Uraanista vaikeneminen vie kuusamolaisten oikeusturvaa kaivosasiassa

(vastine oikeus, lähetetty Koillissanomiin ma. 26.4. klo 11.24)
 

Ko. henkilö varmaankin ymmärsi kirjoitukseni väärin sen vuoksi, että aikaisemmasta kirjoituksestani oli Koillissanomat leikannut pois tämän osan: ”varsinkin kun tämä on ollut toistuvaa Koillissanomien palstalla. Viime eduskuntavaalien alla hän väitti, etten olisi ollut osallisena Kaivoslaki NYT kansalaisaloitteessa, vaikka olin reilu vuosi sitten asiasta kuultavana eduskunnan talousvaliokunnassa. Sama henkilö myös väitti, ettei minulla olisi mitään tekemistä Talvivaarasta kertovan ”Jättiläinen” -elokuvan kanssa, vaikka annoimme ”Kysymyksiä Talvivaarasta” -kirjan käsikirjoittajalle pohjatekstiksi. Tämän asian voi nyt kaikki tarkistaa ajankohtaisesti katsomalla YLE areenassa olevan Jättiläinen elokuvan ja katsoa ne lopputekstit loppuun saakka. (Meidän maininta löytyy Jättiläinen elokuvan lopputeksteistä kohdasta 01:30:49)

Miten tämä liittyy Kuusamoon? Siten, että Kitkajoen Juomasuolla on GTK:n aikaisempien tutkimustietojen, lisensiaatti ja väitöskirjatietojen pohjalta noin 180 kertaa enemmän uraania kuin kultaa. Talvivaara, Juomasuo ja Sokli kaikki löydettiin KTM:n (nyt TEM) rahoittamissa uraanitutkimusprojekteissa uraanimalmioina. Nyt siitä uraanista yhä vaietaan, vaikka Pohjois-Pohjanmaan ELY hylkäsi Juomasuon aikaisemman kaivos YVA:n juuri uraanipuutteiden takia.

Uraanista vaikeneminen vie kuusamolaisten oikeusturvaa kaavoituksessa ja malminetsinnän vastustamisesta. Meillä on jo tästä valitettavat esimerkkitapaukset, sillä koska eräät tahot ja poliittiset ryhmät halusivat vaieta Juomasuon uraanista ja Juomasuon koelouhoksen radioaktiivisesta saastumisesta, niin Kuusamon kaupunki hävisi KHO:ssa kaavojen kieltoalueet kaivostoiminnalle, koska vaikenemalla valituksissa uraanista ja olemassa olevan koelouhoksen radioaktiivisesta saastumisesta kaupungilla ”ei ollut osoittaa pätevää syytä” kaivostoiminnan estämiseksi. 

Miksi uraani asiasta haluttiin vaieta?  Syynä on se, että jotkut tahot edelleen haluaa sinne Juomasuolle kaivostoimintaa, kuten viime viikon lautakunnan päätökset osoittavat, mutta ennenkaikkea myöntämällä louhoksen radioaktiivinen saastuminen samalla tunnustettaisiin, että Kuusamon päätöksentekijät ja ympäristövalvonta on katsonut vuosikymmenet sormiensa läpi radioaktiivista louhosongelmaa Käylän ja Säkkilän kylien välissä Kitkajoen matkailualueella. 

Pohjois-Kuusamon, Posion ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeistä ja uraania sisältävistä malmioista on GTK:n dataa. Alla Ote kartasta ’Uraanipotentiaalisia alueita ja merkittävimpiä Suomen uraaniesiintymiä Fennoskandian kilven geologisella kartalla’. Esa Pohjolainen. Perustietoa uraanista, elokuu 2017. GTK. (liite 1). Kartalla mainittuja Kuusamo, Posion ja Sallan uraanivyöhyke sekä erikseen Kitkajoen Juomasuon ja Kitkan Kouvervaaran uraanimalmiot.

Kitkajoen Juomasuon uraanista on todennut GTK:n tutkija Heikki Pankan (1989):
”selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen”. Pankan mukaan korkeimmat uraani- ja kultapitoisuudet ovat samassa kohdin ja siinä on uraania 187 kertaa kultaa enemmän. Myös GTK:n tutkija Erkki Vanhanen raportoi kullan rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä kairausnäytteissä että irtolohkareissa. Kuusamon uraania on esitelty mm. GTK:n raportteja: Pääkkönen (1979), Vanhanen (1981), Pyy (1981), Pankka & Puustinen, Vanhanen (1984), Vuokko (1988), Pankka (1989), Vanhanen (1989), Vanhanen (1991), Pankka; Puustinen; Vanhanen (1991). GTK:n geologi Erkki Vanhanen esitteli vuonna 1987 Itävallassa kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n kokouksessa. Kuusamon liuskealueen uraaniesiintymiä. Vanhanen, E., 1989a.: ’Uraniferous mineralizations in the Kuusamo schist belt, northeastern Finland’. Ss. 169-186. Julkaisussa Metallogenesis of uranium deposits. Proceedings of a technical meeting on metallogenesis of uranium deposits, 9-12 March 1987. Intern. Atomic Energy Agency, Vienna. Lisäksi Suomi-Neuvostoliitto Symposiumissa vuonna 1989 esiteltiin Paanajärvi-Kuusamo-Kuolajärvi alueen uraaniesiintymiä (Vanhanen 1991). Myöhemmin myös Pankan lisensiaatti tutkimuksessa ja Vanhasen väitöstutkimus ’Geology, mineralogy and geochemistry of the Fe-Co-Au-U deposits in the Paleoproterozoic Kuusamo Schist Belt. Oulun Yliopisto. (Vanhanen 2001.)

Uraanin mainitseminen ja käsittely on perusteltua myös siksi, että sen avulla Kuusamon luontokaupunki pystyy vastustamaan myös malminetsintää valtauksilla ja kaivospiireissä: Kaivoslaki 46 § Malminetsintälupaa ei saa myöntää 7): ”alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä”. Uraanimalmio, uraanimäärät ja -pitoisuudet on pätevä syy vastustaa kaivoshanketta, kaivospiirejä ja valtauksia, tunnettuun uraanimalmioon sekä malmikairauksia uraania sisältäviin malmioihin.

Muistutan, että vaikka kaivosyhtiö haluaisi kultaa ja kobolttia tulee se Juomasuon tapauksessa vääjäämättä louhimaan ylös ympäristöön myös uraania. Juomasuon aikaisemmassa YVA tilaisuudessa kysyimme Dragonin johtaja Ilpo Mäkiseltä: kumpaa on malmissa enemmän, uraania vai kultaa? Yleisön edessä Mäkinen myönsi uraania olevan sata kertaa enemmän kuin kultaa. Täten kaivostoiminta Juomasuolla on vääjäämättä uraaniasetuksen mukaista kaivostoimintaa – vaikka yhtiö ja media kuinka yrittäisivät vaieta uraanista. 

GTK:n entinen tutkimuspäällikkö geologian professori Matti Saarnisto totesi Koillissanomissa 8.6.2007 Juomasuosta: ”Uraanikaivoksen vastustamiseen Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly ja -lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi päästää radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta, hän luettelee. Tämän vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.”

Puhtaan Kitkajoen, Kitkan ja Kuusamon puolesta, 

Mika Flöjt

(pyydän että liittessä ja jutussa esiintyvä GTK:n 2017 uraanikartta liitetään osaksi juttuani) 

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.