Kiitos kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni.

Kiitos kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni.

Olen pahoillani, että jäi näin harmillisen lähelle: 317 ääntä.

Kokonaistulos 3289 on sekin kyllä hieno tuki – suuri kiitos.

Valitettavaa monen yhteisen asiamme kannalta on kuitenkin etten pääse vaikuttamaan prosesseihin paikan päällä.

Vaalit on vaaleja.

Onnittelut valituille kansanedustajille ja kaikille ehdokkaille.

Hyvää kevättä kaikille.

Mika

Posted in Yleinen | Leave a comment

Meitä on herätelty, olemmeko heränneet?

  
maapallo
Earth Hour on pyrkinyt herättelemään meitä. Olemmeko heränneet maapallon heikkenevään tilaan? Kasvihuonekaasupäästöjen ja saasteiden kasvamiseen, voimistuvaan ilmastonmuutokseen, kemikalisoitumiseen, radioaktiivisten saasteiden leviämiseen, lajikatoon, luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan veden katoon.. maapallon ekosysteemit ovat romahtamisvaarassa. Ja me olemme lopulta osa luontoa.

Vuodesta 2007 on järjestetty vuosittain maaliskuussa yhden tunnin ajan sammutetaan valot ns. Maapallon tuntia, ”Earth Hour” -tapahtumaa. Suomessa tapahtumaa on vietetty vuodesta 2009 lähtien, ja nykyisin maailmanlaajuiseen tapahtumaan osallistuu ihmisiä jo yli 160 eri maasta. Viimeisen puolen vuoden aikana myös maailman nuoret Gretan johdolla ovat alkaneet maapallon väen unilukkareiksi. Meitä on siis vuosia eri toimijoiden toimesta herätelty, olemmeko heränneet?

Earth Hour – kampanjan tavoitteena on ollut herättää ihmisiä ajattelemaan maapallon ilmasto- ja ympäristöongelmien tilaa. Tekemään siis tarvittavia muutoksia yhteiskuntien rakenteisiin ja elämäntapoihin, jotta maapallo säilyisi elinkelpoisena meille, meidän lapsillemme ja tuleville sukupolville.
Osallistuin itse YK:n ilmastoneuvotteluihin paikan päällä vuodet 2000 – 2009. Aina Haagin 2000 vuoden ilmastokokouksesta 2009 Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Sen jälkeen olen seurannut YK:n ilmastoneuvotteluita ja asiantuntijakokouksia verkkolähetyksien ja median kautta. Kun osallistuin viime vuosikymmenellä ilmastoneuvotteluihin johtavat ilmastotiutkijat varoittelivat, että maapallon ilmakehän turvallinen hiilidioksipitoisuus tulisi olla noin 350 ppm tasolla vuoteen 2015 mennessä, jotta voisimme välttää voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauden. Nyt on vuosi 2019 ja maailman ilmatieteenlaitoksen ja NASA:n ilmastodatatiedot kertovat että globaalit hiilidioksipäästötasot yläilmakehässä on saavuttanut jo n. 411 ppm tason.
Hiilidioksidipäästöt ovat jo nyt ilmakehässä yli turvallisen tason ja vielä ongelmalliseksi tiedon tekee se, että CO2 eli hiilidioksi säilyy ilmakehässä n. 100 vuotta. Jotta ilmastohaaste ei olisi helppoa on yläilmakehässä ennätyksellinen määrä myös muita kasvihuonekaasuja kuten metaania, typpeä ja lyhytaikaista vesihöyryä.
Metaani on erityisen voimakas kasvihuonekaasu ja viime viikkojen kansainväliset mediat ovat kertoneet huolesta tämän voimakkaan kasvihuonekaasun lisääntymisen suhteen. Pelkona on, että metaanitasojen kasvaminen ennätyksellisiin tasoihin kertoo siitä, että maapallon ilmastonmuutoksen niin sanotut globaalit palautemakanismit ovat alkaneet jo prosessoitua jossakin päin maapalloa. Signaaleja on tullut Siperia tuntran kesäaikaisista metaanikraatereista ja arktisen merenpohjan metaanien purkautumisista.
Globaalit typpitasot yläilmakehässä ovat myös korkealla tasolla ja monet tutkijat pitävätkin typpiongelmaa maailman neljäntenä globaalina ympäristöongelmana, jolle tarvittaisiin erityisiä kansainvälisiä ratkaisuja. Typpi ilmakehän kasvihuonekaasuongelman lisäksi toimii kaukolaskeuman myötä myös maapallon vesistöjen rehevöittäjänä aina arktisen alueen syrjäisiä tunturijärviä myöten.
Vesihöyry on lyhytaikainen kasvihuonekaasu, mutta sen erityisongelma on sen sään ääri-ilmiöitä voimistava vaikutus. Nyt globaalin ilmastonlämpenemisen johdosta maailman meret ovat lämmenneet mikä vapauttaa ennätyksellisiä määriä vesihyöryä ilmakehään. Tämä näkyy myös Suomessa ilmankosteuden kasvuna niin kesä kuin talviaikoina, mutta ennenkaikkea se näkyy maailmalla ja myös osin Suomessa sadantojen suurentumisena oli se sitten olomuotona lunta tai vettä. Erityisenä ongelmana tämä on ollut keskisen pallonpuoliskon alueilla missä kasvaneet vesihöyrymäärät ja voimistuvat matalapaineet ovat luoneet olosuhteita äärimmäisille rankkasateille jotka aiheuttavat eri alueille osuessaan äkillisiä tulvia.
Maailman ilmatieteenlaitoksen (WMO) datatiedot yläilmakehästä kertovat karua kieltään siitä, että globaalit kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät yhä ylä-ilmakehässä IPCC:n raportin pahimman skenaarion eli ns. F1 mallin mukaisesti eikä riittäviä kasvihuonekaasupäästöjen reiluja globaaleja päästövähennyksiä näytä olevan tässä maailmanpolitiikan vaiheessa näköpiirissä – valitettavasti. Emme siis voi enää estää, torjua, ilmastonmuutosta, mutta voimme pyrkiä globaaleilla päästövähennyksillä hillitsemään voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakautta ja saada lisää aikaa sille, että jossakinpäin maailmaa on jo joku tutkija, opiskelija, yrittäjä, henkilö lähellä oivaltamassa sellaisen uuden ratkaisun, teknologian, jolla jo olemassa olevia yläilmakehän eri kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi.
Sitä ennen poliitikkojen tulee juuri keskittyä siihen, että he muuttavat oman maansa ja kansainvälisen yhteistyön kautta muiden maiden keskeisin yhteiskunnan sektoreita ja rakenteita vähäpäästöiseen suuntaan, eivätkä sysää asiaa poliittisessa keskustelussa kansalaisten ja eivätkä varsinkaan nuorten harteille ratkaistavaksi. Poliitikkojen tulee keskittyä isojen päästövähennyksien toteuttamiseen rakentamisessa ja liikenteessä jne sekä tehdä myös sellaisia linjauksia, jotka mahdollistavat nämä uudet ratkaisut kaikkien saataville kohtuun hintaan. Lisäksi poliittisilla ohjausmekanismeilla tulee edistää koulutusta ja tutkimusta uusien ympäristö- ja ilmastoystävällisten innovaatioiden luomiseen. Yhtenä tärkeänä esimerkkinä muovi ja muiden haitallisten pakkausmateriaalien korvaaminen biohajoavilla esimerkiksi puupohjaisilla tuotteilla.
Samalla poliitikkojen tulee myös ymmärtää, mitä yläilmakehän korkeat ja pitkäaikaiset kasvihuonekaasupäästötasot merkitsevät tulevaisuuden kannalta. Meidän tulee edistää energiansäästöä, energiatehokkuutta ja energiaremonttia. Ja kun emme voi enää välttää voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakautta tulee meidän säilyttää hajautettu maatalous ja ruokatuotanto, vaalia puhtaita vesiämme, luoda omavaraista hajautettua energiatuotantoa sähköön ja vaihtoehtoisiin liikennepolttoaineisiin (etanoli, mydiesel, ja biokaasu). On edistettävä puurakentamista betonin sijaan mahdollisimman paljon sekä kompensoitava kaupunkien betonirakentamisen kasvihuonepäästöjä rakennuksiin liitettävillä energiaa keräävillä pinnoilla ja kattorakenteilla (aurinkokattopellit), maalämmöllä ja tuuliruuveilla. Hybridisti nämä vähentävät kaupunkeihin ulkopuolelta tuotetun energiantarvetta ja lisäävät omavaraisuutta mahdollisten sään ääri-ilmiöiden aikakaudella.
Lisäksi meidän tulee myös ymmärtää ettei meidän tulee päätöksillä lisätä ongelmia tämän voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauden keskelle. Ydinvoimalat mertenrannoilla ovat sellaisia. Nykyisetkin ydinvoimalat merten rannoilla reaktoreineen ja käytetyn ydinjätteiden välivarastoineen on globaali turvallisuusongelma kuten Fukushima meille jo asian osin osoittaa. Voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella on todennäköistä, että globaalit luonnon palautemekanismit laukeavat ja muun muassa Grönlannin jäätiköiden luisuminen mereen nopeutuu ennakoitua aiemmin ja ennenkaikkea suuri huoli on että Länsi-Antarktisen saariston (ei mantereen) päällä olevat kilometrien jäätikköhyllyjen romahtamisriski mereen tulee ajankohtaisesti merivesien lämpenemisen ja myrskyjen aiheuttaman yhteisvaikutuksen myötä.
Ei ole siis järkevää edes vaalikenttien politiikan retoriikassa heittää symbolisesti ilmastonmuutokseen hukkuvalle ihmiskunnalle säteilevää pelastusrengasta kaulaan, kun meillä ei kerta ole teknologiaa, resursseja ja koulutettua väkeä purkamaan kaikkia maailman merten rannoilla olevia ydinvoimaloita riittävän nopeasti, jos ja kun näillä päästötiedoilla tilanne tulee vääjäämättä päälle – ennemmin tai myöhemmin. Pitää muistaa, että ydinvoimalat vaarallisesti säteilevine reaktoreineen ja käytetyn ydinjätteiden välivarastoineen ovat työntekijöille vaarallisesti säteileviä ja moniongelmallisia. Emme pääse merten rannoilla olevista ydinvoimaloista eroon riittävän nopeasti, jos huomaamme luonnon palautemekanismeista aiheutuneet muutokset tapahtuviksi. Suomen korkeasti koulutettuna ja vastuullisena maana tuleekin osoittaa esimerkkiä eikä enää edistää uraanivoimaa keskelle voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakautta, varsinkaan kun se ei edes pysty, eikä enää edes kerkiä ratkaisemaan mitään globaalia ilmastongelmaa.
Nyt onkin aika kansalaisten sijaan vastuullisten poliitikoiden, virkamiesten ja yrityksien herätä sekä luoda ratkaisevia rakenteellisia muutoksia millä merkittävästi muutetaan yhteiskuntamme eri sektoreiden toimintoja aidosti kestävämmän kehityksen suuntaan.
Suomen seuraavan eduskunnan hallitusohjelmassa ja EU:n puheenjohtajuuskaudella aidon kestävän kehityksen edistämisellä tulisi olla erityinen painoarvo.
Posted in Yleinen | Leave a comment

