Oulun vaalipiirin Vihreät nimenneet Mika Flöjtin kansanedustajaehdokkaaksi!

Kuusamo-Oulu-Oulujärvi 18.9.2018

Oulun vaalipiirin vihreät ovat nimenneet Mika Flöjtin kansanedustajaehdokkaaksi!

Mika Flöjt (44) on yhteiskuntatieteiden maisteri (kansainväliset suhteet ja politiikka), toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja sekä Oulun vaalipiirin varakansanedustaja. Mika Flöjt on perehtynyt globaaleihin ympäristöongelmiin mm. osallistumalla YK:n ilmasto- ja kemikaalineuvotteluihin sekä eri kestävän kehityksen prosesseihin Pohjolassa ja YK:ssa. Mika Flöjt on ”Kysymyksiä Talvivaarasta – uraani ja lupaprosessit” -kirjan toinen kirjoittaja sekä Fennovoiman uraanivoimahankkeen pitkän linjan kriitikko.

Flöjt on osallistunut kaivosasioissa paikallisten oikeuksien ja luonnon puolustamiseen Kainuussa, Raahessa, Kuusamossa ja Lapissa. Flöjt kannattaa kaivoslain uudistamista sekä energiatuotannon hajautettamista hybridiuusiutuvien suuntaan. Yhteiskuntamme tulee valmistautua voimistuvien globaalimuutoksien aikakauteen. Hajautettu maatalous- ja energiatuotanto, biokaasuliikenne, kiertotalous ja valikoiva metsätalous on Suomen huoltovarmuuden etu voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella. Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus, oikein painotettu koulutuksen kehittäminen, perustulo sekä pien- ja keskisuurien yrityksien verohelpotukset ovat tärkeitä Suomen kestävän menestyksen varmistamisessa. Sosiaali- ja koulutuspolitiikassa ihminen on on oltava keskiössä, lapsuudesta vanhuuteen.

Flöjt harrastaa retkeilyä ja jokikalastusta, puhtaiden vesien ja kauniiden erämaamaisemien vaalimista sekä maailmanpolitiikan seuraamista. Lähellä sydäntä on kestävän kalastuksen edistäminen aina Itämeren lohipolitiikasta padottujen vesistöjen vaelluskalojen palauttamiseen kalatielailla.

Mottona on toimia koko Suomen tasa-arvon, kestävän kehityksen ja luonnon vaalimisen puolesta. Kirjailija Reino Rinteen elämänsuojelu aatteen hengessä käyttäkäämme maapallon elinympäristöämme kohtuudella kestävillä tavoilla, jotta emme tuhoa tulevien sukupolvien mahdollisuutta nauttia puhtaista vesistä, metsistä ja luonnosta.

Olen käytettävissä kansanedustajaksi. Lupaan tehdä parhaani – ja vähän enemmän. Sinun ja meidän yhteisellä asialla paremman kestävämmän ja oikeudenmukaisemman Suomen puolesta.

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Oulujärven ja Oulujoen tila hyväksi?

(Oululehdessä ja Kainuun Sanomissa 10.9.2018)

Oulujärven ja Oulujoen tila hyväksi?

Syksyllä 2014 oli Kainuun ELY jättänyt vaatimatta YVA-prosessia Talvivaara jätevesien purkuputkelle ja samalla järjestelmällisesti vähätellyt Talvivaara-Terrafamen haitallisia vesistövaikutuksia. Ainoa puhdistustoimi oli kalkitun jäteveden nimeäminen puhdistetuksi vedeksi. Vuonna 2015 maa- ja metsätalousministeriö huolestui Fennovoiman ja Talvivaaran onnettomuuksien vesistöriskistä erityisesti Oulun kaupungille, joka käyttää Oulujoen vettä juomavetenään. Oulun ELY vaati Oulun kaupunkia varmistamaan vesihuoltonsa muualta. Kainuun ELY siis käytännössä toteaa, että Talvivaara-Terrafame ei ole ongelma vesistöille ja Oulun ELY toteaa että se on. Nyt Oulu pyrkii vaihtamaan Viinivaaran lähteisiin, jota Oulun naapurikunnat vastustavat.

’Vesien tila hyväksi yhdessä’, on Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman 2016-2021 otsikko. Suunnitelmasta ei käy ilmi yhdessä hyväksi tekemistä. Vain vesien tilan heikentäjiä on yksilöity; maa- ja metsätalous, haja-asutus, sekä pistekuormitus. Ja vain ”pistekuormitukset” – teollisuuslaitokset, voimalaitokset sekä kaivokset – on luvattu hoituvan YVA-prosessien sekä ympäristölupajärjestelmän avulla. Vesienhoitosuunnitelmassa on kaino toive, että aiheuttaja maksaisi kunnostustyöt. Se ei ole tähän mennessä toteutunut Oulujoen vesistöön pitkään kaivatuissa kalateiden rakentamisissa. Niiden sijaan Vesivoimayhtiöt hakevat betonipatojaan kulttuurimuistomerkeiksi, vaelluskalojen palauttamisen ja jokikalastuskulttuurin pikaisen elvyttämisen sijaan. Tätä irvikuvaa maakuntahallinnossa kritisoin.

Talvivaaran turmeltujen lähijärvien suhteen valtio-omistainen Terrafame pesee käsiään Nuaksen purkuputkivedellä eikä haitoista kärsineet tahot saa aitoja korvauksia. Sipilän oikeusvaltio ei koske ympäristöä ja ihmisiä – vain isoja yhtiöitä, joita kyllä tuetaan louhimaan verovaroilla lisää saastuttavaa mustaliusketta vaikka Terrafamen ympäristöluvat ovat raukeamassa eikä se ole hoitanut aikaisempiakaan ympäristöongelmia, joiden hoitoon virallisesti verovarat myönnettiin.

Lupamääräyksillä vesien tila hyväksi?

Edelleen Talvivaara-Terrafame, Mondo Minerals ja Sotkamo Silver laskevat tai suunnittelevat laskevansa kaivostensa jätevedet purkuputkilla vesistöihin, ilman jätevesien varsinaista puhdistamista. Ilman aitoja jätevedenpuhdistamoja kaikille haitallisille aineille.

VaHAO kumosi Terrafamen ympäristöluvat puutteellisten lupahakemusten vuoksi ja vaati yhtiötä tekemään uuden YVAn ja lupahakemuksen, jossa on esitetty kokonaisarvio luvan myöntämisedellytyksistä. Mutta Terrafame teki kaksi erillistä YVAa estäen ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin.

Terrafamen malminrikastuskasoissa käsiteltävän ja rikastettavan uraanin ympäristövaikutuksia ei vieläkään ole arvioitu, vaikka YVA-laki sellaisen ehdottomasti vaatii tekemään. Sulkemistoimintojen kuvaukset ja niiden vesistövaikutuksien arviointi puuttuivat edelleen. Voitaisiinko lupa edelleenkin antaa toiminnalle, jota ei voi pysäyttää? Terrafamen uusi ympäristölupahakemus kuulutettaneen syksyn 2018 aikana. Käytännön ”vesien tila yhdessä hyväksi” -vaikutusmahdollisuus syntyy lausumalla kannanotto siihen lupahankemukseen. Niillä kannanotoilla on merkitystä.

