Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta ”latituden” asialla

Yhdyskuntatekniikan lautakunta on 17.4.2019 § 62 päättänyt maa-alueen vuokraamisesta Latitude Cobalt Oy:lle. Vastaavan päätöksen lautakunta teki jo aikaisemmin, siihen vaadittiin oikaisua – ei oikaistu – jonka vuoksi asiasta on jätetty valitus. Valituksen johdosta lautakunta perui vuokrauspäätöksensä mutta kieltäytyi täysin perustelemasta päätöstään. Valitus on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Nyt lautakunta uudestaan päätti vuokrata kaupungin kiinteistöstä maa-alueen Latitudelle yhtiön hakemukseen perustuen. Varsinaista vuokrasopimusta ehtoineen ei päätökseen sisältynyt.

Aikaisemmin kaupunginhallitus on useampaan kertaan ottanut kaivoslain alaisiin hankkeisiin liittyen yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksiä käsiteltäväkseen, jotta kaupungin päätöksissä säilyisi johdonmukaisuus. Edellinen kaupunginjohtaja Timo Halonen totesi julkisuuteen otto-oikeutta käyttäessään, ”että lautakunnan menettelylle nauravat aidanseipäätkin.”

Kaupungin päätöksien johdonmukaisuus?

Sen järkkyminen vie pohjan kunnalliselta itsehallinnolta, jonka ylin toimielin on valtuusto.

Kuusamon kaupunki hyväksyi kaikkea toimintaa ohjaavaksi ohjenuoraksi juhlallisen ympäristöjulistuksen kunnanvaltuuston 125-vuotisjuhlakokouksessa 5.4.1993.

Kuusamo on ottanut sloganikseen ”Kaikkien aikojen Kuusamo, Pohjolan luontopääkaupunki kutsuu!”

Kuusamon kaivoshankkeisiin liittyen kaupunginhallitus on päättänyt kielteisen kannan uraanikaivostoimintaan  ja kaivostoimintaan Kitkan ja Oulangan eli koskiensuojelulailla suojellun Koutajoen vesistön vierelle (2007).

Kaupunginvaltuusto hyväksi luonnonvarasuunnitelman (2014), jossa elinkeinojen yhteensovittamisen periaatteeksi hyväksyttiin yksimielisesti ettei keskeisille matkailu- ja herkillä ja arvokkailla luontoalueille hyväksytä kaivostoimintaa. Linjauksessa todetaan että Kitka-Ruka-Oulanka alueella ei voida kaivostoimintaa riskittömästi toteuttaa (2014).

Kaupunginvaltuusto päätti kielteisen kannan Dragonin Juomasuon kaivoshankkeen YVA-selostukseen (2014), viitaten vuoden 2007 päätökseen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuusamon strategisen yleiskaavan, johon on merkitty luonnonvarasuunnitelman mukainen mr-1 ja vr-1 mukainen vyöhyke, jolle ei hyväksytä kaivostoimintaa (2016).

Kaivosyhtiöt Dragonin ja Kuusamo Gold (nykyinen Latitude) valittivat yleiskaavapäätökseen sisältyvistä mr-1 ja vr-1 alueista. Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen. Kuusamo valitti hallinto-oikeuden päätöksestä. Asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Nyt lautakunta päätti vuokrata kaupungin maa-alueen Latitudelle juuri keskeltä tuossa yleiskaavassa osoitettua mr-1 aluetta.

Miksi kaupungilta vuokrattava maa-alue on Latitudelle niin tärkeä?

Latituden mukaan sitä tultaisiin käyttämään Kuusamon liuskealuetta (Kuusamo Schist Belt) koskevaan geologiseen tutkimustyöhön eikä aluetta käytettäisi kaivostoimintaan.

Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunnan tekemä maa-alueen vuokrauspäätös on kaivosyhtiölle elintärkeä ensinnäkin siksi, että yhtiö voi käyttää sitä perustelunaan KHO:lle siitä, ettei valtuuston yleiskaavapäätös ole riidaton kaupungin sisälläkään, vaan yhdyskuntatekniikan lautakunta on esimerkiksi kyseisellä maa-aluevuokrauksellaan siitä irtautunut. Muistutan, että kaivosyhtiöt käyttivät alkuperäisessä valituksessaan perusteluna yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtajan (silloinen puheenjohtaja Jarkko Tammi, joka on nykyisin yhdyskuntajohtaja) eriäviä mielipiteitä valtuuston päätöksestä.

Latituden mukaan alun perin yleiskaavaluonnoksessa oli merkitty myös ”matkailun ydinalue”, joka olisi ehdotetussa muodossaan rajoittanut kaivostoimintaa. PSHAO kumosi merkinnän sillä perusteella, että kaupungilla ei ole mahdollista puutteellisiin selvityksiin perustuen ennakkoon kieltää kaavoituksella elinkeinotoimintaa niin laajalla alueella, kuin hylätyssä kaavassa esitettiin.

Kaupunki on hakenut KHO:lta valituslupaa sillä perusteella, että kaivosyhtiöiden väite puutteellisista selvityksistä on perätön. Matkailun ydinalueella sijaitsevan maa-alue vuokrauspäätös Latitudelle on katsottava kaupunginvaltuuston kannan vastaiseksi menettelyksi.

Lisäksi lautakunnan päätöksellä on toinenkin merkitys: Tukes on aloittanut KHO:n 22.11.2017 T 6029 päätöksen vuoksi raukeamiskäsittelyn Juomasuon vanhaan kaivospiiriin ja kaivoslupaan liittyen, ja pyytänyt siihen Latitudelta lausuntoa. Kaivoslain 68 §:n 1 momentin mukaan kaivoslupa raukeaa määräajan päättyessä. Kyse on määräajan päättymisen määrittelystä ja toisaalta siitä onko yhtiö ennen määräajan päättymistä aloittanut vakavasti otettavat toimet kaivospiirin hyödyntämiseksi.

Tukesin selvityspyynnön vuoksi Latitude on 30.4.2019 (siis lautakunnan 17.4.2019 tekemän maa-aluevuokrauksen jälkeen) jättänyt Tukesille hakemuksen kaivosluvan (kaivospiirin) raukeamisen lykkäämiseksi sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten tarkistamisesta Juomasuon kaivospiiriä 3965 koskien.

Latitude perustelee kaivosluvan raukeamisen lykkäyshakemustaan käynnistämillään tutkimustoiminnoilla. Sen tulkitsemista vakavasti otettavaksi toiminnaksi edistänee lautakunnan päätös vuokrata alue tutkimustoiminnan tukikohdaksi. Yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten päätösten osalta Latitude perustelee käynnistäneensä tärkeimpien sidosryhmien kanssa yhteistoimintoja, jotta yhteinen näkemys hankkeen vaikutuksista voidaan muodostaa. Tärkein sidosryhmä on tietysti kaupunki, joten Latitude voi tässäkin mielessä kehuskella lautakunnan maa-aluevuokraukseen perustuen saavuttaneensa yhteisymmärryksen Kuusamon kaupungin kanssa. Mutta Latitude ei yksilöi kaupungin kanssa käymiään neuvotteluja. Keiden kanssa Latitudella on kaupungintalolla ”rakentavia keskusteluja?”.

Kaiken lisäksi on syytä erityisesti huomioida, että nykyisten Juomasuon kaivospiirien olemassaolon laillisuus on kyseenalaistettu, koska kuten aikaisemmasta Juomasuon YVA-ohjelmasta sivulta 81 selviää,  ”Hankkeen kaivospiirit ovat vanhentuneet, joten niille joudutaan hakemaan jatkoaikaa.” Aikoinaan kysyttäessä asiaa TUKES:ista nämä kaivospiirit TUKES pikaluvitti kulisseissa ilman virallisia julkisia kuulemiskierroksia. Joten nykyisetkin ”voimassa olevat kaivospiirit” ovat siis hyvän hallintokulttuurin vastaisesti junailtuja yhtiölle.