Kaivoslain uudistaminen hallitusohjelmaan

  

Oulun eteläisen varaukset ja valtaukset/lupahakemukset.

Useat kansalaisliikkeet vaativat kaivoslain kokonaisvaltaista uudistamista Kaivoslaki NYT – kansalaisaloitteella, jossa vaaditaan kaivoslakia muutettavan kestävän kehityksen, ekologisen ympäristövastuun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaiseksi. Se edellyttää kaivoslain sekä ympäristölainsäädännön parempaa yhteensovittamista. Oleellisten tietojen pimittämistä ei enää saa sallia, kuten kaivosyhtiöt ovat tehneet piilottamalla uraanitiedot lupahakemuksistaan. Kaivosyhtiöiden on myös kunnioitettava kuntalaisten, viranomaisten ja valtuuston tahtoa eikä haastaa päätöksiä oikeuteen. On muistettava, että Talvivaara-Terrafamen uraanijätealtaiden ns. kipsisakka-altaiden myrkkytulvien jälkeen Säätytalolla luvattiin kansalle, että seuraavissa Suomen kaivoshankkeissa yhtiöillä tulee olla sosiaalinen toimilupa ennen hankkeen avaamista. Tätä periaatetta ei ole kunnioitettu.

Parhaillaan suuri osa Pohjois-Suomea ja Lappia on jonkinasteisen varauksien ja valtaushakemuksien* piirissä.

Kaivosviranomaisena toimivan TUKES:in kaivosrekisterin karttapalvelun Lapin tilanne varauksien, valtauksien ja valtaushakemuksien/malminetsintälupien sekä kaivospiirien osalta 27.12.2018 (lopussa linkki TUKESin kaivosrekisterin karttapalveluun.)

Kaivosrekisterin karttapalvelua pääset katsomaan, zoomaanaan täältä:

http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/

Linkkaa vasemmalta kiinni karttatasolta ”näytä kaikki tasot”.

