K-median toimittajat pyrkivät vaikuttamaan vaalien tulokseen – jälleen kerran, jotta resurssihankkeet etenisi

Pitänee kirjoittaa tästä K-media Koillissanomien toiminnasta, kun kolmannen kerran peräkkäin vaaleissa he pyrkivät mediaoperaatiollaan vaikuttamaan vaalitulokseen siten ettei puhtaasti kaivosvastainen ja kriittisesti/vastustavasti Riisitunturin kansallispuiston kylkeen kaavailtua suurtuuliteollisuusaluetta kohtaan. Aikaisemmassa kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa Koillissanomat julkaisi samoista teemoista Vihreitä huonoon kuvaan saattavat jutut. Kaleva median päätoimittaja Kyösti Karvonen viime eduskuntavaaleissa jopa kielsi sähköpostilla allekirjoittanutta kirjoittamaan Kuusamon kaivoshankkeesta vaikka se oli ja on yhä yksi tärkeimmistä teemoista kuusamossa. Hän antoi ymmärtää että Kalevan blogistin ura loppuu, jos niistä kirjoittaa. Kirjoitin sitten Terrafamesta ja Fennovoimasta sekä muista resurssihankkeista. Seurauksena oli, että myöhemmin Kaleva media lopetti kaikki blogistit, jopa piilottaen heidän ilmaiseksi kirjoitetut tekstit, mutta jotka sain tapeltua takaisin näkyviin.

Pohjois-Suomessa logiikka menee niin että kaikkia resurssumihankkeita Keskusta ja heitä lähellä olevat Paikallismediat ja maakuntalehdet kannattaa. Monet eivät ehkä tiedä, mutta suurin osa Pohjois-Suomen lehdistä kuului Keskustan Suomenmaan mediakonserniin. Nämä keskustataustaiset paikallis- ja maakuntalehdet ovat olleet keskustan suuruuden tae paikallis- ja aluetasolla. Nykyisin nämä lehdet kuuluvat K-mediaa, eli Kaleva konserniin, jonka uudeksi logoksi tuli Suomenmaan puoluepaikallislehtien ja Kalevan integraatiossa keskustan vanha puolue tunnus K. Symboloimaan kentälle että sama meno jatkuu lehti-integraatiosta huolimatta.

Kuusamossa resurssikamppailujen keskiössä on ollut Kitkajoen Juomasuo, jonka Outokumpu 1980 luvun, Kittilän Pahtavuoman uraanikaivos episodista oppineena Outokumpu brändäsi kuusamolaisille Käylän Juomasuon ”kultakaivoksena” vaikka se oli löydetty juuri uraanikaivoksena. Yhtiö myös louhi malmioita ”kultakaivoksena” jättäen kovat uraanipitoisuudet sisältävän louhoksen STUK esityksistä huolimatta avonaiseksi Käylän ja Säkkilän kylien väliin.

Kuusamon Koillissanomien perustaja oli koskiensuojelija kirjailija Reino Rinne, joka pelasti yhdessä muiden kanssa Kuusamon kosket patoamiselta ja Kitkajärven säännöstelyltä. Reino myös vastusti koko 1970 – 1980 luvun Kuusamossa uraanin etsintää ja kaivoshankkeita, jonka johdosta kun alkoi 1980 luvun puolivälissä olla selvää, että Outokumpu haluaa kaivosta Käylään laitettiin Koillissanomat keskustapäättäjien toimesta mainosten ostosulkuun ja lehti taloudellisiin ongelmiin. Käylän kaivoshankkeen kovin este savustettiin pois päätoimittajan paikalta ja sen jälkeen Outokummun kaivoshankkeeseen liittyvät kriittiset kirjoitukset ja uraani sana katosi paikallislehdestä.

Taustalla oli, että Kuusamossa määräenemmistö valtaa pitävä keskusta halusi Juomasuolle kaivoksen ja keskusta ja kunnantahto alkoi olla myös Koillissanomien tahto. Koillissanomista tulikin 1990 luvulla osa Suomenmaan mediakonsernia, mutta kornisti Rinteen etusivulle laittama tahtotila ”puolueeton paikallislehti” pysyi puoluekytkystä huolimatta etusivulla aina 2010 -luvun puoliväliin ennenkuin yksi Kuusamon asioihin suivaantunut yrittäjä uhkasi viedä asian julkisensanan neuvostoon. Seurauksena oli, että lehti teki lehtiuudistuksen ja ”puolueeton paikallislehti” sana katosi samassa lehden printistä ja netistä.