Onko kuntalaisten syytä olla huolissaan?

On syytä huomata, että sen lisäksi että kyse on kaupungin toimielimen kielteisestä suhtautumisesta valtuuston lähes yksimieliseen kuntalaisten tahtotilaa osoittavaan yleiskaavapäätökseen, tämä kyseessä oleva Latituden havittelema tukikohta ei pelkästään sijaitse vanhan Juomasuon kaivospiirin vieressä, vaan vielä lähempänä Tukesissa jo pitkään vireillä olleen Juomasuo 2 kaivoslupa-aluetta. Sitä ei Latitude hakemuksessaan eikä lautakunta päätöksessään ole esille tuonut. Lisäksi Latituden luo tiedotteissaan kuvaa kuin rakentaisi Suomen pienimmän kaivoksen eikä suunnittelisi sen laajentamista. Mutta Latitudella on jo jätetty Juomasuon kaivospiirin ympärille sijoittuva laaja uusi kaivoslupahakemus Juomasuo 2.

Ohessa kuvakaappaus 18.12.2018 Tukesin sivulta Juomasuo 1 kaivospiiristä ja Juomasuo 2 kaivoslupa hakualueista:

Juomasuo 1 kaivospiiri on Tukesissa kaivosluvan raukeamiskäsittelyssä (kartassa merkitty ruskealla), ja sen ympärillä oleva Juomasuo 2 kaivoslupa -hakualue (violetti) on Tukesin käsittelyssä, mutta ei vielä kuulutettu. Säkkilän tie Sallantieltä kaupungin kiinteistön vierestä sisältyy Juomasuo 2 kaivoslupahakemukseen.

Lyhyesti: on syytä olla huolissaan.

Kaupunginhallituksen on syytä pikaisesti muodostaa kantansa asiaan ja käyttää otto-oikeutta sekä kumota tontin vuokrauspäätös.

Kaupungin ei tulee edistää millään muotoa Latituden hanketta ja samalla osoittaa, että Juomasuon kaivoshanke ei ole tervetullut.

Kaivosyhtiö kunnioittakoon Kuusamon valtuuston tahtoa ja käyläläisten vetoomusta.

Käyläläiset ja pohjoiskuusamolaiset ansaitsevat jo rauhan asiassa ja Juomasuon louhos on peitettävä.

Mika Flöjt

Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirit ja nidien ympärille tehdyt uudet kaivospiirihakemuset Tukesiin sekä niiden ympärillä olevat valtaushakemuset (kermanvärinen).

Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirit ja nidien ympärille tehdyt uudet kaivospiirihakemuset Tukesiin sekä niiden ympärillä olevat valtaushakemuset (kermanvärinen).

(kartta Juomasuo 1 ja Juomasuo 2 (uusi kaivospiirihakemus) alueesta erillisenä liitteenä)

kaikki voivat tarkistaa asian Tukesin kaivosrekisterin karttapalvelusta.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Vastaus keskustan Ulla Parviaiselle

Ei ollut kysymys mistään valtuustokokouksen äänestyksestä vaan valtuuston vaalipaneelin äänestyksestä jossa kysyttiin, käykö kaivos Kitkajoen Juomasuolle?

Äänestit Kuusamon keskustan kansanedustajaehdokkaana Juomasuon kaivoshankkeelle kieltävästi.

__

Kirjoitin (KS 6.5) ”Eduskuntavaaleissa Kuusamon keskustan ehdokas Ulla Parviainen kampanjoi Kitkajoen Käylän Juomasuon kaivosta vastaan äänestäen muun muassa valtuustosalissa pidetyssä vaalipaneelissa  Juomasuon kaivoshanketta vastaan ja lehtijutuissa korosti kaivoslain uudistamistarpeita ja Juomasuon kaivoshankkeen soveltumattomuutta.”
__
Pari päivää ennen vaalipäivää Käyläläiset vetosivat yli 140 allekirjoituksen voimalla paikallislehdissä Kuusamon ja valtakunnan päättäjiin, että alueen puhdas luonto vaalittaisiin ja he saisivat lopulta elää rauhassa kaivoshankkeelta.
__
Kuitenkin vain kolme päivää eduskuntavaalien jälkeen (17.4) Kuusamon keskustapuolueen ja kokoomuksen edustajat Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa kannattivat maa-alueen vuokraamista kaupungin Käylänvirta kiinteistöstä ”Latitude” -kaivosyhtiölle, joka haluaa avata Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti -kaivoksen Käylän ja Säkkilän kylien väliin: Yhtiöllä on lisäksi kaivospiirejä ja valtauksia Rukan Sivakkaharjun, Meurastuksenahon sekä Konttiahon sekä Naatikka- ja Kouervaaran suunnalla. Lisäksi ”Latitude” yhtiö on varannut ja tehnyt lisävaltaushakemuksia suureen osaan Pohjois-Kuusamon, Pohjois-Posion ja Etelä-Sallan alueita tunnetulle uraanivyöhykkeelle ja uraania sisältäviin malmioihin.”
__
Kysyn siis edelleen aikooko Ulla Parviainen käyttää äänestäjiltä saamaa vaikutusvaltaansa siihen, että Kuusamon keskusta kunnioittaa kaupungin luonnonvaratyöryhmän yksimielistä linjapäätöstä, että Kitka-Ruka-Oulanka alueelle ei voi kaivoksia riskittömästi perustaa ja valtuuston jo kerran Kuusamon Juomasuon kaivoshankkeen hylkäämää yksimielistä YVA päätöstä (nykyisellä kaivosyhtiöllä sama Y-tunnus ja taustaomistajia piilossa) sekä kuntalaisten tahtoa kuvastavaa valtuuston päätöstä yleiskaavasta kaivoskieltoalueineen, mihin Juomasuo kuuluu?
__
Kuusamon keskusta voi määräenemmistöllään yhdessä muiden puolueiden kanssa kaupunginhallituksessa käyttää veto-oikeutta yhdyskuntatekniikan lautakunnan ns. Käylän alueen tontinvuokraus päätökseen, joka on käytännössä tehty tällä kriittisellä hetkellä (yhtiön kaivospiiri raukeamassa) edesauttamaan ”latitude” kaivosyhtiön kaivoshanketta.
__
Pitää muistaa, että Kitkajoen tunnettu Juomasuon uraanimalmio (uraania 100 kertaa enemmän kuin kultaa) sijaitsee Käylän ja Säkkilän kylien välissä, vain 2 km kumpaankin. Jo nykyinen koelouhos on saastuttanut aluetta radioaktiviisesti ja kuusamolaiset ovat vaatineet saastuttavan louhoksen peittämistä.
__
Kuusamon kaupungilla ei ole mitään tarvetta vuokrata maitaan ”latitude” kaivosyhtiölle alueelle, mille niin käyläläiset vetoomuksessaan ja kuin laajemmin kuusamolaiset sekä kuusamon ystävät kaava- ja yva muistutuksissaan & Taloustutkimuksen gallupissaan ovat osoittaneet etteivät halua kaivosta.
__
Käyläläisiä ja muita pohjoiskuusamolaisia ei tule ripustaa kaivosasiassa vuosien ”epävarmuuden löyhään hirteen” – ja samalla poliittisesti käsiä pesten sanoa: ”aika katsoa eteenpäin”.
__
Nyt on jo aika toimia vaalipuheiden ja aikaisempien linjausten mukaisesti sekä käytännössä estää kaivoshanketta Kitkajoen Juomasuolle kaikissa kohdin.
__
Puhtaan Kitkajoen ja Kuusamon puolesta,
Mika Flöjt
Posted in Yleinen | Leave a comment