Valtioneuvoston periaatelupaan tarvittava STUKin lausunto ”uraanilaitoksesta” siirtyy loppuvuoteen. (Kaleva 31.8.) Huomattakoon, ettei STUK enää käyttänyt sanaa talteenotto, vaikka talteenottolaitoksen nimellä hanke oli Kainuulaisille myyty. Ydinenergialaki tuntee vain uraanin tuotannon.

Uutena Oulujoen veden lisähaasteena on sellutehdas Paltamoon. Se ottaisi vettä Oulujärven Mieslahdesta ja laskisi sekä lämpimiä vesiä että sellutehtaan jätevesiä purkuputkilla Oulujärveen – ”laimentumaan”. Haitalliset aineet eivät laimentamalla katoa, ne jäävät Oulujärven elonkiertoon kiertämään, veden mukana alaspäin kohti Oulua kulkemaan – yhdessä kaivoksien; Talvivaara-Terrafamen puskemien saasteiden kanssa. Kainuun ELY sanoo ettei näillä saasteilla ole Oulujärvelle merkitystä, vaikka samaan aikaan Oulun ELY patistelee alajoella Oulun kaupunkia vaihtamaan Oulun juomavettä Oulujoesta Viinivaaran suojeltuihin lähteisiin. Kalat ja kalastajat ovat jo tunteneet nahoissaan vesistön tilan todellisen laidan.

Mika Flöjt

Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja

Oulujärven mökkiläinen, Vihreät

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kaivosyhtiö käyttää kairauksissaan Juomasuon louhoksen saastunutta vettä

(Koillismaan uutisiin 10.9.2018) (Koillissanomat ei julkaissut)
Kaivosyhtiö käyttää kairauksissaan Juomasuon louhoksen saastunutta vettä
Dragon Miningin Kuusamo Goldin yritystunnuksella (Y-tunnus) toimiva ”Latitude” -kaivosyhtiö kertoi nettivideossaan käyttävänsä kairauksissaan vetenä Juomasuon louhosvettä. Käylän tiedotustilaisuudessa 15.8.2018 kyseenalaistin tämän, kertomalla että mm. Kitkan Viisaiden ALS Globalilla teettämien vesinäyteanalyysien mukaan Juomasuon uraanilouhoksen vesi on saastunut raskasmetalleista ja uraanin hajoamistuotteista (myrkyllisyys ja radioaktiivisuus). Sitä ei pitäisi käyttää kairausvetenä. Tällöin yht’äkkiä Latitude kaivosyhtiön ja kairausyhtiön edustajat totesivat siihen, etteivät he käyttäisikään tästä syystä louhosvettä vaan aikaisemmista alueen kairausreijistä saatavaa vettä. Mutta sekin on ongelma; veden kertyessä kairausputkiin tai kairauksien osuessa pohjavesijänteisiin paineinen pohjavesi kulkeutuu läpi uraania sisältävistä malmikerrostuksista. Uraani on herkästi vesiliukoinen myrkyllinen raskasmetalli ja siten erityinen ongelma vesien puhtaudelle, radioaktiivisuuden lisäksi. Tästä on tutkittua tietoa mm. GTK:n Kitkan Kouervaaran saastunutta vettä pulppuavilta kairausputkilta.
Latituden siis Käylässä väitti: ’käytetään kairausputkien vettä louhosveden sijaan’, mutta sen sijaan torstaina 29.8.2018 kairauksiinsa yhtiö käytti Juomasuon uraanilouhoksen saastunutta louhosvettä. Siten kaivosyhtiö levitti louhoksen saastunutta vettä kairausputkien kautta maaperään ja sekä mahdollisesti pohjavesiin. Vastoin tiedotustilaisuudessa kertomaansa.
Valokuvat (kahden henkilön eri kameroilla ottamat) todistavat, että Latituden kairausyhtiö pumppaa yhdellä letkulla kairausvettä kairauskoneistoon Juomasuon saastuneesta louhoksesta. Liitteessä kuvia Juomasuolta. Viimeisimmässä media tiedotteessaan yhtiö lisäksi kertoo, ettei kaivoshanketta jatketa, jos alueen vesihaastetta ei voi ratkaista. Ensiksikin yhtiölle tiedoksi, että Kuusamon ylängöllä sataa ennemmän kuin haihtuu, joten vesi tulee aina ongelmaksi oli millainen kaivoshanke tahansa. Toiseksi alueella on paljon herkästi vesiliukoista ja myrkyllistä uraania, joka on todettu jo Juomasuon koelouhinnassa ja koerikastuksessa aikaisemmin.
STUK totesi 1992 Juomasuon uraanilouhoksen radioaktiivisuus -mittauksistaan: ”Louhittavan malmin uraanipitoisuus on, ainakin B-louhoksen osalta, merkittävästi suurempi kuin etukäteen arviointiin. Mikäli näin on myös muiden louhittavien malmien osalta, tulee koerikastuksessa syntyvä jätehiekkakasa sisältämään suuria määriä radioaktiivisia aineita. Niillä saattaa olla säteilyvaikutuksia ympäristöön pitkän ajan kuluessa. Esim. sadevedet voivat liuottaa kasasta radioaktiivisia aineita, jotka liuottaa kasasta radioaktiivisia aineita jotka voivat kulkeutua pitemmälle alapuoliseen vesistöön”. 
Uraani halkeaa hajoamistuotteikseen, ja hajoamistuotteet hajoavat nekin. Uraani ei siis säily pysyvässä muodossa eivätkä hajoamistuotteen ole vaarattomia, päinvastoin. Uraanin ongelmallisia radioaktiivisia hajoamistuotteita ei voi hallita, vaan ne on syytä jättää suojaavan maakerroksen alle ikuiseen lepoon, eikä nostaa niitä minkään malmin mukana maanpinnalle tai vesistöihin. Juomasuon radioaktiivisesti saastunut louhos osoittaa mikä meillä on edessä suuremmassa mittakaavassa, jos alueelle tulisi kaivoksia. Pitää muistaa että yhtiöllä on mm. lisävaltaushakemukset Tukesissa Käylän ja Säkkilän kylien alueelle.
Kaivosyhtiö jatkaa kairauksillaan ja kaivoshankkeella edellisten yhtiöiden tapaan alueen maaperän ja vesien pilaamista sekä harhaanjohtavan tiedon kertomista. Kaikki kairaukset alueella lisäävät saastuneen louhosveden leviämisriskiä pohjavesiin ja vesistöihin, suoraan tai epäsuoraan, kun kairausreijät risteilevät louhoksen alla. Kitkajoen Juomasuon saastuttava louhos tulee peittää, kairaukset ja kaivostoiminnan kaavailut alueelle tulee lopettaa.
Kuusamon valtuuston luonnonvaratyöryhmän yksimielinen linjaus sitä että Kitka-Ruka-Oulanka alueella ei voi riskittömästi toteuttaa, sekä Kuusamon valtuuston 39-4 yleiskaavapäätös sekä kuusamolaisten yleinen gallup mielipide (Taloustutkimus Oy 2018) osoittaa, että kaivostoiminta ei sovellu tuolle vesien ja kylien ympäröimälle Kitkajoen Juomasuon alueelle missään muodossa.
Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Juomasuon kaivoshankkeen sosiaalisesta toimiluvasta

(Kalevaan ja Koillissanomiin 23.8.2018)
Kitkajoen Juomasuon kaivoshankkeen sosiaalisesta toimiluvasta 

Talvivaaran myrkkyjätealtaan, joka mediassa on vain ns. ”kipsisakka-allas” ja johon Talvivaaran malminrikastuksen rikkihappoliuoksesta saostetut uraanisulfidit pumpattiin, tulvivat vesistöihin useissa myrkkytulvissa. Suurimman myrkkytulvan jälkeen ministerit ja ministeriöiden edustajat vakuuttivat eri medioille Säätytalolla, että seuraavilla Suomen kaivoshankkeilla tulee olla sosiaalinen toimilupa heti kaivoshankkeen alusta lähtien.

