Vastaus kaivoslobbari Jussi Lähteelle.

Pohjois-Kuusamon, Posion ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeistä ja uraania sisältävistä malmioista on GTK:n dataa. Alla Ote kartasta ’Uraanipotentiaalisia alueita ja merkittävimpiä Suomen uraaniesiintymiä Fennoskandian kilven geologisella kartalla’. Esa Pohjolainen. Perustietoa uraanista, elokuu 2017. GTK. (liite 1).

Kartalla mainittuja Kuusamo, Posion ja Sallan uraanivyöhyke sekä erikseen Kitkajoen Juomasuon ja Kitkan Kouvervaaran uraanimalmiot.Kitkajoen Juomasuon uraanista on todennut GTK:n tutkija Heikki Pankan (1989):”selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen”. Pankan mukaan korkeimmat uraani- ja kultapitoisuudet ovat samassa kohdin ja siinä on uraania 187 kertaa kultaa enemmän. Myös GTK:n tutkija Erkki Vanhanen raportoi kullan rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä kairausnäytteissä että irtolohkareissa. Kuusamon uraania on esitelty mm. GTK:n raportteja: Pääkkönen (1979), Vanhanen (1981), Pyy (1981), Pankka & Puustinen, Vanhanen (1984), Vuokko (1988), Pankka (1989), Vanhanen (1989), Vanhanen (1991), Pankka; Puustinen; Vanhanen (1991). GTK:n geologi Erkki Vanhanen esitteli vuonna 1987 Itävallassa kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n kokouksessa. Kuusamon liuskealueen uraaniesiintymiä. Vanhanen, E., 1989a.: ’Uraniferous mineralizations in the Kuusamo schist belt, northeastern Finland’. Ss. 169-186. Julkaisussa Metallogenesis of uranium deposits. Proceedings of a technical meeting on metallogenesis of uranium deposits, 9-12 March 1987. Intern. Atomic Energy Agency, Vienna. Lisäksi Suomi-Neuvostoliitto Symposiumissa vuonna 1989 esiteltiin Paanajärvi-Kuusamo-Kuolajärvi alueen uraaniesiintymiä (Vanhanen 1991). Myöhemmin myös Pankan lisensiaatti tutkimuksessa ja Vanhasen väitöstutkimus ’Geology, mineralogy and geochemistry of the Fe-Co-Au-U deposits in the Paleoproterozoic Kuusamo Schist Belt. Oulun Yliopisto. (Vanhanen 2001.)Uraanin mainitseminen ja käsittely on perusteltua myös siksi, että sen avulla Kuusamon luontokaupunki pystyy vastustamaan myös malminetsintää valtauksilla ja kaivospiireissä: Kaivoslaki 46 § Malminetsintälupaa ei saa myöntää 7): ”alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä”. Uraanimalmio, uraanimäärät ja -pitoisuudet on pätevä syy vastustaa kaivoshanketta, kaivospiirejä ja valtauksia, tunnettuun uraanimalmioon sekä malmikairauksia uraania sisältäviin malmioihin.Muistutan, että vaikka kaivosyhtiö haluaisi kultaa ja kobolttia tulee se Juomasuon tapauksessa vääjäämättä louhimaan ylös ympäristöön myös uraania. Juomasuon aikaisemmassa YVA tilaisuudessa kysyimme Dragonin johtaja Ilpo Mäkiseltä: kumpaa on malmissa enemmän, uraania vai kultaa? Yleisön edessä Mäkinen myönsi uraania olevan sata kertaa enemmän kuin kultaa. Täten kaivostoiminta Juomasuolla on vääjäämättä uraaniasetuksen mukaista kaivostoimintaa – vaikka yhtiö ja media kuinka yrittäisivät vaieta uraanista

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.