Kaivoslaki on uusittava sellaiseksi, että lupia myönnetään vain luotettaviin hyöty/haitta -selvityksiin perustuen hankkeisiin, joista on paikallisyhteisöille enemmän hyötyä kuin haittaa, ympäristöhaitat huomioon ottaen. Kunnan päätösvalta yleiskaavan kautta on tunnustettava. ”Löytäjä saa” -periaatteesta ja varausilmoitus -menettelystä on lopetettava. Lupahakemusten vireilläoloon on määriteltävä maksimi voimassaoloaika, jotta alueen ihmisten ja elinkeinojen vuosikymmenten epävarmuus poistuisi.

Kaivosala on kansainvälistä tarinataloutta, jonka säätelemiseksi on myös EU:n lainsäädäntöpaketit erityisen tarpeellisia. Kun raaka-aineiden hintoihin ei ole sisällytetty todellisia ympäristövaikutusten paikallisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia (esim. Talvivaara-Terrafame-Trafigura) markkinat ohjautuvat epäoikeudenmukaisesti.

Kansalaisten luottamus sekä kansalliseen että EU -tason päätöksentekoon rapautuu. Uskottavan ympäristöpolitiikan valmistelua on myös EU:ssa parannettava. Tähänkin voi vaikuttaa EU -kansalaisaloitteilla ja Suomen EU puheenjohtajuuskauden aikana.

Vaikuttamisen aika oman elinympäristön tulevaisuuteen on nyt. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattava kaivoslain uudistaminen.

Kansalaisaloite kaivoslain uusimiseksi: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795.

Allekirjoituksella ja äänestämisellä on merkitystä.

Mika Flöjt

Kansanedustajaehdokas, Vihreät

*käytin sanaa valtaus koska sitä kansainväliset yhtiöt käyttävät kansainvälisissä pörssitiedotteissaan.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Vesienhoitolaki ja kalatielaki hallitusohjelmaan

 


Fortum esittelee Oulujoen Muhoksen Montan vesivoimalan ns. kalasiirtolaitteen toimintaa ja siinä esiintyneitä teknisiä haasteita. Muhoksen Montan vesivoimalaitos tarvitsee luonnonmukaisen kalatien, niinkuin ylempi Pyhäkoskikin. Fortumilla on helppo ne toteuttaa koska kalatievaade on alkuperäisissä vesivoimalupien ns.velvoite-ehdoissa. Montan kalojen ylisiirtolaite voi joku päivä teknisten ongelmien korjaannuttua toimia täydentävänä ratkaisuna kalateille.

Vesienhoitolaki ja kalatielaki hallitusohjelmaan

Vuoden 2000 EU:n vesipuitedirektiivi määrittelee, että vesien tila on oltava vähintään hyvä viimeistään vuonna 2015. Suomi kirjasi sen tavoitteekseen.

Vesistöjen ekologinen tila määritellään biologisten-, fysikaalis-kemiallisten- ja hydromorfologisten tekijöiden perusteella. Vesistö ei ole hyvässä ekologisessa tilassa, jos yksikin edellä mainituista kriteereistä ei täyty.

Suomessa direktiivi koskee erityisesti virtavesien patoja, jotka estävät vaelluskalojen nousemisen kutupaikoilleen. Mutta koska Suomen vesilakia ei kirjoitettu velvoittavaksi, eivät vesivoimayhtiöt ole rakentaneet kalateitä.

Direktiivin takarajaa on siirrelty vuoteen 2027. Siis ei nyt vaan vasta kohta. Mutta EU-tuomioistuin linjasi Weser-tuomiossa (C-461/13) vuonna 2015, että vesipuitedirektiivin vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat oikeudellisesti sitovia.

Sipilän hallitus ei kuitenkaan ryhtynyt muuttamaan Suomen vesilakia oikeudellisesti sitovaksi, vaan 21.9.2018 esitti hyvän ekologisen tilan saavuttamisen takarajaa siirrettäväksi vuoteen 2045. Siis ei kohta vaan joskus.

Kun vesien hyvä tila on pilattu, ei se tule korjatuksi näennäisillä kalankasvatusvelvoitteilla, joissa kierrätetään samaa istutuskantaa vailla luonnonkierron elvyttävää mahdollisuutta.

EU:n komissio huomautti palautteessaan 26.2.2019, että Suomen tulee tarkastella kaikkien vesivoimalaitosten luvat, jotta vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteet toteutuisivat, erityisesti ekologisen virtaaman, kalateiden ja muiden haittoja lieventävien toimenpiteiden osalta.

Hallitusohjelmaan on kirjattava vesienhoitolain muuttaminen ja kalatielain säätäminen direktiivin mukaiseksi. Haittojen estämiseen on ryhdyttävä nyt eikä vasta joskus. Haitan aiheuttaja maksaa -periaatteella.