 
Kuusamon kaupungin luonnonvaratyöryhmä (jossa oli kaikki puolueet ja intressiryhmät edustettuna) linjasi yksimielisesti, ettei Kitka-Ruka-Oulanka alueelle voi kaivoksia riskittömästi perustaa. Kuusamon kaupunginvaltuusto on koko Kuusamon yleiskaavassa päättänyt äänin 39-4, ettei muun muassa Kitkajoen Juomasuon alue Käylän ja Säkkilän kylien välissä sovellu kaivostoimintaa. Lisäksi kuusamolaiset ovat muun muassa Taloustutkimus Oy:n gallupkyselytutkimuksessa olleet selkeällä 59% enemmistöllä Juomasuon kaivoshanketta vastaan, vaikka yhtiö saisi Juomasuon uraanikultakoboltti malmioon ympäristöluvat. Taloustutkimuksen tutkimushan oli Dragon Miningin sisaryhtiö Kuusamo Gold -yhtiön yritystunnuksella toimivan ”Latitude” -kaivosyhtiön rahoittamana  markkinoitu ”kattavana ja puolueettomana” galluptutkimuksena.   
Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti -kaivoshankkeen YVA hylättiin valtuustossa ja Pohjois-Pohjanmaan ELYssä. Juomasuon YVAsta tehtiin ennätyksellisen paljon muistutuksia ja vastineita. Suurin osa kuusamolaisista ja Kuusamon ystävistä oli Juomasuon kaivoshanketta vastaan Käylän ja Säkkilän kylien väliin Kitkajoen matkailualueelle. Juomasuon YVAssa oli lautakunnassa ja hallituksessa mukana myös koboltin ja uraanin käsittely – myös poiskuljetus -vaihtoehto. YVA hylättiin, koska päättäjät ymmärsivät, ettei kaivosta voi Juomasuolle riskittömästi perustaa ja kaivostoiminta saastuttaa aina; pöly, radon sekä jätevesipäästöt sekä jäteongelmat jäävät kaivoksen loppumisen jälkeen alueen ihmisten ja luonnon ongelmaksi. Kaivosjätteet jäävät yhteiskunnan vastuulle kun yhtiöt lähtevät rahoineen paikalta. Pelkkä tämä kaivosyhtiön ajama hanke haittaa Kuusamon matkailun ja puhtaaseen luontoon perustuvien elinkeinojen vetovoimaa sekä brändiä. Kaivosyhtiö kätyreineen ovat siitä täysin vastuussa, koska he eivät kunnioita valtuuston ja kuusamolaisten enemmistön tahtoa. Tämä puskettu uraanikultakoboltti -hanke osoittaa kaivosteollisuuden ”kaivosvastuu” puheet ja korulauseet täydeksi kuplaksi ja viherpesuksi, mihin ei ole luottamista. Vain kaivoslain muuttaminen, juridiikka, on kieli mitä he lopulta ymmärtävät.  
Kaikella kunnioituksella, Kitkajoen Juomasuon kaivoshankkeella ei ole sosiaalista toimilupaa ja siten kaivosyhtiö ”Latituden” on syytä lopettaa hankkeensa ja poistua Kuusamosta. Lisäksi eduskunnan tulee muuttaa kaivoslakia siten, että tämmöinen turha episodi ei enää koskaan toistu millään muullakaan paikkakunnalla Suomessa. Suomesta on tehtävä oikeusvaltio myös ihmisille ja luonnolle – ei vain yhtiöille.
Puhtaan Kuusamon ja Suomen puolesta,
Kuusamon kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Vihreät
Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Juomasuon uraanimalmion kairaukset saastuttaa vesiä ja ympäristöä – ei kairauksia ja kaivostoimintaa Käylän ja Säkkilän kylien väliin

10.8.2018

Kitkajoen Juomasuon uraanimalmion kairaukset saastuttaa vesiä ja ympäristöä – ei kairauksia ja kaivostoimintaa Käylän ja Säkkilän kylien väliin

Dragonin Kuusamo Gold Oy:n yritystunnuksilla toimiva Latitude 66 Cobalt –yhtiö tiedottaa käynnistävänsä kairaukset Kitkajoen Juomasuolla vaikka Korkein hallinto-oikeus (KHO) marraskuussa 2017 kumosi TUKES:in Juomasuon kaivospiirin puutteelliset lupamääräykset. Uusia lupamääräyksiä TUKES ei ole vielä antanut, joten Latituden kairaukset Juomasuolla ovat hyvän yhteiskuntavastuun vastaisia ja kaivoslain mukaan laittomia. Kitkajoen Juomasuon alueen kairaukset, Käylän ja Säkkilän kylien välissä (vain 2 km kumpaankin), vaatii erillisen ympäristövaikutuksien arvioinnin (YVA) koska alue on GTK:n määrittelemällä Kuusamon uraanivyöhykkeellä, ja Juomasuon uraanimalmio on Suomen valtion viranomaistahojen – GTK:n ja ministeriön toimesta – raportoitu maailman atomienergiajärjestölle (IAEA) yhtenä Suomen uraanivarantona (ks. liite 1) Kitkajoen Juomasuon uraanikultamalmion kakkua yritetään vain tällä kertaa kobolttikuorruttaa, vaikka uraania on ainakin paikoin suurempina pitoisuuksina kuin kobolttia. Kovin kivinäyte Juomasuolta on jopa noin 19% uraania, mikä on poikkeuksellisen korkea eurooppalaisella ALS Globalilla tutkittu uraaninäyte.

Kitkan Kouervaaran uraanimalmiota kairasi GTK 80 -luvulla osuen pohjavesijänteisiin aiheuttaen sen, että paineellinen pohjavesi pääsi kulkeutumaan uraanipitoisiin malmikerroksiin, jolloin herkästi vesiliukoinen ja myrkyllinen raskasmetalli uraani saastutti pohjavettä (katso liittee 2 kuva). GTK:n kairausputket ovat pulpunneet radioaktiivisesti saastunutta vettä Kouervaaran rinteisiin kymmeniä vuosia. Kairausputkien ympäristöstä ja kairausputkien vedestä otettiin näytteet jotka osoittavat vakavaa radioaktiivista saastumista.

Kouervaaran pulpuavien kairausputkien purojen sedimentit ylittivät 30-, 6- ja 1.25 kertaisesti kansainvälisen säteilynormin rajan 1000 Bq/kg. Raja on määritelty Euroopan neuvoston direktiivissä normi 96/29/Euratom. Kyseinen raja-arvo 1000 Bq/kg (tai 1 Bq/g) ylittyy, kun uraania on aineessa vähintään 40 mg/kg. Raja-arvon ylittävästä jätteestä käytetään toisinaan epävirallista termiä säteilyjäte.