Kepu petti kolme päivää vaalien jälkeen käyläläiset ja kuusamolaiset

Kepu petti kolme päivää vaalien jälkeen käyläläiset ja kuusamolaiset
___
Eduskuntavaaleissa Kuusamon keskustan ehdokas Ulla Parviainen kampanjoi Kitkajoen Käylän Juomasuon kaivosta vastaan äänestäen muun muassa valtuustosalissa pidetyssä vaalipaneelissa  Juomasuon kaivoshanketta vastaan ja lehtijutuissa korosti kaivoslain uudistamistarpeita ja Juomasuon kaivoshankkeen soveltumattomuutta.
___
Pari päivää ennen vaalipäivää Käyläläiset vetosivat yli 140 allekirjoituksen voimalla paikallislehdissä Kuusamon ja valtakunnan päättäjiin, että alueen puhdas luonto vaalittaisiin ja he saisivat lopulta elää rauhassa kaivoshankkeelta.
 ___
Kuitenkin vain kolme päivää eduskuntavaalien jälkeen (17.4) Kuusamon keskustapuolueen ja kokoomuksen edustajat Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa kannattivat maa-alueen vuokraamista kaupungin Käylänvirta kiinteistöstä ”Latitude” -kaivosyhtiölle, joka haluaa avata Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti -kaivoksen Käylän ja Säkkilän kylien väliin: Yhtiöllä on lisäksi kaivospiirejä ja valtauksia Rukan Sivakkaharjun, Meurastuksenahon sekä Konttiahon sekä Naatikka- ja Kouervaaran suunnalla. Lisäksi ”Latitude” yhtiö on varannut ja tehnyt lisävaltaushakemuksia suureen osaan Pohjois-Kuusamon, Pohjois-Posion ja Etelä-Sallan alueita tunnetulle uraanivyöhykkeelle ja uraania sisältäviin malmioihin.
__
Kuusamon keskusta siis näennäisesti kampanjoi Ulla Parviaisen keulakuvalla eduskuntavaaleissa Juomasuon kaivoshanketta vastaan, mutta vain kolme päivää vaalien jälkeen lautakunnassa jopa Ulla Parviaisen kampanjapäällikkö Juha Säkkinen ja somevastaava & kampanjatukihenkilö Tuija Vanttaja äänestivät kaivoshankketta edistävän vuokrauspäätöksen puolesta. Olisi olettanut, että Ulla Parviainen olisi ohjeistanut kampanjahenkilöitään ja Kuusamon keskustaväkeä pysymään hänen julkisella Juomasuo kielteisellä linjallaan ja äänestämään lautakunnassa kaivoshankkeen etenemistä vastaan. Luultavasti hän tiesi olleensa vain keulakuva, koska hän jo ilmoitti vaalien jälkeen lehtikirjoituksessa vähitellen irrottautuvansa luottamustehtävistään. Eikä siten olisi enää kaivosasiassa vastuussa äänestäjilleen, jotka erehtyivät uskomaan Kuusamon keskustan ehdokkaan Juomasuon kaivosvastaisten puheiden olleen Kuusamon keskustan linjauksia. Ja Kuusamon keskustan puolustavan puhtaasta luonnosta kumpuavia elinkeinoja ja kyläläisten puhdasta elinympäristöä.
___
”Jostain syystä” kun paikallislehdessä asiaa uutisoitiin ei kerrottu lautakunnan äänestyksen osapuolista. Vain Kuusamon valtuuston kaavalinjauksen puolella olleiden Kuusamon Vihreiden ja Vasemmiston edustajien nimet mainittiin, mutta unohdettiin kertoa ne lautakunnassa äänestyksessä kaivoshankkeen etenemistä edistäneet Kuusamon keskustan ja kokoomuksen lautakunnan jäsenten nimet. Joten tässä tasapuolisen mediauutisoinnin nimissä kaikki äänestäjät. Nämä olisi siis pitänyt lehden kertoa. Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunnan 17.4 pykälän 62 äänestys joka päättyi äänin 11 – 3 kaivosyhtiö Latituden intressien eduksi.
___
Kaivosyhtiöille maiden vuokrauksen puolesta äänestivät: Hannu Poussu (kesk.), Jouni Mustonen (kesk.), Liisa Siikaluoma (kesk.)  Tuija Vanttaja (kesk.), Juha Säkkinen (kesk.), Ulla Voutilainen (kesk.), Tuomo Pulkkanen (kesk.), Pentti Kurvinen (kesk.), Sirpa Kämäräinen (kesk.), Pertti Hyvärinen (kok.) ja Päivi Siikaluoma (kok.) äänestivät kaivoshankkeen etenemisen puolesta.
___
Käytännössä Käyläläisten vetoomuksen ja Kuusamolaisten enemmistön tahdon (Taloustutkimus Oy gallup) mukaisesti äänestivät Marjo Kämäräinen (vihr.), Pekka Virtanen (vihr.) , ja Anne Murto (vas.sit).
___
Nyt on Ulla Parviaisella yli 3000 äänen mandaatilla mahdollisuus johtaa Kuusamon keskustan kaupunginhallituksen jäseniä niin, että he ovat käyläläisten puolella ja he yhdessä ottavat kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tuomo Hännisen (kesk.) otto-oikeudella maa-alueen vuokrauspäätös kaupunginhallituksen käsittelyyn ja kumottavaksi. Kaivoshanke Juomasuolle on kaupunginhallituksen, valtuuston, käyläläisten ja kuusamolaisten enemmistön tahdon vastainen, eikä käyläläisiä ja pohjois-kuusamolaisia tule saattaa vuosikymmenten epävarmuuteen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
__
On muistettava, että jo aikaisemmin YVAssa oli käsittelyssä oli myös tunnelilouhinta ja kaivosmalmien kuljettamisen vaihtoehto 2 -alueelle Maaningan Salmijärvelle, joka olisi uhrattu kaivosjätevesille. YVA päätöksessään Kuusamon kaupunginhallitus ja valtuusto hylkäsi myös kyseiset vaihtoehdot. Kuusamon päättäjien tulee nyt jo lopettaa täysin Juomasuon kaivoshanke.
__
Muuten käyläläisten ja kuusamolaisten on todella todettava, että kepu petti heidät.
__
Puhtaan Kitkajoen ja Kuusamon puolesta,
__
Mika Flöjt
Posted in Yleinen | Leave a comment

