Kuusamon löperö lausunto Juomasuosta

Kuusamon löperö lausunto Juomasuosta

Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta lausui Tukesille pykälässä 57 Kitkajoen Juomasuon kaivospiirien raukeamismenettelyssä vastoin valtuuston linjausta hylätä Juomasuon YVA ja vastoin Kuusamon valtuuston yksimielisesti hyväksyttyä luonnonvarastrategiaa, jonka mukaan Kitka-Ruka-Oulanka alueelle ei voida kaivoksia riskittömästi perustaa. Lisäksi lausunto oli vastoin jo 2007 kaupunginhallituksen päättämää linjausta, jonka mukaan Kitkan Koutajoen vesistössä ei voida aloittaa kaivostoimintaa uraania sisältävissä malmioissa ilman, että Kuusamon merkittävät toimialat matkailu- ja ruokatuotanto kärsii merkittävää imagohaittaa ja epävarmuutta. Lautakunnalla olisi ollut juuri nyt mahdollisuus vaatia kaivospiirien purkua ja avonaisen saastuttavan uraanilouhoksen peittämistä.  

Kuusamon luontokaupungin lausunnossa olisi pitänyt lukea selkeästi, että Kuusamon kaupunki VASTUSTAA kaivospiirien kaivosluvan myöntämistä monesta perustellusta syystä, ja vaatii kaivospiirien purkamista ja avonaisten koelouhoksien puhdistamista, suojaamista, peittämistä ja maisemointia yleisenä Käylän ja Säkkilän kyläläisten sekä Kitkajoen matkailualueen terveys- ja ympäristöturvallisuuden turvaamiskeinona.

Kuusamon luontokaupungin olisi pitänyt vaatia niiden purkamista monesta syystä, erityiseksi siksi koska Juomasuon kaivospiirissä avonaisen koelouhoksen vuoksi on laiminlyöty vuosikymmeniä yleinen ympäristö- ja terveysturvallisuus. Outokumpu Oy:n STUK:ille toimittaman raportin mukaan Juomasuon suuren uraanimäärän ja sen korkean uraanipitoisuuden vuoksi koerikastamon tärypöydällä työntekijän vuosittainen sallittu säteilyannos täyttyi jo kolmessa kuukaudessa. STUKki vaatikin Juomasuon koelouhoksen peittämistä, jottei se radioaktiivisesti saastuttaisi ympäristöä. Tätä vaadetta ei koskaan toimeenpantu ja Juomasuon uraanilouhos on ollut avonaisena 1990 luvulta lähtien Käylän ja Säkkilän kylien välissä (n. 2 km kumpaankin ja 1 km Kitkajoelle).

Kitkajoen Juomasuon uraanilouhoksen säteilyä ja radioaktiivista saastumista on mitattu monen toimijan toimesta mm. Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman toimesta. Mittaustulokset osoittavat, että Juomasuon säteilyt ovat 130 kertaisia normaaliin taustasäteilyyn nähden. Juomasuon uraanilouhosta on esitetty kansalaisjärjestöjen toimesta peitettäväksi ja asia on käsittelyssä Pohjois-Pohjanmaan ELY:ssä.

Kaivoslain 46.1 pykälän kohta 7 mukaan malminetsintälupaa ei saa myöntää alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä.

Juomasuon tunnettu uraanimalmio, uraanimäärät ja pitoisuudet on pätevä syy vastustaa kaivoshanketta tunnettuun uraanimalmioon ja sen tarvitsevia malmikairauksia uraania sisältäviin malmioihin, eikä toisaalta ole esitetty sellaista erityistä syytä luvan myöntämiselle (kaivosyhtiön halun lisäksi), jonka perusteella lupa pitäisi myöntää.

Lisäksi kaivosyhtiön esittämä vain 10 000 e vakuus on aivan liian alhainen, kun päivän 21.4.2021 KS lehdessä itse kaivosyhtiön edustaja Jussi Lähde mainitsee, että koko Suomessa on 300 – 500 miljoonan vakuuskertymä, vaikka Latituden kaivospiirit Kitkajoen Juomasuon-Hangaslampi-Pohjasvaara ja Rukan Sivakkaharju ja Meurastuksenaho sijaitsevat keskellä Riisi-Kitka-Ruka-Oulanka-Savina matkailualuetta, jonne on investoitu reilusti yli miljardi euroa, sekä luonto ja vesistöt ovat mittaamattoman arvokkaita. Siten Kuusamon luontokaupungin puoltama 10 000 euron vakuus on aivan naurettava ja kaupungin edun vastainen, oikea summa on lähempänä on tuota koko Suomen kaivoksien vakuuskertymän summaa.

Valitettavasti, edellä mainittujen seikkojen sijaan keskustan ja kokoomuksen määräenemmistövallassa oleva Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta lausui kaivosyhtiön edun mukaisesti löperösti mm. uraanin ja vakuuksien osalta sekä jättäen vaatimatta kaivospiirien purkua ja saastuttavan uraanilouhoksen peittämistä, joten lausunnollaan edesauttoi kaivospiirien säilymistä yhtiölle, mikä mahdollistaa Kuusamon luontokaupungin kaupunkistrategian vastaisen hankkeen jatkumisen häiriten muuta elinkeinotoimintaa ja luoden yleistä epävarmuutta sekä huonoa imagoa luonnontuotteille.

Mika Flöjt

Kitkajoen jokikalastaja

Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunnan varajäsen, kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.