Kyseisen direktiivin perusteella on STUK antanut ohjeen YVL D.4, jonka liitteessä B on määritelty yleisen säteilyvalvonnasta vapautuksen raja-arvot erityyppisille nuklidiryhmille. Sen mukaan alfasäteilijöiden raja-arvo on tiukin: 0.1 Bq/g.

Kouervaaran kairausputki-purojen sedimenttien alfasäteilyarvot vertasimme yleiseen säteilynormiin 1 Bq/g eikä alfasäteilynormiin 0.1 Bq/g, jottei voitaisi sanoa meidän liioittelevan normin ylitystä. Mielestämme jo 30 -kertainen normin ylitys on merkittävää.

Alfasäteilypitoiset aineet aiheuttavat vaaran päästessään elimistöön esimerkiksi hengitysilman, juoman tai ravinnon mukana. Täten oleellista ei ole esimerkiksi vuotavan veden suoran säteilyn voimakkuus, vaan veden mukana ympäristöön kertyvät radioaktiiviset aineet, jotka pitkän ajan kuluessa rikastuvat uudelleen elonkiertoon. Kyse on siis akuutin säteilyongelman sijasta pitkäaikaisesta ympäristön kemiallisesta ja ekologisesta pilaantumisesta. Kouervaarassa nuo putket ovat pulpunneet jo yli 30 vuotta. Kouervaaran tulokset osoittavat kairauksien ongelmat uraania sisältävissä malmioissa, kuten Juomasuolla aiotaan riskialttiisti tehdä, jatkaen pohjavesien ja ympäristön pilaamista.

Kitkan Viisaiden teettämät Juomasuon mittaukset analysoitiin sertifioidulla eurooppalaisella Als Globalilla. Tulokset todistivat louhoksen, louhos- ja suotokentän veden sekä ympäristön olevan radioaktiivisesti saastunutta. Mittauksissa selvisi muun muassa:

1) Louhosveden sedimentistä kolmessa näytteessä n. 2-3 m syvyydestä uraanipitoisuus ylitti selvästi kansainvälisen säteilyjätteen arviointinormin 40 mg/kg eli 1000 Bq/kg, suurimmillaan yli 3 kertaisesti.

2) Juomasuon vesien kemiallinen saastuminen

Vesissä on havaittu laatunormit ylittäviä nikkelin pitoisuuksia. Kuitenkin luvanvaraiset raskasmetallit uraani ja koboltti ovat todennäköisesti haitallisimpia louhoksen vesien aineita, pitoisuuksien ollessa pinnalla luokka kymmeniä mikrog/L ja syvemmällä enemmän. EU SCHER komission Depleted uranum raportin  perusteella uraanin kemiallinen raja-arvo puhtaassa luonnonvedessä voi olla noin 0.1 mikrog/L (netissä S.16).

3) Alueen tila on kaivannaisjäte-asetuksen 190/2013 vastainen. Se tulee saattaa lainmukaiseen tilaan niin, ettei siitä pitkänkään ajan kuluessaole vesistöille haittaa, eivätkä vesiympäristön laatunormit ylity. Ainakin louhoslammessa, erityisesti sen pohjalla/alusvedessä ja mahdollisesti Hangaspurossa tilanne on näiden EU-pintavesilaatunormien suhteen laiton. Louhos levittää myös luvattomasti raskasmetalleja kaivannaisjätteen rapautuessa louhoksessa.

4) Alue on koekaivostoiminnasta johtuen pohjavesiä pilaava ja myös siten laittomassa tilasssa. On myös ilmeistä, että louhoksessa rapautuvat malmijätteet ja malmiseinämät vaarantavat alueen pohjavedet. Louhos on yhteydessä pohjaveteen, kun sillä ei ole virallista lasku-uomaa eikä se tulvi yli. Näyttää siltä että radioaktiivista saastunutta louhosvettä pääsee suotoaltaaseen ja siitä suotokentän kautta suohon ja edelleen Hangaspuroon joka laskee Kitkajoeen. Louhoksen vesipitoisuudet tarkoittavat, että se pilaapohjavesiä, pitoisuuksia voidaan verrata EUn pohjavesien laatunormeihin. Pohjavettä on kaikki kallio- ja maaperän vesi, ei vain luokiteltujen pohjavesalueiden vedet. Louhoksen ulkopuolella sekä ulomman altaan vesi että Hangaspuron vesi antoi joulukuussa 2015 merkittäviä polonium-210 pitoisuuksia, 0.05 ja 0.09 Bq/L (ensimmäiset polonium mittaukset). WHOn ihmisen juomavesinormi poloniumille on 0.1 Bq/L
5) Alueella on pilaantunutta kasvi ja maa-ainesta (kemiallisesti ja radioaktiivisesti). Voimakkasti radioaktiiviset kivet lohkareet ovat ympäristöja terveysriski. Alueella on merkittävän uraanipitoisuuden lohkareita, joita on nostettu louhoksen reunoille. Tällaisesta rapautuneesta ruoseisen oloisesta kivestä otettu vasaranäyte antoi kokonais-alfa-aktiivisuutena yli 12 miljoonaa becquerelliä/kg. Alfa-aktiivisuus on vaarallisin hiukassäteilyn muoto, kiviaineksessa on suuruusluokaltaan vastaava määrä beta-aktiivisuutta sekä merkitävä gamma-säteilyn taso. Näytteen uraanipitoisuus oli noin 19 % (n.5 miljoonaa Bq/kg). Uraanin lisäksi kivessä on välttämättä sen tytäraineet kuten pitkäikäisemmät torium-230, radium-226, lyijy-210 ja polonium-210.

Louhoksen ruosteisista kivistä vapautuva radioaktiivisuus on ympäristössä.  WHOn juomavesinormi pahimmille tytäraineille on 0.1 Bq/L, joten jo yhden vastaavasti aktiivisen uraanimalmikilon rapautuminen aiheuttaa merkittävän pitoisuuden kymmeniin tuhansiin kuutioihin. Louhoksen vedestäon mitattu useita Bq/L kokonais-alfa-pitoisuuksia.

6) Radioaktiivisuus louhoksen maassa, sedimenteissä ja kasveissa

1000 Bq/kg on kansainvälinen säteilyjätteen arviointinormi. Useita kertoja tämän ylittäviä alfa-aktiivisuuksia mitattiin louhoksen ranta-hiekasta/sorasta 3790 Bq/kg (näytettä ei jauhettu), selkeytysaltaan sedimentistä sekä vesikasveistä (liite 3).  Lisäksi louhoksen hiekkaa peittävästä harmaasta sedimentistä havaittiin uraanipitoisuuksia 60-120 mg/kg, mikä on 1.5-3 kertaa jätteen säteilynormi 1000 Bq/kg eli 40 mg/kg.