Mika Flöjt

YTM, Kansanedustajaehdokas, Vihreät

Vapaa-ajan kalastaja

Posted in Yleinen | Leave a comment

Hyvät äänestäjät

Olen ehdokkaana Oulun vaalipiiristä 2019 (Koillismaa, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa eli entinen Oulun lääni). Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena; kansainväliset suhteet ja politiikka. Toimin freelancer tutkijana ja asiantuntijana, sekä kirjoitan tietokirjaa resurssipolitiikasta ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksista. Olen Kuusamon kaupungin toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja sekä Oulun vaalipiirin varakansanedustaja. Ikää minulla on 44 vuotta.
 –
Ennen paluutani kotipaikkakunnalleni olin mukana YK:n ilmasto- ja kemikaalineuvotteluissa sekä erilaisissa kestävän kehityksen eri prosesseissa Pohjolassa, Arktisella ja YK:ssa.  Osallistuin muun muassa Ri0 +10 YK:n kestävän kehityksen konferenssiin Johannesburgissa Suomen delegaation mukan; ollen mukana muun muassa puhtaiden vesien neuvotteluissa ja järjestämällä ensimmäisen arktisen ilmastonmuutosta ja globaalimuutoksia käsittelevän näyttelyn osaksi kestävän kehityksen konferenssia. Toimin myös Arktisessa yliopistossa ja Arktisen keskuksen hallituksen jäsenä. Lisää tietoja osallistumistani www.mikaflojt.fi nettisivulla ja blogeissani.
Kuusamon ja Kainuun uraanin liittyvien kaivoshankkeiden takia kirjoitimme ”Kysymyksiä Talvivaarasta – uraani ja lupaprosessit” -kirjan joka toimi muun muassa Jättiläinen elokuvan taustamateriaalina. Pitää muistaa että saman Y-tunnuksen kaivosyhtiö on käyttänyt aikaisemmin Talvivaaraa esimerkkinä siitä, kuinka uraani voidaan luvittaa tuotantoon jälkikäteen kuhan Kitkajoen Juomasuo saadaan auki ensin muun mineraalin (kullan tai koboltin varjolla).
 –
Kaivosasioissa olen osallistunut paikallisten oikeuksien ja luonnon puolustamiseen Kainuussa, Kuusamossa ja Lapissa. Kannatan kaivoslain uudistamista kansalaisaloite KaivoslakiNYT sisällön mukaisesti. Allekirjoita sinäkin tämä kansalaisaloite eduskunnalle netissä. Muutos olisi ollut mahdollinen jo kuluneella vaalikaudella, mutta viimeksi eilen 13.3.2019 nykyinen keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallituspohja muutti kaivoslakia edelleen kaivosyhtiöille paremmaksi. Heikentäen kuusamolaisten mahdollisuuksia puolustaa puhdasta elinympäristöään.
 –
Suomalaiset ansaitsevat paremman kaivoslain, eikä kaksinaamaisia vaalipuheita, kun teot osoittavat muuta. Suuri valiokunta vaati kaivoslakia muutettavaksi CETA sopimuksen takia. Keskustan ministeri Lintilä ajoi läpi päinvastoin kaivoslain heikennyksiä ja hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät asian puolesta kuuliaisesti. Valitettavasti. Äänestämällä keskustaa, kokoomusta tai sinisiä siunaatte nämä ihmisten ja luonnon perusoikeuksien heikennykset kaivosyhtiöiden eduksi.
 –
Ilmastonmuutosta torjutaan energiansäästöllä, energiatehokkuudella ja energiaremontilla. Kannatan energiatuotannon hajauttamista hybridiuusiutuvien suuntaan. Yhteiskuntamme tulee valmistautua voimistuvien globaalimuutoksien aikakauteen. Hajautettu maatalous- ja energiatuotanto, biokaasuliikenne, kiertotalous ja valikoiva metsätalous on Suomen huoltovarmuuden etu voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ilmastonmuutosta 410 ppm yläilmakehän tasolla emme enää voi täysin estää, kun turvallisen ilmaston raja olisi ollut 350 ppm taso hiilidioksia yläilmakehässä. Tähän yritin vaikuttaa osallistumalla 2000 – 2009 YK:n ilmastoneuvotteluihin, mutta valitettavasti suurvallat olivat keskittyneet, kuten nytkin, sotimaan. Siksi meidän tulee päästövähennyksien lisäksi, sopeutua ja ennenkakkea vaalia puhtaita vesiä sekä ruokatuotantoalueita.
 –
Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus, oikein painotettu koulutuksen kehittäminen, perusturva sekä pien- ja keskisuurien yrityksien verohelpotukset ovat tärkeitä Suomen kestävän menestyksen varmistamisessa. Sosiaali- ja koulutuspolitiikassa ihminen on on oltava keskiössä, lapsuudesta vanhuuteen.
 –
Harrastan retkeilyä ja jokikalastusta, puhtaiden vesien ja kauniiden erämaamaisemien vaalimista sekä maailmanpolitiikan seuraamista. Lähellä sydäntä on kestävän kalastuksen edistäminen aina Itämeren lohipolitiikasta padottujen vesistöjen vaelluskalojen palauttamiseen kalatielailla.
 –
Mottona on toimia koko Suomen tasa-arvon, kestävän kehityksen ja luonnon vaalimisen puolesta. Kirjailija Reino Rinteen elämänsuojeluaatteen hengessä käyttäkäämme maapallon elinympäristöämme kohtuudella kestävillä tavoilla. Olen valmis ja käytettävissä kansanedustajaksesi. Lupaan tehdä parhaani – ja vähän enemmän. Sinun ja meidän yhteisellä asialla paremman, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman Suomen puolesta.
Asiamiehesi,
Mika Flöjt
Kansanedustajaehdokas, Vihreät
Posted in Yleinen | Leave a comment

Kuka petti kansalaiset ja heikensi kaivoslakia yhtiöiden eduksi

  • Kaivoslakiin halutaan tiukennuksia, ei heikennyksiä
    Kaivoslakiin halutaan tiukennuksia, ei heikennyksiä

Viime vuonna eduskunnan suuri valiokunta vaati työ- ja elinkeinoministeriötä tekemään tarvittavat korjaukset kaivoslakiin, jotta vähennenttäisiin EU:n ja Kanadan välisen uuden CETA -vapaakauppasopimuksen riskejä Suomen valtiolle, kunnille, yhteisölle ja luonnolle kaivoshankkeiden suhteen. Keskustavetoinen Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tilasi selvityksen kaivosyhtiöiden hovijuristitoimistolta, joka totesi ettei muutostarpeita CETA sopimuksen johdosta. Keskustan ministeri Mika Lintilä jätti tekemättä kaivoslakiin muutokset CETA sopimuksen tuoman uhan korjaamiseksi.

https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2019/02/04/lintila-toteuta-suuren-valiokunnan-yksimielista-tahtoa/

Kaivosteollisuus myhäili tyytyväisenä.

Tällä viikolla kaivosteollisuudella oli taas shamppanjapäivä.

https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2019/03/07/kaivoslain-uudistamisella-kiire-ceta-painaa-paalle/

Jo toisen kerran Sipilän hallituksen, anteeksi toimitusministeriön (keskustan, kokoomuksen ja sinisten) aikana.

Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten ”toimitushallitus” ajoi läpi keskustan ministeri Mika Lintilän kaivoslaki esityksen eduskunnassa. Kuuliaiset keskustan, kokoomuksen ja sinisten kansanedustajat, jopa hekin, jotka puhuvat jo vaalikentillä ja kirjoituksissaan kaivoslain uudistamisen puolesta,äänestivät kaivosyhtiöiden intressien ja etujen puolesta eduskunnassa, samalla kansalaisten ja yhteisöjen perusoikeuksia sekä ympäristön vaalimista vastaan. Iltalehden jutun mukaan kaivoslakia yhtiöiden eduksi muuttava esitys äänestettiin läpi keskustan, kokoomuksen ja sinisten kansanedustajien tuella äänin 89-79.

Iltalehden (14.3.2019) mukaan ”kaivosyhtiöiden ei tarvitse toimittaa arvioita ympäristövaikutuksista (YVA) lupahakemuksen jättämisen yhteydessä…’… ja ”…pykälämuutosten myötä esimerkiksi kaivosyhtiöt voivat laittaa kaivosluvan vireille tekemättä arviointia ympäristövaikutuksista. Arviointi pitää kuitenkin liittää hakemukseen ennen lausuntokierrosta. Aiemmin kaivoslaki edellytti, että lupahakemukseen on heti liitettävä ympäristöselvitykset, Natura 2000 -arviointi, ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) sekä yhteysviranomaisen päätelmä.”

”– Etuoikeus malminetsintä-, kaivos-, ja kullanhuuhdontalupaan voisi syntyä, vaikka lupahakemus ei sisältäisi näitä asiakirjoja, hallituksen hyväksytyssä esityksessä todetaan.”