Esitykseni Suomen hallitusohjelmaan ja EU:n puheenjohtajuuskaudelle

Koska maailmassa on liikaa ongelmia ja vähän aikaa, meillä ei ole aikaa hukattavaksi millään politiikan tasolla – odottaa sitä että mikä puolue pääsee valtaan tai ehdokas eduskuntaan. On sen sijaan edistettävä sitä, että Suomen poliitiikan on toteutetaan kaikkien puolueiden ja ehdokkaiden esittämiä hyviä esityksiä (kaikilla tasoilla (kunta, maakunta, valtio, maailma) siinä hetkessä missä niitä esitetään – eikä se saa jäädä puoluepolitikoinnin jalkoihin.
Siis koska meillä ei ole enää aikaa hukattavaksi -> esitän joitain esityksiä Suomen hallitusohjelmaan – oli sen tuleva poliittinen pohja mikä tahansa – ja tavoitteiksi EU:n puheenjohtajuuskaudelle.
Toivottavasti osan esityksestä toteuttaa seuraava hallitus oli sen poliittinen pohja lopulta mikä tahansa.
1) Suomessa tunnustetaan, että globaalia ilmastonmuutosta ei enää voi täysin estää, mutta muutoksen hillitsemiseksi ja vaikutusten lieventämiseksi on kohdistettava pikaisia nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä. Ei voida jättää asioita joskus myöhemmin ratkaistaviksi.
Siksi yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden tulee varautua voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauteen ja valtion on edistettävä energiaremonttia, jonka avulla pyritään kaikkien toimijoiden mahdollisemman suureen energiaomavaraisuuteen ja hajautettuun uusiutuvan energiantuotantoon hybridisti mahdollisimman montaa uusiutuvan energian ratkaisua samanaikaisesti hyötykäyttäen. Tavoitteena on oltava että kukin talo, kiinteistö, kortteli ja toimija tuottaisi energiansa mahdollisimman omavaraisesti ja sähkön tuotantoa ja jakelua koskeva lainsäädäntö mahdollisimman nopeasti muutetaan sellaiseksi, että pientuottajakin voi ylijäämäsähkönsä myydä kannattavasti sähköverkkoon. Suuri energiantuotanto sitten vastaavasti ohjattaisiin suuren energiankulutuksen yksiköiden tarpeisiin. Tämä on järkevää, kun ymmärretään että kuljemme kohti voimistuvan ilmastonmuutoksen sään ääri-ilmiöiden aikakautta.
2) Suomen hajautettu ruokatuotanto ja puhtaat vedet säilytetään tarvittavin toimin Suomen ja EU:n ruokaturvallisuuden voimavaraksi. Lähiruoan ja luomuruoan ALV-veron kevennykset ja reilun kaupan periaatteet kaupan tuottajahintoihin. Maatalouden tukimuodot säilytetään muodossa mitkä samalla kannustavat ympäristöä ja eläinten hyvinvointia tukeviin toimiin. Meidän tulee säilyttää suomalainen maa-, poro-, kala- ja villiruokatalous ruokaturvallisuutemme tarpeisiin voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella.
3) Suomen hallitusohjelmaan kirjataan, että 4 vuoden sisään Suomessa tuotetaan mahdollisimman monella alueella biokaasua lannasta, biojätteistä ja ylijäämä biomassasta. Huoltoasemille tulee biokaasutankit. Tavoitteena on että mahdollisimman monella paikkakunnalla tuotetaan biokaasua, lannasta ja yhteiskuntajätevesistä, mutta jos jollakin paikkakunnalla ei heti pystytä biokaasu tuotantoon, niin niille voidaan esimerkiksi esimerkiksi Oulunseudun Nordic Tank firman tuottamilla tankkiautoilla kuljettaa biokaasua samaisen firman luomiin biokaasutankkeihin huoltoasemille (kysyin asiaa yritysvierailun yhteydessä onko mahdollista).
Lisäksi valtion on jatkettava olemassa olevan autokannan (bensa ja diesel) konvertoimisen tukemista biokaasulla toimivaksi. Ennenkaikkea Vaihtoehtopolttoaineiden verotus muutetaan reilusti halvemmaksi kuin fossiilisten polttoaineiden verotus, jotta kuluttajille on halvenpaa ostaa niitä. Nesteen Mydiesel, RE85 saatavuus ja ST1 etanoli tankkeja tulee olla myös samalla tavalla esillä vaihtoehtopolttoaineina.
4) Kaupunkien busseja muutetaan toimivaksi biokaasulla ja sähköllä. Suomen suurimmissa kaupungeissa harkitaan maksutonta joukkoliikennettä.
5) Hallitusohjelmaan kirjataan kalatielaki. Valtio käyttää omistajaohjausta valtion energiayhtiöissä kalateiden rakentamiseksi padottuihin vesistöihin. Velvoitteet muutetaan siten, että vaelluskalat palaavat ja vesivoimayhtiöiden säännöstelyä minimoidaan vesistöjen ekologisen ja virkistyksellisen tilan parantamiseksi.
6) Ekologisen ja kestävän kehityksen verouudistyksen osana maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä semetti/betonirakentaminen laitetaan joko verolle tai kompesaatiovelvoitteiden piiriin. Jos ei ole mahdollista rakentaa puusta, niin sitten kiinteistöt, esimerkiksi betonikerrostalot on rakennettava siten, että tulee mahdollisiman paljon hybridienergiatuotantoa edistävää rakentamista; aurinkokattopellit, aurinkopaneelit ja energiaa keräävät pinnat seiniin ja maalämpö & ilmapumppuratkaisut. Ekobetonin käyttöönottoa rakentamisessa edistään.
7) Ruotsin Perämerenkaaren ratayhdeyden rahoitus
Kemi – Tornio / Haaparanta väliltä puuttuu 20 miljoonan rahoitus sähköistykselle ja Tornio-Haaparannasta logistiikkakeskus, jotta saamme ratayhteyden Keski-Eurooppaan ja Jäämerelle. Tämä ratayhdeyden luominen on tärkeää ihan maailmanpoliittista syistä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Jo nyt rahoituksen sähköistykselle voi toteuttaa Huoltovarmuuskeskus.
8) Suomen runkoverkkoväylä asetuksen kriteerejä tarkastellaan uudelleen siten, että huomioidaan myös poikittaisliikenne ja sen tarpeet paremmin. On mahdollistettava Viitostien ja valtatie 20 ja 22 lisääminen listalle.
9) Kaivoslakia uudistetaan KaivoslakiNYT kansalaisaloitteen pääkriteerien mukaisesti. Kaikkien kannattaa aloittaa kaivoslakiNYT kansalaisaloite netissä sitä ovat olleet tekemässä aktiivit ympäri Suomea.
Samalla huomioidaan Lemmenjoen lapiokaivajien kulttuurin säilyttäminen.
EU:n kautta Suomi ajaa globaalia kaivossopimusta, jonka avulla varmistetaan globaalin kaivostoiminnan vastuullisuus kehitysmaissa.
Suomen valtion ei tule rahoittaa eikä edistää Latituden kaivoshanketta Kuusamon uraanikultakakobolttimalmioihin Business Finlandin kautta, koska kaivoshankeella ei ole sosiaalista toimilupaa. Kaivoslakia tulee muuttaa tarvittavilta osin, jotta kaivosvaltaukset ja varaukset Kuusamon valtuuston päättämälle kaivoskieltoalueelle loppuvat.
Tukesin toiminta siirretään Luovaan, koska Tukes ei toimi kansalaisten kannalta tasapuolisena ja puolueettomana vastuuviranomaisena kaivosasioissa.
10) Kuusamon Kitkan-Koutajoen vesistö ympäröivine puistoineen lisätään UNESCO:n maailmanperintölistalle esityksien mukaisesti.
11) Kremlin Fennovoima-Rosatomille ei anneta rakennuslupaa Pyhäjoen Hanhikiven uraanivoimahankkeelle Itä-Ukrainan kriisin pahentumisen seurauksena.
12) Talvivaara-Terrafamen on saatava normaalit toimintalupansa kuntoon ennenkuin se voi hakea / taikka valtioneuvosto luvittaa uraanituotantoa Terrafamalle. Suomen valtion Terrafamen tulee irtaantua Trafigura yhteistyöstä Trafiguran maailmalla saamien korruptioisyytteiden ja väärinkäytöksien takia.
13) Olkiluoto 3:n käyttöönottoluvan turvallisuusvaatimusten täyttyminen edelletykset tarkastellaan uudestaan kansainvälisen puoluettomien asiantuntijoiden toimesta. Esimerkiksi täysin ydinvoimateollisuuden intresseistä riippumaton taho on ranskalainen CRIIRAD ydintutkimuksen yksikkö.
14) Suomeen palautetaan itsenäinen ympäristöviranomaisvalvonta, joka ei ole elinkeinojen ja liikenteen alainen ELY keskuksissa.
15) Sote uudistus uudistetaan siten, että kunnat/kuntayhtymät/vapaakunnat/maakunnat säilyvät järjestäjä tahoina eikä markkinamallia toteuteta. Yksityinen puoli toimii vain julkisen tukena. Resurssit julkisen toiminnan kehittämiseen osoitetaan. SOTE uudistus toteutaan siten, ettei muuta päätöksentekoa samalla siirretä kauas kansalaisista. Vanhustenhoidossa luovutaan voitontavoittelusta ja määritellään hyvän hoivan kriteerit; oikeus ulkoiluun, hyvään hoivaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Kirjataan 0,7 hoitajamitoitukset (ei sisällä tukihenkilöitä) ja lisätään Norjan mallin mukainen velvoite kaksista hoitajapari käsistä vanhuksien petien hoitosiirtelyihin, jotta työ ei muodostu liian raskaaksi hoitajille.  Lisätään merkittävästi vanhushoivan valvontaa ja kovennetaan sanktioita. Haamuhoitajat ovat yksiselitteisesti petos. Kotipalveluluiden ja omaishoidon resursseja lisätään. Vanhuksien oikeuksia puolustamaan perustetaan vanhusasiavaltuutettu.
16) Koulutuksen toisen asteen maksuttomuus toteutetaan ja korkeakoulujen resurssit koulutukseen ja tutkimuksen turvataan.
17) Suomessa luovutaan muovipohjaisista pakkausmateriaaleissa ja otetaan käyttöön esimerkiksi puupohjaiset ns. biohajoavat pakkausmateriaalit. EU:ssa ajetaan samaa biohajoavien pakkausmateriaalien käyttöönottoa.
18) Suomessa edistään valikoivaa kestävää metsätaloutta, joka on metsänomistajan etu voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella, sekä tuottaa perempi laatuista laatupuuta Metsäklusterimme tarpeisiin. Valikoiva metsätatalous edistää myös metsän monimuotoisuuden säilymistä, vähentää vesistön kuormittavia päästöjä ja edistää metsien monipuolista nautintaa & virkistyskäyttöä sekä ennenkaikkea turvaa metsänomistajien taloudellista etua tulevaisuudessa voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella.
19) Suomessa pyritään 0 asuttomaan 4 vuoden sisään. Rakennetaan kaupunkeihin asunnottomien halvan asumisen yksikköjä, tai tyhjilleen jääneitä VOK yksikköjä otetaan asunnottomien asumispalvelujen käyttöön sekä kannustetaan asunnottomia muuttamaan muuttotappioalueiden tyhjilleen jääneisiin asuntoihin.
20) Sosiaaliturvan kokonaisuudistus muutetaan perusturvan/perustulon suuntaan siten, että byrokratiassa ja ihmisten kyykyttämisessä säästetään ja kaikilla on julkisesti ja laillisesti puolin ja toisin edullista tarjota ja ottaa vastaan lyhytaikaisia työsuhteita.
21) Suomeen tehdään kattava valtio- ja kuntatason ohjelma sisäilmaongelmien ehkäisyyn sekä rakentamiskulttuurin parantamiseen. Panostetaan asiaan asiaan rakentamisen suunnittelussa ja puurakentamisen edistämistämisessä. Sisäilmaongelmien vähättely lopetaan.
22) Micro- ja pienyrittäjien ALV raja nostetaan vähintään 30 000 euroon, mieluusti 35 000 euroon. Lisäksi ensimmäisen lisätyöntekijän sivukuluja tulee merkittävästi keventää.
23) Suomi ja EU edistää YK:n Agenda 21 tavoitteita Suomessa ja Maailmalla.
24) Jotta EU haluaa pelastaa itsensä jatkuvilta jäsenmaksuriidoilta, mikä aiheutti valitettavan Brexitin, on sen itsensä, EU:n, pelastamiseksi otettava käyttöön rahoitusmarkkinavero, jolla voidaan rahoittaa EU:n tärkeitä tavoitteita eriarvoistumisen ja alueellisen kestävän kehittymisen asioissa EU:ssa ja maailmassa.
Kiitos kaikille jotka äänestitte Oulun vaalipiirissä numeroa 24.
Olen pahoillani, että vaalitulokseni jäi 317 ääntä vajaaksi etten päässyt paikalle vaikuttamaan prosesseihin.
Siksi yllä lista hallitukseen valittavien puolueiden toimintaohjelmaan. Toivottavasti tuleva hallitus valitsee edes niistä osan toimenpiteisiin.
ystävällisesti,
Mika Flöjt
Posted in Yleinen | Leave a comment