Juomasuon uraanilouhos, vedet ja suotokenttä on jo radioaktiivisesti saastunut aiempien Outokumpu Oy:n, STUK:in, GTK:n ja Polar Miningin / Dragon Miningin / Kuusamo Goldin ja Latituden laiminlyöntien seurauksena. Lisäksi myöskään kaupungin ja ELY:n valvontaviranomaiset ovat katsoneet radioaktiivisesti saastunutta Juomasuon uraanilouhosta sormiensa läpi – kaivospoliittisten paineiden alla – ja jättäneet uraanilouhoksen yhä saastuttamaan ihmisten ja luonnon elinympäristöä neljän kuusamolaisen kylän väliin, Käylän, Säkkilän, Kallungin ja Juuman. Tämän todistaa Outokummun ja STUK:in raportit Juomasuon koelouhinnasta:

Outokummun raportissa 07.12.1993 1003/340/92 (Säteilyturvakeskuksen leimauksella)  Säteilyturvakeskukselle todetaan: ”Koelouhitun malmin uraanipitoisuus 0,02 – 0,075%, oli huomattavasti korkeampi kuin koko esiintymälle on arvioitu 0,014% tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että koelouhinnassa pyrittiin louhimaan keskimääräistä rikkaampaa kultamalmia, jolloin louhinnan piiriin tuli alueita, joilla U-pitoisuus oli korkeampi.” STUK:in tutkija Mika Markkasern muistio Juomasuon koelouhoksella toteaa, että malmio on ”yllättävän uraanipitoista” ja louhoksen työskennelleiden henkilöiden altistuksesta voidaan todeta, että vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilyn teoreettista säteilytyön ”annoskakun” raja-arvoa 5 mSv, vaikka tunnettua on että säteilylle ei määritellä turvallista raja-arvoa. Koerikastamolla ”täryporarikasteen” U-pitoisuus oli jopa 1,9 – 45,4% ja koerikastamolla kovan uraanipitoisuuden vuoksi työntekijöiden säteilyannos täyttyy jo kahdessa kuukaudessa. Raporteissa suositeltiinkin jo 1990 -luvulla, että louhos on voimakkaiden uraanipitoisuuksien takia peitettävä ja aidattava. STUK ja muut valvontaviranomaiset ovat kuitenkin katsoneet vuosikymmeniä avonaista uraanilouhosta, kylien välissä, läpi sormien jättäen alueen ihmiset kaivosteollisuuden koekaniineiksi.

Juomasuon kairaukset ovat ongelma, alue on tunnettu uraanimalmio ja yhtiön kairaukset ylettyvät 350 metriin, ja aikaisemmat kairaustulokset mm. geologi Vanhasen väitöskirjasta osoittavat että uraani, kulta ja koboltti korreloituvat, esiintyvät keskenään kovina pitoisuuksina. Uraania ja toriumia on kairauksissa koko matkalta, mutta erityisen korkeina pitoisuuksina syvemmällä missä muut malmit ovat kerrostuneet. (ks liite 4) Viranomaisten kuuluu vaatia ympäristövaikutusten arviointia ja tunnustaa omat tietonsa hankkeen sijoittumisesta uraanivyöhykkeelle, uraanimalmioon, eikä pälyillä enää yhtiön antaman harhaanjohtavan infon takana.

TUKESin tulee kieltää kairaukset Kitkajoen Juomasuolla. Kaivospiirillä ei ole lainvoimaisia lupamääräyksiä KHO:n vuoden 2017 päätöksen jälkeen, eikä sen ympärillä ole lainvoimaisia malminetsintälupia. Nyt Dragon Miningin Kuusamo Gold -yhtiön Y-tunnuksella toimiva ”Latitude66″ pyrkii kairausvideonsa mukaan kairaamaan Juomasuon alueella käyttäen kairauksessa louhoslammen vettä, vaikka se on raskasmetalleista ja uraanista saastunut. Laittaen siis kairausputkeen Juomasuon louhoksen saastunutta vettä. Kairausvideosta ei ilmene minne kairausvedet ja -soija käytön jälkeen toimitettaisiin.

Kuusamolaisten tuleekin muistaa Kitkajoen Virrankylän osakaskunnan Seppo Kilpivaaran ja koskiensuojelijan Reino Rinteen esimerkillinen viisaus, kun he jo 1990 -luvulla vastustivat erillisillä lausunnoillaan Pohjois-Suomen vesioikeudelle Kitkajoen Juomasuon kaivoksen perustamista. Reino Rinne varoittikin Kuusamon uraanivyöhykkeen hankkeista, erityisesti Juomasuosta kirjassaan Kirveskö järveen (suora lainaus sivulta 58):

 

”Kansan kannattaisi (Kuusamossa) sanoa: – Emme me niin hiton tyhmiä ole ettemme tajua: Jos maaperää mullistetaan jonkin mineraalin saamiseksi, niin kyllä kaikki muutkin tuossa maaperässä piilevät mineraalit häiriintyvät ja liikkeelle lähtevät. Älkäämme salliko Koillismaan ylängöllä uraanin liikekannalle panoa. Jos niin tapahtuisi, silloin koskien ja järvien suojelu olisi ollut turhaa. Kitkaa, Kitkajokea ja Paanajärveä emme salli kaiken kaikkiaan ja sittenkin vähäarvoisten mineraalien esille möyrimisen menossa tuhota. Koillismaan ylänköläisten on oltava varuillaan ettei jouduttaisi uraanievakkoon.”

Kuusamolaisten ei tule enää sallia uraanikairauksia ja kaivoshankkeita Juomasuon uraanimalmioon, vaikka kaivos- ja uraaniteollisuuteen kytköksissä olevat Tukes, GTK ja STUK yhä niin yrittäisivät yhteistyössä Latitude 66 bulvaanin kanssa niitä Kuusamoon ujuttaa.

Kuusamossa 10.8.2018

Puhtaan Kuusamon puolesta,

Mika Flöjt

YTM, kaupunginvaltuutettu

Jari Natunen

tohtori, biokemisti

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Käylän Kalanviljelylaitoksen ja Leenan Koskituvan toiminta jatkuu. Taimenpooliin rahoitusta kalastajilta ja yrittäjiltä.

19.6.2018

Käylän Kalanviljelylaitoksen ja Leenan Koskituvan toiminta jatkuu. Taimenpooliin rahoitusta kalastajilta ja yrittäjiltä.

Jouni Ronkaiselle Käylänkosken kalastaja kiertopalkinto ja Nuorten sarjan voittaja Lauri Vyyryläiselle Visionin pääpalkinto.

Hienolla Leenan Koskituvalla Käylänkoskella pidettyyn punnitus ja palkintojenjako tilaisuuteen oli kertynyt hyvin paikallisia ja matkailijoita kuulemaan ilouutisia: Kuusamon jokien kantaa olevat vaellustaimenet ovat palanneet Käylään ja Leenan Koskituvat jatkaa toimintaansa. Uutiset otettiin vastaan iloiten ja runsain taputuksin!
Käylän laitoksen uudet omistajat Matti Eestilä ja Mikko Kokkonen kertoivat palkintojenjaossa Kuusamon Käylän Kalanviljelylaitoksen ylösajosta. He omistavat laitoksen yhdessä Terho Roposen ja Leena Aholan kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman laaja yhteistyö eri toimijoiden ja vesialueiden omistajien, yrittäjien sekä kaupungin kanssa. Laitokselle tulee siian, taimenen, järvilohen ja harjuksen poikasia alueen järvien, jokien ja lampien tarpeisiin. Toiminnassa on mukana pitkänlinjan vesiviljelyn ammattilaisia ja yhtiöllä on toimintaa muun muassa Kuopiossa Terhontammi Oy:n nimissä. Kisaväki palkitsi uudet yrittäjät runsain taputuksin ja kiitoksin.
Taimenpooli etenee
Kilpailunpunnituksessa kerrottiin, perusteilla on Taimenpooli rahasto vaelluskalojen mäti- ja vastakuorituneiden hankkimiseen, jonka asiamiehenä toimii Antti Koramo. Taimenpooliin kerättäisiin rahaa yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä ja tavoitteena olisi tukea ja tehdä yhteistyötä vesialueiden omistajien kalavedenhoitoa Kuusamon joki- ja järvialueilla. Kalastuseurat ovat omalta puoleltaan luvanneet neljän JokiCUP:in osakilpailun tuoton osaksi taimenpoolin rahastoa ja talkootukea sekä ensimmäiset yritykset ovat jo alustavasti lupautuneet rahastoon mukaan. Ensimmäisen Yläkitkajoen JokiCUP:in osakilpailun tuotto ohjataan myös rahastoon. Tytti Taivalkoski KäyläGo -hankkeesta kertoi palkintojen avauksena, että käyläläiset halusivat järjestää kalakilpailun virkistykseksi paikallisille ja markkinointina matkailijoille, kisa järjestettiin yhdessä Kitkajoen kalastusseura Siilasmajan kilta ry:n kanssa jonka puolesta kisajärjestäjinä olivat Heikki Vartiovaara ja Mika Flöjt. Tytti Taivalkoski ja Mika Flöjt yhdessä kiittivät vesialueidenomistajia ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä ja palkinnoista.
Leenan Koskituvan lahjoittama ”Käylänkosken kalastaja” -kiertopalkinto Jouni Ronkaiselle
Ensimmäisen Ylä-Kitkajoen ”Käylänkosken kalastaja” -kiertopalkinnon vei Kuusamon perhokalastajien Jouni Ronkainen Kiveskoskelta saamalla 41 cm ja 547 grammaisella harjuksella. Toiseksi tuli Inkeri Rontti 36 cm ja 410 grammaisella harjuksella sekä kolmanneksi Jouni Vyyryläinen 36 cm ja 402 grammaisella harjuksella. Nuorten sarjan voittaja ja Visionin FISU -perhovapan voittaja oli Lauri Vyyryläinen 36 cmin ja 349 grammaisella harjuksella. JokiCUP:in pääsponsorina toimivat Vision perhovapa ja Kuusamon Tärppi halusivat korvamerkitä Ylä-Kitkajoen pääpalkintona olevan arvokkaan perhovapasetin nuorten sarjan voittajalle, jotta seuraavat sukupolvetkin vaalivat Kitkajoen veden puhtautta. Taimenet jäivät kisassa Kitkajoen kirkkaisiin kuohuihin  – kisan jälkeen hypyllä kisailijoita ja talkoolaisia kuitenkin kiittäen. JokiCUP jatkuu seuraavalla osakilpailulla Oulanka-Savinalla su. 1.7 klo 12.00 – 21.00, Kuusingilla la. 7.7 sekä Ala-Kitkajoella 21-22.7.
Harjussarja tulokset:
1. Jouni Ronkainen, harjus 41 cm ja 547 g Kiveskoski
2. Inkeri Rontti, harjus 36 cm ja 410 g Käylänkoski
3. Lauri Vyyryläinen, 36 cm ja 349 g Kiveskoski (Nuorten sarjan voittaja)
4. Jouni Vyyryläinen, 36 cm ja 402 g Kiveskoski
Kuvat: Leena Haataja, Jouni Vyyryläinen, Mika Flöjt

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Vihreät näkevät uuden alakoulun mahdollisuutena

(Koillissanomiin ja Koillismaan Uutisiin 13.6.2018)

Vihreät näkevät uuden alakoulun mahdollisuutena

Me, allekirjoittaneet, Kuusamon vihreät valtuutetut kannatamme Nilon alakoulun uudistamista ja haluamme selvittää myös yläkoulun tilanteen osana kouluverkon kokonaisuudistusta. Uuden koulun paikkaa kannattaa tarkastella Kuusamon keskustaajamassa avoimesti, jotta mahdollisimman monet sisäilmaongelmat ratkaistaan yhdellä kertaa. Haluamme tietää kaikkien alakoulujen sisäilmatilanteen. Lautakunnissa, hallituksessa ja valtuustossa tulee päätöksentekijöille esitellä kaikki kuntotarkastuksien tulokset, liitteet sekä eri kouluverkkovaihtoehdot päätöksien pohjaksi.

Uskomme, että pääsemme Kuhmon ja Pudasjärven puukoulujen esimerkkien pohjalta hyvään kokonaisuuteen, jos vain uskallamme tarkastella uusia kouluratkaisuja positiivisesti, ennakkoluulottomasti ja kokonaisvaltaisesti. Puurakentamisen kokonaisvaltainen kehittäminen luontokaupunkikuvassa on tarpeen Kuusamossa. Katsomme, että hirsikoulu lisää myös paikallisen puuklusterin työllisyyttä ja kehittymistä kasvavalla markkinasektorilla.

Muistutamme, hyvät terveet päiväkodit ja koulutilat ovat panostamista kuusamolaisten hyvinvointiin sekä lisää paikkakunnan vetovoimaisuutta.
Helena Karjalainen (sit.)
Kasvatus ja sivistyslautakunnan jäsen, valtuutettu

Marjo Kämäräinen
Yhdyskuntatekniikan lautakunnan jäsen, valtuutettu

Vuokko Käsmä (sit.)
Perusturvalautakunnan jäsen,
valtuutettu
Mika Flöjt
Kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu

Pekka Virtanen,
Yhdyskuntatekniikan lautakunnan varapuheenjohtaja
Valtuutettu

Raisa Kuusisto,
Kasvatus ja sivistyslautakunnan varajäsen, varavaltuutettu
Posted in Yleinen | Leave a comment

Terrafamen luvat umpeutuvat

(Kainuun Sanomiin 4.6.2018)

Terrafamen luvat umpeutuvat

Terrafamen kumotut ympäristöluvat päättyvät vuoden 2018 lopussa. PSAVI ei pysty antamaan uutta ympäristölupaa ennen sitä, koska Terrafamen lupahakemus elokuussa 2017 on törkeän puutteellinen:

– Yhtenäinen YVA-selvitys ja yhteysviranomaisen lausunto puuttuvat.

– Malminrikastuskasojen toimivuutta ei ole selvitetty.

– Malminrikastuskasojen ilma-, vesi- ympäristövaikutuksia ei ollut arvioitu.

– Hakemukseen sisältyy uraanitasekaaviot, joiden lukuarvojen perusteet puuttuvat.

– Uraanitasekaavioiden mukaisia malminrikastuskasoissa tapahtuvia uraanin käsittelyn ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu.

– Radiologinen perustilakartoitus puuttuu.

– Toiminnan sulkemissuunnitelmia YVA-arviointeineen ei esitetty.

– Jätevesien puhdistusmenetelmien parantamista ei esitetty.

– Pilaantuneiden lähijärvien kunnostustoimenpiteitä ei esitetty.

– Korvausesitykset haitankärsijöille puuttuivat.

PSAVI vaatikin toukokuussa 2018 Terrafamelta lisäselvityksiä 218 asiakohtaan. Ympäristölupahakemus oli siten vähintäänkin yhtä puutteellinen kuin Talvivaarankin ympäristölupahakemus, jonka laatimisesta silloiset johtajat on tuomittu törkeästä ympäristörikoksesta.

KHO kumosi valtioneuvoston Talvivaaralle antaman uraanin talteenottolaitoksen periaateluvan. Nyt Terrafame on hakenut uudestaan valtioneuvostolta lupaa uraanin talteenottoon, TEMin mukaan hakemus etenee valtioneuvostoon aikaisintaan syksyllä 2018.

Mutta ydinenergialaki ei tunne uraanin talteenottoa, vaan uraanin tuotannon kaivos- ja malminrikastustoiminnassa, ja siitä toiminnasta pitäisi myös olla tehty YVA. Ei ole. Siitä välittämättä TEM kuulutti Terrafamen uraanin talteenottolupahakemuksen.

Ydinenergialain mukaan uraanin tuottamiselle malminrikastustoiminnassa on pakko hakea lupa ja toiminta ilman lupaa on rangaistavaa. Sitä se on ollut vuodesta 2008 saakka.

Terrafame ja TEM väittävät alueella olevan lähes valmis uraanin talteenottolaitos, vaikka lainvoimaista valtioneuvoston periaatelupaa ei ole ollut. Ydinenergialain periaatteena on ensin hankkia luvat ja sitten rakentaa luvan mukainen laitos. Nyt Terrafame ja TEM yrittävät päinvastaista.

Vaikka kaikki nikkelisulfiittitoimintaa, uraani mukaan lukien, koskevat lupahakemukset ovat vasta laitettu vireille, eikä ympäristölupahakemusta ole edes kuulutettu, niin Terrafame käynnisti uuden nikkelisulfiittituotannon jatkojalostukseksi tulevan nikkelisulfaattituotantoa (ns. akkukemikaalit) koskevan YVA-arvioinnin. Väittäen muilta osin tehtaan YVAn olevan jo valmis. Höttöä hötön päälle.

Terrafamen kaivos ei ole esimerkki yksittäisen kaivoksen epäasiallisesta rimpuilusta lupaprosesseissa, vaan erityisesti kysymys on tuon rimpuilun yhteydessä unohtuneesta ja unohtuvasta yleisen ympäristöetuuden turvaamisesta, vahinkojen korjaamisesta ja yksityisten haitankärsijöiden korvauskysymyksistä.

Laajemmin kysymys on koko lupamenettelyjärjestelmän uskottavuudesta ja kansalaisten luottamuksesta valtiovallan toimintaan.

Mika Flöjt

Ekovihreiden varapuheenjohtaja, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Vihreä valtuustoryhmä ei tapaa kaivosyhtiön edustajia.

Tiedote 27.3.2018

Kuusamo
Kuusamon Vihreä valtuustoryhmä
Vihreä valtuustoryhmä ei tapaa kaivosyhtiön edustajia.

Kuusamon Vihreä valtuustoryhmä ilmoittaa julkisuuteen tiedoksi, että emme tapaa kaivosyhtiön edustajia ja emmekä neuvottele heidän kanssaan  kaivoshankkeesta.

Katsomme, että jo Kuusamon luonnonvaratyöryhmän, jossa mukana olivat kaikki puolueet ja intressiryhmät, teki yksimielisen linjauksen siitä, ettei Kitka-Ruka-Oulanka alueella voida kaivoksia riskittömästi toteuttaa, on riittävä linjaus ja kannanotto asialle. Edellä mainitun lisäksi eri yhteisöjen, ihmisten, elinkeinojen, kylien ja mökkiläisten sekä yhdistyksien kannanotot, muistutukset ja lausunnot kaivos-YVAssa ja erityisesti Kuusamon kaupunginvaltuuston yleiskaavapäätöskin on kaivoshankkeita vastaan.
Keskustelua on turha jatkaa ja toivomme että kaivosyhtiö kunnioittaa Kuusamon valtuuston tahtoa, lopettaa Kuusamon yleisen edun vastaisen toiminnan mm. Kuusamon imagon ja luontobrändin sekä muiden elinkeinojen kehittämistä heikentävän toiminnan ja ennenkaikkea luopuu valituksesta hallinto-oikeudessa sekä purkaa kaivospiirit ja valtaukset Kuusamossa sekä peittää Juomasuon saastuttavan louhoksen.
Kunnioittavasti,
Kuusamon Vihreän valtuustoryhmän valtuutetut ja varavaltuutut
Pekka Virtanen (vihr.)
puheenjohtaja
Mika Flöjt (vihr.)
varapuheenjohtaja
Valtuutetut
Marjo Kämäräinen (vihr.)
Helena Karjalainen (sit. vihr.)
Vuokko Käsmä (sit. vihr.)
Varavaltuutetut
Raisa Kuusisto (vihr.)
Jussi Mononen (sit. vihr.)
Jaana Voutilainen (vihr.)
Jouko Niikkonen (vihr.)
Posted in Yleinen | Leave a comment

Latitude harhauttaa ja hurskastelee

(Kalevaan, Koillissanomiin ja Koillismaan Uutisiin 26.3.2018)

Latitude harhauttaa ja hurskastelee

Kirjoituksissaan ja kommenteissaan Latituden Hoyer on korostanut ettei he aloita kaivostoimintaa Kitkajärven ja Rukan välissä ”lähellä Rukaa”. Samaan aikaan he eivät ole kuitenkaan luopumassa Rukan viereisten alueiden Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiireistä ja valtauksistaan eivätkä myöskään laajoista lisävaltauksista Konttiahon ja Kitkan Kouervaaran väliltä. Aikaisemmassa kritisoin näitä harhaanjohtamisia ”Kaivosyhtiö puhui itsensä pussiin” -kirjoituksessani (KS 17.1.2018), johon Hoyer jätti vastaamatta, koska se osui ja upposi. Kirjoituksessa osoitettiin että yhtiö hamuaa laajempaa hanketta kuin Juomasuo ja Maaninkavaara, ja heillä on valtaushankkeita koko Kitka-Ruka-Oulanka alueella sekä myös Kitkan ja Riisintunturin välissä Maaningalla.

Kuusamon uraania merkittävästi sisältävä uraanivyöhyke mm. Kitkajärvi – Kitkajoki – Oulanka alueella on merkitty mm. raporttiin Geologian tutkimuskeskus M 06/4522/-87/1/60 Tutkimuksien pohjalta Kuusamon uraanimalmiot on raportoitu ministeriön / GTK:n toimesta IAEA:n maailman uraanivarantoraportteihin yhdessä Talvivaaran ja Soklin kanssa. Kuusamon uraanikultamalmioita on esitellyt mm. Geologi Erkki Vanhanen kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tutkimusjulkaisussa: ’Vanhanen, E., 1989a. Uraniferous mineralizations in the Kuusamo schist belt, northeastern Finland. Ss. 169—186. Julkaisussa Metallogenesis of uranium deposits. Proceedings of a technical meeting on metallogenesis of uranium deposits, 9—12 March 1987, Vienna, Intern. Atomic Energy Agency, Vienna’. ”Juomasuon esiintymäalue paikannettiin keväällä 1985 geofysikaalisilta matalalentokartoilta. Paksuista maapeitteistä johtuen alueella on geofysikaalisten tutkimusten ohella tehty pääasiassa syväkairausta. […] Korkeimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet on todettu sulfidipitoisesta serisiittikvartsikivestä, johon myös uraani, wolframi ja telluuri ovat rikastuneet. […] Tämän vahvistaa myös GTK:n entinen geologi Heikki Pankka Apu -lehden haastattelussa (Apu lehti nro 45/2010 s. 22) toteamus: ”Uraani kulkee esiintymässä käsikädessä, jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana.”

GTK:n uraa­ni­po­ten­ti­aa­li­kar­tois­sa on erik­seen mai­nit­tu Kuusamossa Kou­er­vaa­ra, Konttiaho, Si­vak­ka­har­ju ja Juo­ma­suo. Latituden hallussa on kaksi kaivospiiriä Rukalla Sivakkaharju ja Meurastuksenaho ja Kitkajoella, Käylän ja Säkkilän kylien välissä kolme: Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara. STUK:in raportissa ”Säteilymittaukset Juomasuon louhoksessa” (28.10.1992 s.2) koelouhinnan aikana todetaan (suora lainaus): ”Jo louhittu malmi oli yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat väliltä 5,5 – 6,7 uSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 3,4 – 6,9 uSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suurusluokaltaan lähes 1000 ppm (0,1%).

Lisäksi Juomasuolta on löydetty 13 kertaa korkeampia uraanipitoisuuksia (tutkitettu ja vahvistettu ALS Globalilla) kuin yhtiö kertoi aikaisemmin olevan korkeimmat pitoisuudet aikaisemmassa YVAssa.

Virallisessa raportissa ja ennenkaikkea GTK:n uraa­ni­da­ta­re­kis­te­ris­sä Latituden hallussa olevan Ru­kan Si­vak­ka­har­jun kai­vos­pii­rin uraa­nin kes­ki­pi­toi­suus (0,12%) on yli ydi­ne­ner­gi­a­lain mu­kai­sen uraa­ni­kai­vok­sen ta­lou­del­li­suus­ra­jan. Siis taloudellisuusrajan 0,1% pelkkänä uraania, joka taloudellinen tuotanto mahdollisuus on siis kyl­lä­kin käy­tän­nös­sä al­hai­sem­pi kun uraa­ni on liit­ty­nyt jo­hon­kin muu­hun mi­ne­raa­liin ku­ten kul­taan ja/tai kobolttiin. Edellä mainitun kyllä Hoyer tietää.

Dragonin Kuusamo Goldin osti Nero Australia, jonka edustajana Russell Delroy esitti Dragonia ja Kuusamo Goldia valittamaan Kuusamon kaavapäätöksestä. Tuo valitus on edelleen hallinto-oikeudessa. Nyt Russel Delroy on Kuusamo Goldin toimintaa jatkavan Latituden hallituksen puheenjohtaja, yrittäen edelleen kaataa Kuusamon yleiskaavan. Hoyer viittaa useasti Dragonin tutkimustietoihin. Dragon on esim. todennut  että Talvivaara osoittaa prosessin kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa tuotantoon. Samat mädät kaivoskakut uusilla kääreillä ja keulakuvilla.

Juomasuon peittämätön louhos saastuttaa

Geologian professori Matti Saarniston (koillissanomat 8.6.2007 s.7, toteamukseen Käylän Juomasuosta: ”Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta hän luettelee. Tästä vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.”

Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema suoritti mittauksen Käylän Juomasuon louhoksella Kitkajokivarressa 11.10.2010, jolloin mittaussarjan suurimmat pitoisuudet olivat jopa huippukorkeat 16,3 (µSv/h), kun normaali raja-arvo on 0,30 (µSv/h) Oulangan tutkimusasemanjohtaja tohtori Riku Paavola totesi niiden olevan: ”STUK:n Kuusamon ja Käylän netissä oleviin taustasäteilymittauksiin verraten nuo korkeimmat arvot ovat 150-200 –kertaisia.”  STUK:n tutkijan Mika Markkasen muistion mukaan Juomasuon koelouhoksella 1990 luvulla tehdyistä mittauksista: louhoksen työntekijöiden ”vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilytyön raja-arvoa 5 mSv.” ja rikastamon työntekijöiden säteilyannos täyttyy jo kahdessa kuukaudessa. Lisäksi STUK vaati Outokumpua peittämään, suojaamaan, jälkihoitamaan avolouhoksen. Tätä ei koskaan tapahtunut. STUK on katsonut Käylän ja Säkkilän kylien välissä (n. 2 km kumpaankin) olevaa peittämätöntä radioaktiivisesti saastuttavaa uraanilouhosta tietoisesti läpi sormien. STUK onkin kaulaansa myöten Juomasuossa.

Juomasuon louhoksen saastumisen tutkimustuloksia julkistettiin (11.1.2014) mm. Juomasuon louhoksen viereltä otetun kivinäytteen uraanipitoisuus (n. 19 % uraania), louhosvedessä olevan sedimentin säteilypitoisuus (ylitti kansainvälisen säteilyn haitallisuusnormin kolmikertaisesti), louhosalueen ulkopuolelta kasvinäyte yli ydinenergialain toimenpiderajan.

Kunnat uraania sisältäviä hankkeita vastaan

Kittilän kunta vastusti yhtenä ensimmäisenä kuntana ns. uraania sisältäviä kaivoshankkeita Levin länsipuolen Aakenusvaara-Pahtavuoman alueen uraanikultamalmiossa. Kittilän kunta katsoi, ettei uraania sisältävät hankkeet sovi Kittilän ja Levin matkailuimagoon. Samanlaisen kielteisen imago päätöksen on tehnyt Joensuu ns. Kontiolahden uraania sisältävien kaivoshankkeiden osalta: ”Emme missään tapauksessa ole halunneet profiloitua uraanimyönteiseksi kuntana tai alueena, Penttilä (kaupunginjohtaja) kommentoi.” Kuusamon kaupunginhallitus on jo 2007 linjannut että:

”Uraaniin liittyvät varaus- ja valtaushankkeet tulee jäädyttää. Kuusamon kaupunki ei halua uraanikaivostoimintaa suojellun Koutajoen (Kitka- ja Oulankajokien) vesistöjen rannoille. Kaupungin kanta on, että mahdollisen uraanikaivostoiminnan myönteisetkään vaikutukset muun muassa työllisyydelle eivät riitä kompensoimaan sen kielteisiä vaikutuksia Kuusamon kahdelle merkittävälle elinkeinolle, matkailulle ja alkutuotannolle. Ko. kaivostoiminta muodostaisi ympäristö- ja terveysriskin alueen ainutlaatuiselle luonnolle ja vuosikymmeniä huolella rakennetulle luonto- ja matkailukaupungin imagolle. Jo valtauspäätöksestä ja tutkimuksista välittyvä tieto heikentää koko Koillismaan luonto- ja matkailutuotteiden imagoa ja alueen eri elinkeinojen kehittymistä”

Koillissanomat pääkirjoituksessaan (17.7.2006, Suora lainaus) totesi seuraavaa: ”Kaivostoiminnan puolesta puhujat vetoavat yleensä ensimmäisenä siihen, että kyseiset hankkeet tuovat työpaikkoja paikkakunnalle. Varmasti tuovatkin, mutta mikään työpaikka ei ole niin arvokas, että sellainen pitäisi perustaa hinnalla millä hyvänsä. Kaiken lisäksi näiden hankkeiden suurimmat voittajat ovat lopulta isot ulkomaalaiset kaivosyhtiöt, jotka toimivat pääsääntöisesti vain muhkeat rahalliset voitot mielessään. Niiden omistajat ja päättäjät eivät juurikaan välitä, minkälaisia paikallisia seuraamuksia heidän toiminnastaan aiheutuu. Kuusamolaisten kannattaa nyt ottaa järeät aseet käyttöönsä puolustaessaan arvokasta luontoaan ja imagoaan.”

Mika Flöjt

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

 

Posted in Yleinen | Leave a comment