Iltalehden juttu luettavissa kokonaisuudessaan:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fa78c4c0-a023-4a5a-a644-8229fe5f476a?fbclid=IwAR2qUQhZFtuOet9M33_7BjbT-rMbVAXeJmYEZUAV6dwjsjdkS2-O5-fz1EE

Valistunut kansalainen varmasti osaa ottaa huomioon pohtiessaan vaalikäyttäytymisensä painotuksia. Kaivoslakia on uudistettava yhteiskuntien, kuntien ja yhteisöjen sekä puhtaiden vesien ja kankaiden kannalta parempaan suuntaan. Monet puolueet puhuvat asiasta, mutta valitettavasti kaikkien jäljet ja teot eivät pysy puheiden perässä.

Kansalaisyhteiskunta on jo tehnyt omat muutosesityksensä kaivoslakiNYT kansalaisaloitteella jossa on jo yli 11 000 nimeä:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795?fbclid=IwAR2m3hRu4UAcssG6-VUAoht4zGfE-cCgOHeqxojlYt7M62yqe4nYD3zlrbo

Vaaleissa varmasti painottuu vanhustenhoidon, koulutuksen, ilmasto- ja ympäristökysymysten lisäksi myös kaivoslain puutteet. Kansa tietää, ketkä ovat yhtiöiden asialla ja ketkä luonnon ja puhtaiden vesien puolella.

Voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella

https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2018/10/20/globaalit-kasvihuonepaastot-ylittaneet-turvallisen-tason/

Suomen puhtaat vedet ja hajautettu ruokatuotanto nousee arvoon arvaamattomaan.

https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2019/01/09/tilallisen-terveiset-suomen-eun-paattajille/

Niitä ei pidä pilata holtittomalla kaivospolitiikalla.

On muutoksen aika.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Aurinkovoimaa kaupunkirakentamisen pintoihin ja katoille? Kyllä kiitos!

Meidän tulee edistää kaikkien elämän sektoreiden päästövähennyksiä ja ilmastonmuutoksen sopeutumista. Samalla tehdään uusia innovaatioita ja uutta työtä. Ilmastonmuutoksen sopeutumisessa tulee varmistaa hajautettu energiatuotanto- ja energiaverkot, ne lisäävät omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sään ääri-ilmiöiden voimistuessa.

Aurinkokattopeltejä katoille ja aurinkopaneeleja sekä energiaa kerääviä pintoja rakennuksien seiniin. Ja ilmasto ja omavaraisuus kiittää.

Aurinkokattopeltejä katoille ja aurinkopaneeleja sekä energiaa kerääviä pintoja rakennuksien seiniin. Ja ilmasto ja omavaraisuus kiittää.

Avauskuvassa on aurinkovoimaa Oulun energian voimalan seinässä. Näitä lisää muihinkin rakentamisen seinäpintoihin. Varsinais-Suomessa Turussa suomalainen yritys, joka lisäksi tekee ns. aurinkokattopeltejä, jotka soveltuvat niin kerrostalojen kuin tavallisten kiinteistöjen katoille. http://www.virtesolar.fi/

Pohjois-Suomessa näkee mökeillä ja huviloilla mukavasti aurinkopaneeleja, mutta kaupunkikuvasta ne usein puuttuvat, varsinkin kun otetaan huomioon kuinka paljon seinäpintaa etelä, lounais ja länsisuuntaisesti kaupungeista löytyy. Sanomalehti Kaleva onkin ollut tässä esimerkillinen ja perusti yhden suurimmista aurinkovoimaloista Ouluun Kalevan painotalon katolle.

https://www.oulunenergia.fi/tuotteet-ja-palvelut/energiaa-yrityksille-ja-yhteisoille/aurinkovoimalat-yrityksille/referenssikohteet/kalevan-aurinkovoimala

Myös Oulun energian Toppilan voimalan seinässä on aurinkopaneeleja. Näitä molempia tarvitsemme lisää kaikkeen kaupunkirakentamiseen. Tätä tulee poliittisella ohjauksella ja pieninvestointituella tukea. Toisaalta näiden kaupunkirakentamisen hybridiuusiutuvien sisällyttäminen osaksi rakentamista voisi olla kompensaatiota betonirakentamisen kovista kasvihuonekaasupäästöistä, kuten esitin blogissani

https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2019/03/11/guardian-sementti-maailman-tuhoisin-materiaali/

Tämä kaupunkirakentamisen aurinkovoimasovelluksien ja muiden hybridienergia sovellusten edistäminen tulee olla osana seuraavaa hallitusohjelmaa. Edistetään valtakunnan, maakunnan ja kuntien poliittisella ohjauksella muunmuassa rakentamismääräyksissä ja investointituilla näiden ratkaisujen voimakasta ja nopeaa leviämistä käytäntöön.

Kaikki pienet ja suuret ratkaisut omalta osaltaan edesauttavat uusiutuvan energian tuotantoa ja fossiilipohjaisten energialähteiden käyttöä, sekä myös kompensoi betonirakentamisen suuria kasvihuonekaasupäästöjä.

Yksittäiset jokaisen kiinteistön omat energiatuotantoratkaisut, yhdestä tai hybridisti monesta, uusituvan energianlähteestä kaikki osaltaan edesauttavat myös omavaraisuutta ja huoltovarmuutta voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella johon olemme vääjäämättä menossa kun globaalit kasvihuonekaasupäästöt ovat jo 410 ppm tasolla. Tästä olen kirjoittanut aiemmin Kalevan blogissani ”Globaalit kasvihuonekaasupäästöt ylittäneet turvallisen tason”.

https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2018/10/20/globaalit-kasvihuonepaastot-ylittaneet-turvallisen-tason/

Nyt on aika toimia, päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla. Lisäksi meidän tulee varmistaa että säilytämme Suomen arvokkaat puhtaat vedet ja ruokatuotantoalueemme meidän ja tulevien sukupolvien tarpeisiin selviytyä voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella.  

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Guardian: ”Sementti – maailman tuhoisin materiaali” ilmastolle ja ympäristölle

Kaikissa kaupungeissa käytetään nykyään pääsääntöisesti sementtiä, betonia. Oulussa on kuitenkin jäljellä vielä joitakin vanhoja ja persoonallisia puurakennuksia. On aika ilmasto, viihtyvyys ja arkkitehtuurillisista syistä palata puurakentamiseen tai sitten kompensoitava betonirakentamisen kasvihuonekaasupäästöt esimerkiksi vaatimalla rakentamisen yhteyteen hybridi uusiutuvan energian ratkaisuja.