1980 luvun lopulla päätoimittajan vaihtumisen jälkeen Koillissanomat vaikeni kaivoksista ja uraanista niin, että Reino Rinteen, vuosikymmenten koskisota taisteluiden jälkeen piti perustaa vielä yksi ilmaisjakelulehti Koillismaan Luonto jolla hän kävi 1990 alussa Juomasuon kaivoshanketta vastaan. Alla lehtileike postilaatikkoihin jaetusta Koillismaan luonto lehdestä, Rinteen artikkeli Vesiylioikeudelle, jolla hän käytännössä aiheutti sen, että

Meidän perheeseen tuli ”puolueeton paikallislehti” -Koillissanomat jota lapsuuden ja nuoruuden luin, jopa uskoen sen ”puolueettomuuteen” siihen asti kun erehdyimme perustamaan 1990 -luvun alussa Kitkajoen kalastusseuran Siilasmajan kilta ry:n ja tekemään siitä lehtijutun jossa mainitsimme arvoiksemme Kitkajoen kestävän kalastuksen, kalavedenhoidon ja vedenlaadun puhtauden vaalimisen. Juttua tehdessä mainitsimme vedenlaadun osalta yleisen puhtauden ja hivenen kyseltiin, että missä vaiheessa se Käylän kaivoshanke on, ja mihin se sijoittuu ja mitä vaikutuksia siitä olisi Kitkajoelle. Edellisellä viikolla oli ollut Koillissanomien avausivun yläkulmassa pikkujuttu Käylän kaivoshankkeen etenemisestä ja uusista valtauksista molemmin puolin Kitkajokea. Kun sitten oli omasta mielestä positiivisesti esittänyt pienen kalaseuran jylhät tavoitteet oli aikamoinen pettymys lukea sitten juttu lehdestä jossa rivien välissä hivenen meitä mollattiin ja vähäteltiin, osin leimaavastikin.

Silloin en sitä vielä ymmärtänyt, mutta asia selvisi myöhemmin, olimme rikkoneet kuusamon perinteisiä normeja siitä, että vesialueiden kalastusasioista päättää manttaalimiehet ja yhdistyksien johtopaikat Kuusamossa järjestään niin, että oli mikä puulaaki hyvänsä urheiluseurasta vanhusyhdistykseen, niin ne ovat lähes aina keskustalaisten luottamushenkilöiden puheenjohtajapaikkoja. Silloin ne ovat kuulemma ”poliittisesti neutraaleja” Meille tuolloin ei ollut vielä tainnut puoluekanta vielä mielessäkään. Suurin ongelma lienee kuitenkin se, että olimme lipsauttaneet ja osoittaneet huolta Kitkajoen vedenlaadusta ja Käylän kaivoksesta.

Edellä viitattuun Reino Rinteen kirjelmään Vesiylioikeudelle kaatui Juomasuon kaivoshanke 1990 luvun alussa, mutta koelouhittu radioaktiivisesti saastunut uraanilouhos jäi kaivosyhtiön ja kaivoskannattajien vuoksi avonaiseksi odottamaan että jospa se toteutuisi tulevaisuudessa. Louhos jäi avonaiseksi Käylän ja Säkkilän kylien väliin, alta 2 km kumpaaninkin kylään ja vain 1 km Kitkajoesta. Näin vaikka Stuk oli suositellut kovasti uraania sisältävän louhoksen peittämistä.