Vastine Kalevan & Koillissanomien uutisointeihin

Vastine Kalevan & Koillissanomien uutisointeihin

En ollut missään vaiheessa kutsunut Kalevaa / Koillissanomia vaalivalvojaisiini. En myöskään ollut mainostanut vaalivalvojaisini missään. Tukiryhmäläisiä oli facebook ryhmässä kutsuttu ja puhelimitse. Vaalivalvojaisemme ei siis ollut julkinen tilaisuus. Sellaisena halusimme sen pitää. Sen sijaan Koillissanomat pyrki itse sisälle – kutsumatta kesken yhdistyksen hallituksen kokouksemme.

Kaleva -konsernin Kalevan ja Koillissanomien käyttäytyminen vaalikampanjan ajan ei valitettavasti ollut tasapuolista. Kaleva & Koillissanomat eivät ole julkaiseet kaikkia allekirjoittaneen vastineita Latitude kaivosyhtiön vääristeltyihin mediatiedotteisiin koskien Kuusamon Kitkajoen Juomasuon kaivoshanketta. Ja nekin mitkä olen saanut läpi on saatu vasta taisteluiden jälkeen.

Lisäksi Kaleva media myös keskeytti aikaisemmin usean tahon vastineiden julkaisemisen kaivosyhtiön lehtikirjoituksiin prittilehdessä, jättäen kaivosyhtiön vääristelevän kannan viimeiseksi ”totuudeksi” lehden lukijoille. Lisäksi Kaleva median päätoimittaja Kyösti Karvonen sähköpostilla kielsi allekirjoittanutta kirjoittamasta Kalevan blogissani Kuusamon kaivoshankkeesta, vaikka kaivoshanke on Kuusamon yksi eniten keskustelluista asioista. Vaalikentillä kyseltiin koko ajan miksi en kirjoita tietojani Kalevan blogissani. Joudun kertomaan että sitä ei sallita.

Samaan aikaan Latitude ostaa kovalla mainoksia Kalevan ja Koillissanomien pritti- ja nettilehtiin ja kaivosyhtiön tiedotteet menee Kaleva -konsernin mediassa ja Koillissanomissa sukkana läpi. Konsernin toimittajat välittävät kirjoituksissaan Latituden viestiä. Näin tapahtui viimeksi (15.4.2019).

Mielestäni on hyvin arveluttavaa, että Pohjois-Suomen keskeinen media toimii näin kaivosyhtiön eduksi ja asettaen rajoja kansanedustajaehdokkaiden kirjoituksille. Lisäksi parina muuna esimerkkinä voin todeta, että kampanjan aikana Koillissanomat jätti julkaisematta allekirjoittaneen videohaastattelun nettisivuillaan (muiden ehdokkaiden julkaisi), eikä korjannut asiavirheitä lehtijutuistaan vaikka jätin oikaisupyynnön.

Olisikin toivottavaa, että Pohjois-Suomalainen media ei toimisi kaivosyhtiön edun ajajana ja rajoittaisi kansanedustajaehdokkaiden kirjoittamisen teemoja. Edellä mainitut esimerkit ovat myös siksi huolestuttavia, että Koillissanomat aloitti jo kaivosyhtiön kaivoshankkeen lobbaamisen jälleen heti vaalien jälkeen 15.4 kirjoituksella, että eikös olisi hyvä uhrata Riisitunturi-Kitka-Oulanka alue suurteollisuushankkeille eikä se haittaisi vaikka joku vesistö uhrattaisiin kaivosjätevesille.

Ystävällisesti,

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kiitos kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni.

Kiitos kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni.

Olen pahoillani, että jäi näin harmillisen lähelle: 317 ääntä.

Kokonaistulos 3289 on sekin kyllä hieno tuki – suuri kiitos.

Valitettavaa monen yhteisen asiamme kannalta on kuitenkin etten pääse vaikuttamaan prosesseihin paikan päällä.

Vaalit on vaaleja.

Onnittelut valituille kansanedustajille ja kaikille ehdokkaille.

Hyvää kevättä kaikille.

Mika

Posted in Yleinen | Leave a comment

Meitä on herätelty, olemmeko heränneet?

  
maapallo
Earth Hour on pyrkinyt herättelemään meitä. Olemmeko heränneet maapallon heikkenevään tilaan? Kasvihuonekaasupäästöjen ja saasteiden kasvamiseen, voimistuvaan ilmastonmuutokseen, kemikalisoitumiseen, radioaktiivisten saasteiden leviämiseen, lajikatoon, luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan veden katoon.. maapallon ekosysteemit ovat romahtamisvaarassa. Ja me olemme lopulta osa luontoa.

Vuodesta 2007 on järjestetty vuosittain maaliskuussa yhden tunnin ajan sammutetaan valot ns. Maapallon tuntia, ”Earth Hour” -tapahtumaa. Suomessa tapahtumaa on vietetty vuodesta 2009 lähtien, ja nykyisin maailmanlaajuiseen tapahtumaan osallistuu ihmisiä jo yli 160 eri maasta. Viimeisen puolen vuoden aikana myös maailman nuoret Gretan johdolla ovat alkaneet maapallon väen unilukkareiksi. Meitä on siis vuosia eri toimijoiden toimesta herätelty, olemmeko heränneet?

Earth Hour – kampanjan tavoitteena on ollut herättää ihmisiä ajattelemaan maapallon ilmasto- ja ympäristöongelmien tilaa. Tekemään siis tarvittavia muutoksia yhteiskuntien rakenteisiin ja elämäntapoihin, jotta maapallo säilyisi elinkelpoisena meille, meidän lapsillemme ja tuleville sukupolville.
Osallistuin itse YK:n ilmastoneuvotteluihin paikan päällä vuodet 2000 – 2009. Aina Haagin 2000 vuoden ilmastokokouksesta 2009 Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Sen jälkeen olen seurannut YK:n ilmastoneuvotteluita ja asiantuntijakokouksia verkkolähetyksien ja median kautta. Kun osallistuin viime vuosikymmenellä ilmastoneuvotteluihin johtavat ilmastotiutkijat varoittelivat, että maapallon ilmakehän turvallinen hiilidioksipitoisuus tulisi olla noin 350 ppm tasolla vuoteen 2015 mennessä, jotta voisimme välttää voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauden. Nyt on vuosi 2019 ja maailman ilmatieteenlaitoksen ja NASA:n ilmastodatatiedot kertovat että globaalit hiilidioksipäästötasot yläilmakehässä on saavuttanut jo n. 411 ppm tason.
Hiilidioksidipäästöt ovat jo nyt ilmakehässä yli turvallisen tason ja vielä ongelmalliseksi tiedon tekee se, että CO2 eli hiilidioksi säilyy ilmakehässä n. 100 vuotta. Jotta ilmastohaaste ei olisi helppoa on yläilmakehässä ennätyksellinen määrä myös muita kasvihuonekaasuja kuten metaania, typpeä ja lyhytaikaista vesihöyryä.
Metaani on erityisen voimakas kasvihuonekaasu ja viime viikkojen kansainväliset mediat ovat kertoneet huolesta tämän voimakkaan kasvihuonekaasun lisääntymisen suhteen. Pelkona on, että metaanitasojen kasvaminen ennätyksellisiin tasoihin kertoo siitä, että maapallon ilmastonmuutoksen niin sanotut globaalit palautemakanismit ovat alkaneet jo prosessoitua jossakin päin maapalloa. Signaaleja on tullut Siperia tuntran kesäaikaisista metaanikraatereista ja arktisen merenpohjan metaanien purkautumisista.
Globaalit typpitasot yläilmakehässä ovat myös korkealla tasolla ja monet tutkijat pitävätkin typpiongelmaa maailman neljäntenä globaalina ympäristöongelmana, jolle tarvittaisiin erityisiä kansainvälisiä ratkaisuja. Typpi ilmakehän kasvihuonekaasuongelman lisäksi toimii kaukolaskeuman myötä myös maapallon vesistöjen rehevöittäjänä aina arktisen alueen syrjäisiä tunturijärviä myöten.
Vesihöyry on lyhytaikainen kasvihuonekaasu, mutta sen erityisongelma on sen sään ääri-ilmiöitä voimistava vaikutus. Nyt globaalin ilmastonlämpenemisen johdosta maailman meret ovat lämmenneet mikä vapauttaa ennätyksellisiä määriä vesihyöryä ilmakehään. Tämä näkyy myös Suomessa ilmankosteuden kasvuna niin kesä kuin talviaikoina, mutta ennenkaikkea se näkyy maailmalla ja myös osin Suomessa sadantojen suurentumisena oli se sitten olomuotona lunta tai vettä. Erityisenä ongelmana tämä on ollut keskisen pallonpuoliskon alueilla missä kasvaneet vesihöyrymäärät ja voimistuvat matalapaineet ovat luoneet olosuhteita äärimmäisille rankkasateille jotka aiheuttavat eri alueille osuessaan äkillisiä tulvia.
Maailman ilmatieteenlaitoksen (WMO) datatiedot yläilmakehästä kertovat karua kieltään siitä, että globaalit kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät yhä ylä-ilmakehässä IPCC:n raportin pahimman skenaarion eli ns. F1 mallin mukaisesti eikä riittäviä kasvihuonekaasupäästöjen reiluja globaaleja päästövähennyksiä näytä olevan tässä maailmanpolitiikan vaiheessa näköpiirissä – valitettavasti. Emme siis voi enää estää, torjua, ilmastonmuutosta, mutta voimme pyrkiä globaaleilla päästövähennyksillä hillitsemään voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakautta ja saada lisää aikaa sille, että jossakinpäin maailmaa on jo joku tutkija, opiskelija, yrittäjä, henkilö lähellä oivaltamassa sellaisen uuden ratkaisun, teknologian, jolla jo olemassa olevia yläilmakehän eri kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi.
Sitä ennen poliitikkojen tulee juuri keskittyä siihen, että he muuttavat oman maansa ja kansainvälisen yhteistyön kautta muiden maiden keskeisin yhteiskunnan sektoreita ja rakenteita vähäpäästöiseen suuntaan, eivätkä sysää asiaa poliittisessa keskustelussa kansalaisten ja eivätkä varsinkaan nuorten harteille ratkaistavaksi. Poliitikkojen tulee keskittyä isojen päästövähennyksien toteuttamiseen rakentamisessa ja liikenteessä jne sekä tehdä myös sellaisia linjauksia, jotka mahdollistavat nämä uudet ratkaisut kaikkien saataville kohtuun hintaan. Lisäksi poliittisilla ohjausmekanismeilla tulee edistää koulutusta ja tutkimusta uusien ympäristö- ja ilmastoystävällisten innovaatioiden luomiseen. Yhtenä tärkeänä esimerkkinä muovi ja muiden haitallisten pakkausmateriaalien korvaaminen biohajoavilla esimerkiksi puupohjaisilla tuotteilla.
Samalla poliitikkojen tulee myös ymmärtää, mitä yläilmakehän korkeat ja pitkäaikaiset kasvihuonekaasupäästötasot merkitsevät tulevaisuuden kannalta. Meidän tulee edistää energiansäästöä, energiatehokkuutta ja energiaremonttia. Ja kun emme voi enää välttää voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakautta tulee meidän säilyttää hajautettu maatalous ja ruokatuotanto, vaalia puhtaita vesiämme, luoda omavaraista hajautettua energiatuotantoa sähköön ja vaihtoehtoisiin liikennepolttoaineisiin (etanoli, mydiesel, ja biokaasu). On edistettävä puurakentamista betonin sijaan mahdollisimman paljon sekä kompensoitava kaupunkien betonirakentamisen kasvihuonepäästöjä rakennuksiin liitettävillä energiaa keräävillä pinnoilla ja kattorakenteilla (aurinkokattopellit), maalämmöllä ja tuuliruuveilla. Hybridisti nämä vähentävät kaupunkeihin ulkopuolelta tuotetun energiantarvetta ja lisäävät omavaraisuutta mahdollisten sään ääri-ilmiöiden aikakaudella.
Lisäksi meidän tulee myös ymmärtää ettei meidän tulee päätöksillä lisätä ongelmia tämän voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauden keskelle. Ydinvoimalat mertenrannoilla ovat sellaisia. Nykyisetkin ydinvoimalat merten rannoilla reaktoreineen ja käytetyn ydinjätteiden välivarastoineen on globaali turvallisuusongelma kuten Fukushima meille jo asian osin osoittaa. Voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella on todennäköistä, että globaalit luonnon palautemekanismit laukeavat ja muun muassa Grönlannin jäätiköiden luisuminen mereen nopeutuu ennakoitua aiemmin ja ennenkaikkea suuri huoli on että Länsi-Antarktisen saariston (ei mantereen) päällä olevat kilometrien jäätikköhyllyjen romahtamisriski mereen tulee ajankohtaisesti merivesien lämpenemisen ja myrskyjen aiheuttaman yhteisvaikutuksen myötä.
Ei ole siis järkevää edes vaalikenttien politiikan retoriikassa heittää symbolisesti ilmastonmuutokseen hukkuvalle ihmiskunnalle säteilevää pelastusrengasta kaulaan, kun meillä ei kerta ole teknologiaa, resursseja ja koulutettua väkeä purkamaan kaikkia maailman merten rannoilla olevia ydinvoimaloita riittävän nopeasti, jos ja kun näillä päästötiedoilla tilanne tulee vääjäämättä päälle – ennemmin tai myöhemmin. Pitää muistaa, että ydinvoimalat vaarallisesti säteilevine reaktoreineen ja käytetyn ydinjätteiden välivarastoineen ovat työntekijöille vaarallisesti säteileviä ja moniongelmallisia. Emme pääse merten rannoilla olevista ydinvoimaloista eroon riittävän nopeasti, jos huomaamme luonnon palautemekanismeista aiheutuneet muutokset tapahtuviksi. Suomen korkeasti koulutettuna ja vastuullisena maana tuleekin osoittaa esimerkkiä eikä enää edistää uraanivoimaa keskelle voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakautta, varsinkaan kun se ei edes pysty, eikä enää edes kerkiä ratkaisemaan mitään globaalia ilmastongelmaa.
Nyt onkin aika kansalaisten sijaan vastuullisten poliitikoiden, virkamiesten ja yrityksien herätä sekä luoda ratkaisevia rakenteellisia muutoksia millä merkittävästi muutetaan yhteiskuntamme eri sektoreiden toimintoja aidosti kestävämmän kehityksen suuntaan.
Suomen seuraavan eduskunnan hallitusohjelmassa ja EU:n puheenjohtajuuskaudella aidon kestävän kehityksen edistämisellä tulisi olla erityinen painoarvo.
Posted in Yleinen | Leave a comment

Kaivoslain uudistaminen hallitusohjelmaan

  

Oulun eteläisen varaukset ja valtaukset/lupahakemukset.

Useat kansalaisliikkeet vaativat kaivoslain kokonaisvaltaista uudistamista Kaivoslaki NYT – kansalaisaloitteella, jossa vaaditaan kaivoslakia muutettavan kestävän kehityksen, ekologisen ympäristövastuun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaiseksi. Se edellyttää kaivoslain sekä ympäristölainsäädännön parempaa yhteensovittamista. Oleellisten tietojen pimittämistä ei enää saa sallia, kuten kaivosyhtiöt ovat tehneet piilottamalla uraanitiedot lupahakemuksistaan. Kaivosyhtiöiden on myös kunnioitettava kuntalaisten, viranomaisten ja valtuuston tahtoa eikä haastaa päätöksiä oikeuteen. On muistettava, että Talvivaara-Terrafamen uraanijätealtaiden ns. kipsisakka-altaiden myrkkytulvien jälkeen Säätytalolla luvattiin kansalle, että seuraavissa Suomen kaivoshankkeissa yhtiöillä tulee olla sosiaalinen toimilupa ennen hankkeen avaamista. Tätä periaatetta ei ole kunnioitettu.

Parhaillaan suuri osa Pohjois-Suomea ja Lappia on jonkinasteisen varauksien ja valtaushakemuksien* piirissä.

Kaivosviranomaisena toimivan TUKES:in kaivosrekisterin karttapalvelun Lapin tilanne varauksien, valtauksien ja valtaushakemuksien/malminetsintälupien sekä kaivospiirien osalta 27.12.2018 (lopussa linkki TUKESin kaivosrekisterin karttapalveluun.)

Kaivosrekisterin karttapalvelua pääset katsomaan, zoomaanaan täältä:

http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/

Linkkaa vasemmalta kiinni karttatasolta ”näytä kaikki tasot”.

Kaivoslaki on uusittava sellaiseksi, että lupia myönnetään vain luotettaviin hyöty/haitta -selvityksiin perustuen hankkeisiin, joista on paikallisyhteisöille enemmän hyötyä kuin haittaa, ympäristöhaitat huomioon ottaen. Kunnan päätösvalta yleiskaavan kautta on tunnustettava. ”Löytäjä saa” -periaatteesta ja varausilmoitus -menettelystä on lopetettava. Lupahakemusten vireilläoloon on määriteltävä maksimi voimassaoloaika, jotta alueen ihmisten ja elinkeinojen vuosikymmenten epävarmuus poistuisi.

Kaivosala on kansainvälistä tarinataloutta, jonka säätelemiseksi on myös EU:n lainsäädäntöpaketit erityisen tarpeellisia. Kun raaka-aineiden hintoihin ei ole sisällytetty todellisia ympäristövaikutusten paikallisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia (esim. Talvivaara-Terrafame-Trafigura) markkinat ohjautuvat epäoikeudenmukaisesti.

Kansalaisten luottamus sekä kansalliseen että EU -tason päätöksentekoon rapautuu. Uskottavan ympäristöpolitiikan valmistelua on myös EU:ssa parannettava. Tähänkin voi vaikuttaa EU -kansalaisaloitteilla ja Suomen EU puheenjohtajuuskauden aikana.

Vaikuttamisen aika oman elinympäristön tulevaisuuteen on nyt. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattava kaivoslain uudistaminen.

Kansalaisaloite kaivoslain uusimiseksi: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795.

Allekirjoituksella ja äänestämisellä on merkitystä.

Mika Flöjt

Kansanedustajaehdokas, Vihreät

*käytin sanaa valtaus koska sitä kansainväliset yhtiöt käyttävät kansainvälisissä pörssitiedotteissaan.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Vesienhoitolaki ja kalatielaki hallitusohjelmaan

 


Fortum esittelee Oulujoen Muhoksen Montan vesivoimalan ns. kalasiirtolaitteen toimintaa ja siinä esiintyneitä teknisiä haasteita. Muhoksen Montan vesivoimalaitos tarvitsee luonnonmukaisen kalatien, niinkuin ylempi Pyhäkoskikin. Fortumilla on helppo ne toteuttaa koska kalatievaade on alkuperäisissä vesivoimalupien ns.velvoite-ehdoissa. Montan kalojen ylisiirtolaite voi joku päivä teknisten ongelmien korjaannuttua toimia täydentävänä ratkaisuna kalateille.

Vesienhoitolaki ja kalatielaki hallitusohjelmaan

Vuoden 2000 EU:n vesipuitedirektiivi määrittelee, että vesien tila on oltava vähintään hyvä viimeistään vuonna 2015. Suomi kirjasi sen tavoitteekseen.

Vesistöjen ekologinen tila määritellään biologisten-, fysikaalis-kemiallisten- ja hydromorfologisten tekijöiden perusteella. Vesistö ei ole hyvässä ekologisessa tilassa, jos yksikin edellä mainituista kriteereistä ei täyty.

Suomessa direktiivi koskee erityisesti virtavesien patoja, jotka estävät vaelluskalojen nousemisen kutupaikoilleen. Mutta koska Suomen vesilakia ei kirjoitettu velvoittavaksi, eivät vesivoimayhtiöt ole rakentaneet kalateitä.

Direktiivin takarajaa on siirrelty vuoteen 2027. Siis ei nyt vaan vasta kohta. Mutta EU-tuomioistuin linjasi Weser-tuomiossa (C-461/13) vuonna 2015, että vesipuitedirektiivin vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat oikeudellisesti sitovia.

Sipilän hallitus ei kuitenkaan ryhtynyt muuttamaan Suomen vesilakia oikeudellisesti sitovaksi, vaan 21.9.2018 esitti hyvän ekologisen tilan saavuttamisen takarajaa siirrettäväksi vuoteen 2045. Siis ei kohta vaan joskus.

Kun vesien hyvä tila on pilattu, ei se tule korjatuksi näennäisillä kalankasvatusvelvoitteilla, joissa kierrätetään samaa istutuskantaa vailla luonnonkierron elvyttävää mahdollisuutta.

EU:n komissio huomautti palautteessaan 26.2.2019, että Suomen tulee tarkastella kaikkien vesivoimalaitosten luvat, jotta vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteet toteutuisivat, erityisesti ekologisen virtaaman, kalateiden ja muiden haittoja lieventävien toimenpiteiden osalta.

Hallitusohjelmaan on kirjattava vesienhoitolain muuttaminen ja kalatielain säätäminen direktiivin mukaiseksi. Haittojen estämiseen on ryhdyttävä nyt eikä vasta joskus. Haitan aiheuttaja maksaa -periaatteella.

Mika Flöjt

YTM, Kansanedustajaehdokas, Vihreät

Vapaa-ajan kalastaja

Posted in Yleinen | Leave a comment

Hyvät äänestäjät

Olen ehdokkaana Oulun vaalipiiristä 2019 (Koillismaa, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa eli entinen Oulun lääni). Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena; kansainväliset suhteet ja politiikka. Toimin freelancer tutkijana ja asiantuntijana, sekä kirjoitan tietokirjaa resurssipolitiikasta ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksista. Olen Kuusamon kaupungin toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja sekä Oulun vaalipiirin varakansanedustaja. Ikää minulla on 44 vuotta.
 –
Ennen paluutani kotipaikkakunnalleni olin mukana YK:n ilmasto- ja kemikaalineuvotteluissa sekä erilaisissa kestävän kehityksen eri prosesseissa Pohjolassa, Arktisella ja YK:ssa.  Osallistuin muun muassa Ri0 +10 YK:n kestävän kehityksen konferenssiin Johannesburgissa Suomen delegaation mukan; ollen mukana muun muassa puhtaiden vesien neuvotteluissa ja järjestämällä ensimmäisen arktisen ilmastonmuutosta ja globaalimuutoksia käsittelevän näyttelyn osaksi kestävän kehityksen konferenssia. Toimin myös Arktisessa yliopistossa ja Arktisen keskuksen hallituksen jäsenä. Lisää tietoja osallistumistani www.mikaflojt.fi nettisivulla ja blogeissani.
Kuusamon ja Kainuun uraanin liittyvien kaivoshankkeiden takia kirjoitimme ”Kysymyksiä Talvivaarasta – uraani ja lupaprosessit” -kirjan joka toimi muun muassa Jättiläinen elokuvan taustamateriaalina. Pitää muistaa että saman Y-tunnuksen kaivosyhtiö on käyttänyt aikaisemmin Talvivaaraa esimerkkinä siitä, kuinka uraani voidaan luvittaa tuotantoon jälkikäteen kuhan Kitkajoen Juomasuo saadaan auki ensin muun mineraalin (kullan tai koboltin varjolla).
 –
Kaivosasioissa olen osallistunut paikallisten oikeuksien ja luonnon puolustamiseen Kainuussa, Kuusamossa ja Lapissa. Kannatan kaivoslain uudistamista kansalaisaloite KaivoslakiNYT sisällön mukaisesti. Allekirjoita sinäkin tämä kansalaisaloite eduskunnalle netissä. Muutos olisi ollut mahdollinen jo kuluneella vaalikaudella, mutta viimeksi eilen 13.3.2019 nykyinen keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallituspohja muutti kaivoslakia edelleen kaivosyhtiöille paremmaksi. Heikentäen kuusamolaisten mahdollisuuksia puolustaa puhdasta elinympäristöään.
 –
Suomalaiset ansaitsevat paremman kaivoslain, eikä kaksinaamaisia vaalipuheita, kun teot osoittavat muuta. Suuri valiokunta vaati kaivoslakia muutettavaksi CETA sopimuksen takia. Keskustan ministeri Lintilä ajoi läpi päinvastoin kaivoslain heikennyksiä ja hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät asian puolesta kuuliaisesti. Valitettavasti. Äänestämällä keskustaa, kokoomusta tai sinisiä siunaatte nämä ihmisten ja luonnon perusoikeuksien heikennykset kaivosyhtiöiden eduksi.
 –
Ilmastonmuutosta torjutaan energiansäästöllä, energiatehokkuudella ja energiaremontilla. Kannatan energiatuotannon hajauttamista hybridiuusiutuvien suuntaan. Yhteiskuntamme tulee valmistautua voimistuvien globaalimuutoksien aikakauteen. Hajautettu maatalous- ja energiatuotanto, biokaasuliikenne, kiertotalous ja valikoiva metsätalous on Suomen huoltovarmuuden etu voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ilmastonmuutosta 410 ppm yläilmakehän tasolla emme enää voi täysin estää, kun turvallisen ilmaston raja olisi ollut 350 ppm taso hiilidioksia yläilmakehässä. Tähän yritin vaikuttaa osallistumalla 2000 – 2009 YK:n ilmastoneuvotteluihin, mutta valitettavasti suurvallat olivat keskittyneet, kuten nytkin, sotimaan. Siksi meidän tulee päästövähennyksien lisäksi, sopeutua ja ennenkakkea vaalia puhtaita vesiä sekä ruokatuotantoalueita.
 –
Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus, oikein painotettu koulutuksen kehittäminen, perusturva sekä pien- ja keskisuurien yrityksien verohelpotukset ovat tärkeitä Suomen kestävän menestyksen varmistamisessa. Sosiaali- ja koulutuspolitiikassa ihminen on on oltava keskiössä, lapsuudesta vanhuuteen.
 –
Harrastan retkeilyä ja jokikalastusta, puhtaiden vesien ja kauniiden erämaamaisemien vaalimista sekä maailmanpolitiikan seuraamista. Lähellä sydäntä on kestävän kalastuksen edistäminen aina Itämeren lohipolitiikasta padottujen vesistöjen vaelluskalojen palauttamiseen kalatielailla.
 –
Mottona on toimia koko Suomen tasa-arvon, kestävän kehityksen ja luonnon vaalimisen puolesta. Kirjailija Reino Rinteen elämänsuojeluaatteen hengessä käyttäkäämme maapallon elinympäristöämme kohtuudella kestävillä tavoilla. Olen valmis ja käytettävissä kansanedustajaksesi. Lupaan tehdä parhaani – ja vähän enemmän. Sinun ja meidän yhteisellä asialla paremman, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman Suomen puolesta.
Asiamiehesi,
Mika Flöjt
Kansanedustajaehdokas, Vihreät
Posted in Yleinen | Leave a comment