Arvostettu kansainvälinen media Guardian uutisoi (25.2.2019) Jonathan Wattsin artikkelilla ”Goncrete: the most destructive material on Earth” eli suomennettuna ”Sementti, tuhoisin materiaali maan päällä”

Pitkä artikkeli englanniksi luettavissa kokonaisuudessaan:

https://www.theguardian.com/cities/2019/feb/25/concrete-the-most-destructive-material-on-earth

Wattsin artikkelin mukaan betoni on veden jälkeen käytetyin aine maan päällä, ja sen käyttö sisältää vaaroja maapallolle, ihmisten terveydelle ja kulttuurille. Wattsin mukaan sementti, betonirakentaminen, jos se olisi valtio, tuottaisi se kolmanneksi eniten kasvihuonekaasupäästöjä heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Valitettavasti tästä merkittävästä betonirakentamisen kasvihuonekaasupäästöjen globaalista vaikutuksesta ei juuri mediassa ja päättäjien ilmastokeskustelussa puhuta. Ei varsinkaan silloin, kun keskustellaan kaupungistumisesta ja kaupunkien rakentamisesta. Jos tarkasteltaisiin kaupunkien betonirakentamisen vaikutuksia kaupunkien ”hiilineutraalisuuteen”, voisi johtopäätökset olla asumisen keskittämisen ja hajautetun liikenteen kritiikin suhteen hivenen toisenlaiset.

Nyt kun globaalit kasvihuonekaasupäästöt ovat hiilidioksidin osalta nousseet WMO:n mukaan lähes 410 ppm tasolle, kun se turvallinen raja olisi ollut noin 350 ppm, on otettava tarkasteluun myös betonirakentamisen kasvihuonekaasujen vähentäminen ja kompensaatiot, jos olemme ilmastokeskusteluissamme johdonmukaisia.

NASA: ”This graph, based on the comparison of atmospheric samples contained in ice cores and more recent direct measurements, provides evidence that atmospheric CO2 has increased since the Industrial Revolution. (Credit: Vostok ice core data/J.R. Petit et al.; NOAA Mauna Loa CO2 record.) Find out more about ice cores (external site).” Lähde: https://climate.nasa.gov/evidence/

Betonivero vai kompensaatioita? 

Betonirakentamisen kasvihuonepäästöjä on vähennettävä joko betoniverolla tai betonirakentamisen kompensaatioilla.

Siis jos kerta vakavasti vaalikoneita myöten puhumme lihaverosta ja lentoverostakin.

Esimerkiksi kerrostalojen betonirakentamista tulisi kompensoida rakentamalla kerrostalojen yhteyteen uusiutuvan energian hybridiratkaisuja, kuten aurinkokattopeltejä. Suomessa on uraauurtava aurinkokattopelti yritys Varsinais-Suomessa, joka kilpailee asiassa Teslan kanssa. Lisäksi meillä on jo energiaa kerääviä seinäpintoja tai aurinkopaneeleilla vuorattuja seiniä. Oulun energian ”aurinkopaneeli” -seinä ihan oululaisena esimerkkinä.

Aurinkovoimaa Oulun energian voimalan seinässä. Näitä lisää muihinkin rakentamisen seinäpintoihin.

Meidän on otettava tarkasteluun rakentamisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen osana kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitikkaa. Suomen tulee edistää puukerrostalojen rakentamista ja julkisten rakennuksien rakentamista puusta. Myös yksityisten rakennuksien rakentamisessa tulee suosia puuta, mikä toimii siis kahdella tavalla ilmastoystävällisesti – sitoo hiiltä ja vähentää betonin käytön ilmastopäästöjä.

Lisäksi Arja Sarpola vinkkasi, että Oulun yliopistossa on kehitetty korvaavia rakennusmateriaaleja muun muassa Portland-sementille kehitetään koko ajan korvaavia tuotteita, geopolymeerejä, ekobetonia, ollen sementti vapaata. https://www.oulu.fi/yliopisto/node/41024?fbclid=IwAR1fVXTzxEnI2BGw4lK8BnSd5LscZ1VsS3chwFlvbB0_H4qJw9z1iyKKFwc

Oulun yliopiston innovaatiosta on uutisoinut myös tekniikka ja talous:

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/oulussa-kehitettiin-maailman-lujin-betoni-joka-ei-sisalla-sementtia-puristuslujuus-huimat-107-mpa-6755737?fbclid=IwAR2C0DdUUpDKCG_PLCOtnTKzPeeRRHpGxzn7JO7ZzCofl9DaSihjKCUkzUo

On muutoksen aika rakentamisessakin.

Kompensaatiojärjestelmä tulee nähdä mahdollisuutena tuottaa ilmastoystävällisempää uusiutuvaa energiaa myös kaupunkiympäristössä.

Jos betoniveroon mennään on verotuotot ohjattava ilmasto- ja ympäristöystävällisemmän rakentamisen kehittämiseen esimerkiksi yllä mainittuun ekobetonin geopolymeereihin tai vastaaviin sekä niiden koerakentamiseen suuressa mittakaavassa tai uusiutuvan energian investointitukiin niin yksityisessä kuin julkisessa rakentamisessa.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Biokaasutuotannon, jakeluverkoston ja biokaasuautoilun puolesta

 
  
Lantaa.. biokaasua tankkiin niin maaseutu, ilmasto ja ympäristö kiittää. Kuva Raili Eskelinen
Autokannan muutos, autoverotus, sähköautot ja muut autoilun ratkaisut puhuttavat. Ilmastonmuutosta emme enää voi pysäyttää, mutta sen hillitsemisellä on kiire. Mahdollisuuksien aikaikkunamme on jo lähes sulkeutunut. Mikä on se käyttövoima, jonka avulla voimme mahdollisimman nopeasti vähentää liikenteen päästöjä?
Meidän tulee ensisijaisesti edistää sellaisia ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman suurelle osalle kansalle mahdollisia. Että hekin voivat osallistua muutokseen, että muutos on taloudellisesti toteutettavissa, mutta myös siten, että näitä vaihtoehtoista polttoaineita on kaikkien saatavilla, ja sille on luotu kattava jakeluverkosto pohjoisiin maakuntiin, mieluusti koko Suomeen. Siihen tarvitsemme poliittista ohjausta niin kunta, maakunta, mutta ennenkaikkea valtioneuvoston ministeriöiden toimesta. Parasta on kirjata näitä ohjauskeinoja ja tavoitteita hallitusohjelmaan.
Yksi tällainen keskeinen ja nopeasti toteutettava autokannan muutos on biokaasun konvertointi olemassa olevaan autokantaan, sekä bensa että dieselautoille. Lisäksi dieselautoille on viime viikkoina uutisoitu myös mielenkiintoisia uusia biodiesel tuotteita. Nämä yhdistettynä dualfuel ja flexifuel autoihin sekä erikseen hybridiautot edistävät autojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä merkittävästi. Esimerkiksi bensa- ja dieselautojen konvertointi biokaasulle vähentää yksittäisen auton kasvihuonekaasupäästöjä noin 70 – 80%. Traficom antaa yksityishenkilöille noin 1000 e tukea bensa- ja dieselautojen muuntamiseen biokaasua käyttäväksi. Biokaasun lisäetu on, että sitä voidaan tuottaa lannasta, biojätteistä, ylijäämä biomassasta, -jakeista ja yhdyskuntajätevesistä. Ja biokaasulaitoksen läpi mennyt maaseudun lanta toimii oivana lannoitteena kemiallisten lannoitteiden sijasta. Maaseudun ja yhdyskuntien jätevesilaitoksien biokaasutuotannnon edistäminen esimerkiksi investointituilla tulee merkitä seuraavaan hallitusohjelmaan.
Nykyinen hallitus on hehkuttanut sähköautoilun perään, joiden akkuihin ei kuitenkaan riitä riittävästi raaka-aineita. Niitä pitäisi alkaa kaivaa, ja kuin paikallisyhteisöjen tulisi hyväksyä oman elinpiirinsä turmelemista sillä perusteella, että akkuteollisuuden tarpeeksi tarvitaan lisää raaka-aineita, ilman todellisia ja luotettavia hyöty/haitta -selvityksiä. Tämä on arveluttavaa, varsinkin kun nykyisen autokannan  voi nopeiten muuttaa vähäpäästöiseksi biokaasulla ja uusilla biodiesel ratkaisuilla. Olenkin maakuntahallinnossa esittänyt, että Pohjois-Pohjanmaa yhdessä Kainuun kanssa olisivat edellä kävijöitä biokaasutuotannon laajentamisessa ja biokaasun jakeluverkoston kehittämisessä. Oulun Rusko ja yksityiset tahot Utajärvellä ja Oulun eteläisessä ovat olleet esimerkillisiä edellä kävijöitä asiassa.
Oulun Ruskolla on jo biokaasutankki. Näitä lisää Pohjois-Suomeen!
Tämä tulee laajentaa koko Pohjois-Suomeen ja Suomeen.  Vaikka heti biokaasua tuottavia yksiköitä ei olisi tarjolla joka pitäjässä on biokaasua mahdollista kuljettaa tankkiautoilla huoltoasemille. Hallitusohjelmassa tulee kirjata, että biokaasutankki olisi joka pitäjässä jollakin huoltoasemalla. Biokaasua kuljettavia tankkiautoja ja huoltoasemia voidaan rakentaa esimerkiksi Oulun seudulla olevassa Nordic Tank firmassa. Kysyin asiaa vierailessani firmassa toissa viikolla.
Kuvassa ennakkoluuton biokaasuautoilija Mika Seppänen Oulusta. Seppänen ajaa Ruskon biokaasulla Renault Dacia dualfuel dieselautollaan, jonka hän on konvertoinut biokaasuakin käyttäväksi. Oulussa taxit ovat jo hyvin siirtyneet biokaasulle, Gasum tuo lisätankkeja Ouluun. Ruskon biokaasua olisi lisäksi noin kymmenelle biokaasubussille. Mika Seppänen toteaa, että erityistä tyytyväisyyttä saa siitä, että ajamalla biokaasulla käyttää metaania, joka muuten pääsisi yläilmakehään. Sähköautolla vain kuluttaisin koko prosessissa, biokaasuautolla vähennän päästöjä. Yhdyskuntajätteiden ja maatalouden metaanipäästöjä vähennetään biokaasuautoilulla. Seppäsen metaanihavainto onkin äärimmäisen ajankohtainen, muun muassa Los Angeles Times juuri uutisoi (3.3.2019) että yläilmakehän metaanipitoisuudet jatkavat kasvamistaan ja metaani on voimakkuudeltaan pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioks. Metaani on voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, mutta lyhytaikaisempi ilmakehässä.
Lisäksi tulee muistaa maailmanpoliittinen tilanne. Lähi-Idän paheva kriisi ja Israel-Iran-Yhdysvallat sanailu ei lisää luottamusta siihen että öljypohjaiset polttoaineet tulevat säilymään hinnallisesti matalalla tasolla. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi on myös huoltovarmuuskysymys muuntaa olemassa oleva autokanta mahdollisimman pian biokaasua ja muita vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäväksi.
Laajassa mittakaavassa voimme kuitenkin nopeiten saavuttaa muutoksia biokaasulla olemassa olevalle autokannalle. Mika Seppänen uskookin, että diesel polttomoottori tulee säilymään biokaasun ja uusien vaihtoehtoisten biodiesel polttoaineiden johdosta. Biokaasuautoilu, dual-, flexifuel ja hybridit sekä myös kaupungeissa sähköautot kaikki on eteenpäin. Lisäksi facebook ystäväni Aki Ahonen muistutti, että Suomessa on jo maailman parasta alan osaamista, jäterasvoista peräisin oleva Nesteen MY Diesel ja ST1-konsernin RE85, jäteperäinen bioetanoli.. Näille käy nykyinen jakeluverkosto ja autokalusto ilman kaasulaitteistoa.
Olkaamme tässäkin asiassa mahdollisimman omavaraisia ja laittakaamme tämänkin sektorin rahavirrat pöyrimään yrittäjyyden, työllisyyden ja elinkeinoelämän hyväksi kotimaassa – ilmastoa samalla hieman suojellen.

Seppäsen Dualfluel biokaasuauto valmiina metsäteille.

Oulusta löytyy myös biokaasulla toimiva jäteauto.

 

Vielä kun saisimme Oulun busseista edes osan biokaasulle?

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kaivoslain uudistamisella on kiire – CETA painaa päälle


Kaivoslakiin halutaan muutoksia

Suomessa on todellinen tarve uudistaa kaivosalan lainsäädäntöä, kirjoittaa Kalevassa 2.3.2019 keskustan europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä (kesk). Hän viittaa vilkkaaseen kansalaiskeskusteluun, joka kuvastaa valistunutta huolta kaivosalasta. Esimerkkinä Talvivaara, jossa toiminnan harjoittaja oli käynnistänyt prosessin, jota ei kyennyt hallitsemaan.

Olen samaa mieltä Mirja Vehkaperän kanssa siitä, että kaivosalalta tulee edellyttää huolellista ympäristövaikutusten arviointia ja ehdotonta ympäristövastuuta. Mutta jo tuossa lauseessa kuvastuu, että kaivoslaki ja ympäristönsuojelulaki pitää sovittaa yhteen nykyistä paremmin. Sen vuoksi mikään pieni viilaus nykyiseen kaivoslakiin ei riitä kaivosalan muuttamiseksi kestävän kehityksen, ekologisen ympäristövastuun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaisiksi.