1990 luvun lopussa Juomasuon kaivospiirit ja valtaukset siirtyi uinumasta Outokummulta Polar Miningille. Outokumpu jäi osakkaaksi kaivosyhtiöön 3% omistuksella. 2000 luvun alussa alkoi Olkiluoto 3 rakentamispäätöksen jälkeen Suomessa uraanibuumi ja kaivosyhtiöt valtailivat laajoja alueita uraanille Uudeltamaalta, Pohjois-Karjalasta, Kainuusta, Lapista ja Kuusamosta. Kitkajoki oli pitkään varattuna Yukon Resources yhtiölle uraanimerkein. Myöhemmin lähes puoli Pohjois-Kuusamoa varasi Uranium Star. Nämä olivat vasta varauksia ja valtauksia, mutta me kalastajat olimme huolestuneita omilla keskustelufoorumeilla: Koillismaan kalastusfoorumissa. Samaan aikaan Polar Mining eteni jo vanhojen kaivospiirien kautta kuin takaovesta ja alkoi puuhaamaan Käylän kaivoksen avaamista ”kultakaivoksena”. Me kalastajat päätimme tulla keskustelufoorumeista lehtiin ja osoittamaan kannanotoilla huolemme Kitkan ja Oulankajokien alueilla olevista valtauksista ja uraanikairauksista ilman viranomaisten lupia. Lopulta Kitkajoen Juomasuon louhoksen saastuminen ja radioaktiivisuus sekä Oulangan uraanikairaukset ilman lupia meni poliisitutkintaan, mutta poliisi jätti käytännössä tutkimatta tutkintapyynnöissä pyydetyt asiat ja tutkinta raukesi. Kuusamon ja Sallan kuntapäättäjät alkoivat vastustaa uraaniavaltauksia ja uraanitutkimuksia tehden Kuusamon kaupunginhallituksen päätöksellä 2009 kannanoton, jossa vastustetaan uraania sisältävää kaivostoimintaa Kitkan-Koutajoen vesistössä. Luulimme, että tämä oli tässä, ja Kuusamon kaupunki tietenkin toimeenpanee päätöksensä ja vastustaa aidosti kaivoshanketta, mutta kuinkas kävikään Polar Miningin kaivoshanke vanhoissa Kitkan-Rukan- ja Kitkajoen kaivospiireissä eteni koko ajan ja mediassa oli myös kaivosmyönteisiä kannanottoja. Siksipä keräsimme käyläläisten ja juumalaisten sekä Kitkajoen mökkiläisten kanssa parintuhannen ihmisen adressin, jonka veimme 2010 -luvun alussa kaupungintalolle vaatien silloiselta kaupunginjohtaja Timo Haloselta ja uudelta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Heikkilältä selvää kaupungin kantaa Käylän kaivoshankkeeseen. Kaupunginjohtaja halonen oli sanomassa kysymykseemme jotain, kun Heikkilän Matti ärähti että kaupunki ei ota mitään kantaa. He ottivat adressimme ja tilaisuus päättyi. Tämän tapahtuman jälkeen ymmärsin että kaupunki ajaa, eikä vastusta kaivosta. Siksi päädyin lähtemään 2010 luvun alussa kuntavaaliehdokkaaksi Kuusamossa ja muutin takaisin opiskelupaikkakunnalta Rovaniemeltä, kun Koillissanomissa olikin koko 2005 – 2012 eriadjektiiveillä pääkirjoituksia myöten allekirjoittanut leimattu, maalitettu jne ja todettu että on se kumma, että Kitkajoen Juomasuon kaivoshankkeen tunnetuin kriitikko asuu Rovaniemellä. Kalaseuran puheenjohtajuus tai hallituksen jäsenyys ei merkannut mitään, siispä takas Kuusamoon. Ensimmäisenä valtuustovuonna saimme torpattua yhteisesti Dragon Miningin Juomasuon kaivosyvan ja Elykin hylkäsi sen uraanipuutteiden takia. Kaavaprosessissa lopulta hävittiin, kun eräät halusi vaieta uraanista monesta syystä, mutta ennenkaikkea etteivät he tunnustaisi päätöksentekijöinä ja ympäristövalvojina että Juomasuo on avonaisena radioaktiivisesti saastuttanut ympäristöä kaikki nämä vuosikymmenet. Tästä kirjoitin maanantaina mm. Koillissanomissa jonne lopulta sai lehtijutun läpi lähes kuukauden taistelun jälkeen.

Myöhemmin kaupunginjohtaja Halonen siirtyi muualle ja nyt Matti Heikkilä johtaa Kuusamon keskustan paikallisyhdistystä ja pyrkii takaisin yhdessä muiden keskustalaisten ja kokoomuslaisten kaivoskannattajien kanssa valtuustoon. Kaivoskaavan kaatuminen ja kaivoslobbareiden tuleminen Kuusamon on saanut monissa kaivoskannattajissa heräämään toiveet kaivoksen toteutumisesta Kitkajoen Juomasuolle. Keskustelu on kovaa ja kaivosvastustajia leimataan, ettei vastustus laajenisi Juomasuolta muille alueille jotka ovat myös uhattuna.

Viime vuosien aikana on ollut jatkuva ongelma siinä, että kaivosvastaisia kirjoituksia uraani sanalla ei ole saanut läpi K-median lehdissä Kalevassa, Lapin kansassa ja Koillissanomissa. Tästä on ollut pitkiä sähköpostin vaihtoja mm. Lapin kansan ja Koillissanomien päätoimittajien kanssa. