostyöntekijöiden säteilyaltistuksesta jää yleensä radonin osuutta alhaisemmaksi. On arvioitu, että pölyn ja ulkoisen säteilyn osuus on yhteensä n. 30 % kokonaisaltistuksesta. Radiumin pitkän puoliintumisajan vuoksi (noin 1600 vuotta) seisovan kaivosveden voidaan olettaa sisältävän runsaasti radiumia (ja sen seurauksena myös radonia) tai vaihtoehtoisesti suurissa vesisysteemeissä radium diffundoituu pitkiä matkoja, josta seuraa radonin leviäminen laajalle. Näin pintavesiin keräytynyt radon poistuu pääasiassa ilmaan. Myös kaivokseen valuvaan pohjaveteen on saattanut liueta uraania ja radonia, jolloin vuotokohtien läheisyydessä ilman radonpitoisuus voi olla hyvinkin korkea.

Maailmalta esimerkkejä

Kanadan ja Ruotsin luonnonolosuhteet vastannevat parhaiten Suomen olosuhteita. Kanadassa uraanimalmijätteiden sijoitusalueilla sadeveden suotautuminen ylittää haihdunnan. Malmijätteeseen jäänyt hapettuva pyriitti (FeS2) laskee valuvan veden pH-arvoa. Hapan vesi tehostaa esim. Th-230:n, Ra-226:n, Pb-210:n, As:n ja Ni:n vapautumista malmijätteestä ja joutumista ympäristöön. Tapahtuma voi jatkua hyvinkin kauan. Monissa uraanimalmijätteissä haitalliset ei radiologiset aineet, kuten Cat Pb, Zn, Set As, Pb, Cd, hapot, orgaaniset yhdisteet ym, muodostavat huomattavan pitkäaikaisen ympäristö- ja terveyshaitan. Tulokset osoittavat, että ensimmäisen 100 vuoden aikana haittojen perimmäinen aiheuttaja on alkuperäinen jätteeseen jäänyt radium. 100 000 vuoteen saakka Th-230 on pääasiallisin riskitekijä ja kun aikaa on kulunut n. 1 miljoonaa vuotta, haittavaikutusten pääasiallisin aiheuttaja on alkuperäisen malmin sisältämä U-238.

Haitallisten aineiden kulkeutuminen jätteistä.

Uraanikaivosjätteen sijoituspaikan valinnassa ja suunnittelussa on otettava huomioon seuraavat radionuklidien vapautumis- ja kulkeutumistavat:

1. Tuulieroosio ja -kuljetus

2. Pintaveden kulutus- ja kuljetustyö

3. Pohjaveden liuottava vaikutus ja liuenneiden aineiden kulkeutuminen sen mukana

4. Kaasufaasissa olevien radioaktiivisten aineiden säteilyvaikutus

5. Ekoloqisten tekijöiden (kasvit tai eläimet) pääsy kosketuksiin radioaktiivisia aineita sisältävän malmijätteen kanssa

6. Ihmisten joko tahaton tai tahallinen käsiksipääsy malmijätteeseen.

Uraanikaivosjätteistä peräisin oleva radioaktiivisuus kulkeutuu eliöihin eri tavoin ja altistaa eliöitä seuraavasti:

a. ilmassa oleva radon ja sen tytärnuklidit

b. suora qammasäteily

c. jätteistä lähtevä ilman mukana kulkeutuva pöly

1. suoraan henqitykseen

2. laskeuma maan pinnalle

d. kulkeutuminen veden mukana

1. kiinteät radioaktiiviset hiukkaset

2. liuenneet radioaktiiviset aineet

Lisäksi otettava huomioon

– gammasäteily

– ilman sisältämään pölyyn kiinnittyneet radioaktiiviset aineet

– radiumin liukeneminen veteen

– radonin liukeneminen veteen

– raskasmetallien liukeneminen ja siitä aiheutuvien haittojen kerrannaisvaikutus

– ravinnesuolojen liukeneminen

Haitalliset aineet, jotka voivat kulkeutua vesi- ja ilmareittien kautta ovat ekosysteemille potentiaalinen vaaratekijä. Laskelmien mukaan uraanin ja toriumin hajoamisen välivaiheena syntyvät Ra-226 tytärnuklideineen tuottaa valtaosan malmijätteeseen liittyvästä radioaktiivisuudesta, kun otetaan huomioon n. 1000 vuoden aika. Malmijätteen sisältämät haitalliset aineet vapautuvat vähitellen pyriitin hapettumisen, huokos- ja pohjaveden happamoitumisen ja sitä seuraavan liukenemisen vaikutuksesta.”

TIEDONANTO EDUSKUNNALLE 35 G

”URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEEN JA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN”

Valitettavasti hävisimme äänestyksen 10 – 3, vain Vihreät puolustivat luontokaupunki Kuusamoa vastustamalla kaivosyhtiön etua.

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys,
puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi
nimenhuutoäänestyksen, jossa pohjaesitys on JAA ja Flöjtin
esitys EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä
annettiin 10 JAA-ääntä (Ervasti Heino (kesk.), Hannola Arto (kok.),
Kämäräinen Sirpa (kesk.), Mustonen Jouni (kesk.), Pitkänen Liisa (kesk.), Pitkänen
Ville (kesk.), Pulkkanen Tuomo (kesk.), Siikaluoma Liisa (kesk.), Säkkinen Juha (kesk.)
Vanttaja Tuija (kesk.))

ja 3 EI-ääntä (Kämäräinen Marjo (vihr.), Virtanen Pekka (vihr.),
Flöjt Mika (vihr.)).

Puheenjohtaja totesi yhdyskuntatekniikan lautakunnan
hyväksyneen pohjaesityksen äänin 10-3.
Mika Flöjt jätti asiasta eriävän mielipiteen, jonka perustelut
löytyvät tämän pöytäkirjan ja pykälän liitteestä

Lähde: päätöspöytäkirja

Pelkkä näennäinen ”kriittinen kanta” ei riitä kaivoshankkeissa.

Jätin eriävän mielipiteen viitaten muutosesitykseeni: jonka lisäperusteet muotoilin 22.4.2021 klo 7.17 emailiin lautakunnan sihteerille sähköpostilla seuraavasti:

”Hei,

Eriävä mielipide koko muutosesitykseen, uraanivyöhyke ja uraanimalmio karttaan viitaten.

Sekä täydennän sitä sillä että mielestäni on hyvän kokoustavan mebettelytapavirhe että asia nuijitaan pöytään ilman riittävän syvällistä keskustelua varsinkin kun ei saanut kommentoida harhaanjohtavaa väitettä jossa perustellaan väärin sekä nimellä mainitaan sekä väitetään ettei keskustelussa käytettyä kaivoslain pykälää ei voisi soveltaa Juomasuon kaivospiiriin, koska siellähän juuri kaivosyhtiö on tehnyt malminetsintää uraania sisältävään malmioon. Kaupungilla on siis pätevä syy vastustaa sitä. 


Lisäksi pääesittelijän väite että on kriittinen ei riitä jos kaupungin tahtotila on vastustaa hanketta. Kaupungin lausunnossa pitää näkyä selkeä vastustus. Selkeällä vastustuksella on poliittisjuridista merkitystä ja vain se puolustaa kuntalaisten etua. Lisäksi kaupungin olisi ehdottomasti pitänyt vaatia kaivospiirien ja radioaktiivisesti saastuttavien louhoksien purkua. Tämmöinen löperö keskilinjan lausunto ei ole luonnonvarastrategian linjauksiin ja valtuuston vastustavan tahdon mukainen. Siten se toimii kaivosyhtiön eduksi.”