Keskustan Mirja Vehkaperän kirjoitusta hieman nakertaa se, että juuri keskusta olisi voinut ajaa kaivoslakia paremmaksi jo aiemminkin. Silloinkin (2011) juuri keskusta ja kokoomus seisoi yhtiöiden puolella, pienten ihmisten, yhteisöjen ja luonnon oikeusturvaa vastaan. Lisäksi viime vuoden aikana juuri keskustan elinkeinoministeri Mika Lintilä vesitti suuren valiokunnan vaateet kaivoslain uudistamisesta CETA sopimuksen tuomien huolien osalta, kun eduskunnassa käsiteltiin CETA sopimuksen ja kaivoslain suhdetta:

EU:n ja Kanadan välisen CETA -vapaakauppasopimuksen sisällön takia eduskunnan suuri valiokunta halusi, että työ- ja elinkeinoministeriö aloittaisi keskustan ministeri Jari Lintilän toimesta tarvittavat muutokset suomen kaivoslakiin, jottein CETAan liittyvät investointisuojat laukeasi, kuntien, yhteisöjen ja valtion niskaan.

CETA sopimuksen sisältöön liittyy elementtejä, joilla katsotaan olevan vaara, että kaivosyhtiöt jopa haastaa kuntia ja valtioita oikeuteen, jos ympäristölainsäädännöt tiukkenevat tai kaivoslakia muutetaan siten, että kaivoshanke ei loppumetreillä toteutuisikaan esimerkiksi mm. luontoarvojen ja muiden elinkeinojen vuoksi.

Ministeri Mika Lintilä tilasi kyseisen selvityksen kaivosyhtiöiden hovijuristitoimistolta. Ja sitä saa mitä tilaa: ”Ei tarvetta muutoksille” totesi kaivosyhtiöiden luottojuristit.

Keskustan ministeri Lintilä myös vastasi opposition kyselyihin, että hallituksessa ”ei nähdä välitöntä tarvetta selvittää kaivostoiminnan haittojen ehkäisyä ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön tarkistamisen tai ympäristövaliokunnan osalta”.

Lisää https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2019/02/04/lintila-toteuta-suuren-valiokunnan-yksimielista-tahtoa/

Ja nyt kun keskustan valta on galluppien mukaan katoamassa ja vaalit lähestyvät niin keskustan eurovaali ja kansanedustajehdokkaat toivottavat kuinka kaivoslakia on tarpeen muuttaa.

Ehkäpä hyvä niin, nyt viimeistään, tietenkin voi kysyä miksi sitä valtaa ei käytetä silloin kun sitä on?

Varsinkin kun CETA sopimuksien vaatimilla korjauksilla kaivoslakiin on kiire. Toivottavasti uusi eduskunta kerkiää tehdä tarvittavat korjaukset ennenkuin CETA sopimus tulee voimaan. Tässä lienee syytä kertoa, että CETA sopimus tulee voimaa jos kaikki EU:n jäsenvaltiot ratifioivat sen, Italia ei ole vielä sitä tehnyt.

Olen tietysti tyytyväinen, että keskustakin on lopulta samaa mieltä kansalaisyhteiskunnan pitkän linjan kritiikin kanssa.

Kansalaiset ymmärtävät yleisesti tarvitaan isompi remontti: Kaivoslain ja ympäristölainsäädännön yhteensovittaminen.

Sitä kansalaisyhteiskunta on talkoilla ja vuosikymmenen kokemuksella koonnut KaivoslakiNYT -kansalaisaloitteellaan.

Tuota aloitetta tuen.

Kaivosalan lupien perusteeksi on vaadittava luotettava hyöty/haitta -selvitys, jotta lupia myönnetään vain hankkeisiin, joista on kunnalle ja valtiolle enemmän hyötyä kuin haittaa, ympäristöhaitat huomioon ottaen. Nykyisin kaivosyhtiö perustelee hakemustaan vain kuntaan syntyvillä työpaikoilla, ilman haittavaikutuksia. On luotu myös uusi peruste, akkuteollisuus. Kuin paikallisyhteisöjen tulisi hyväksyä oman elinpiirinsä turmelemista sillä perusteella, että akkuteollisuuden tarpeeksi tarvitaan lisää raaka-aineita, ilman todellisia ja luotettavia hyöty/haitta -selvityksiä. Tämä on arveluttavaa, varsinkin kun nykyisen autokannan nopeiten muuttaa vähäpäästöiseksi biokaasulla ja uusilla biodiesel ratkaisuilla. Olenkin maakuntahallinnossa esittänyt, että Pohjois-Pohjanmaa yhdessä Kainuun kanssa olisivat edellä kävijöitä biokaasutuotannon laajentamisessa ja biokaasun jakeluverkoston kehittämisessä. Oulun Rusko ja yksityiset tahot Utajärvellä ja Oulun eteläisessä ovat olleet esimerkillisiä edellä kävijöitä asiassa. Tämä tulee vaan laajentaa koko Pohjois-Suomeen ja Suomeen.

Kaivoslaissa on tunnustettava kunnan valta vaikuttaa elinkeinojen kehittämiseen yleiskaavoituksen avulla. Perustuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki tämän turvaa, mutta epämääräinen kaivoslaki on mahdollistanut kaivosyhtiöiden riitauttaa jopa kunnan yleiskaava missä on määritelty kunnan eri elinkeinojen ja maakäytön kehittämisen tarpeita.

Kunnan päätösvalta yleiskaavan avulla on turvattava uudessa kaivoslaissa. ”Löytäjä saa” -periaatteesta on luovuttava. Varausilmoitus -menettely on lopetettava. Etuoikeus luvan saamiseksi on pohjauduttava ilmoitukseen tulevasta malminetsintälupahakemuksesta. Kaikkiin vireillä oleviin lupahakemuksiin on määriteltävä maksimi voimassaoloaika, jotta alueen ihmisten vuosikymmenten löyhässä hirressä riippuminen loppuisi.

Kaivosala on kansainvälistä tarinataloutta, jonka säätelemiseksi ovat/olisivat EU:n lainsäädäntöpaketit erityisen tarpeellisia. Kun raaka-aineiden hintoihin ei ole sisällytetty todellisia ympäristövaikutusten yhteiskunnallisia kustannuksia (vert. Terrafame-Trafigura) markkinat ohjautuvat epäoikeudenmukaisella tavalla. Kansalaiset kokevat tämän ja luottamus myös EU -tason päätöksentekoon latistuu. Uskottavan ympäristöpolitiikan valmistelua on EU:ssa parannettava. Tähänkin voi vaikuttaa EU -kansalaisaloitteilla.

Kansalaisaloite kaivoslain uusimiseksi: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795. Ollaan aktiivisia.

Kaivoslain perusteellinen korjaaminen on kirjattava hallitusohjelmaan.

Ja on varmistettava, että se toteutuu.

Mika Flöjt

Varakansanedustaja,

Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokas, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment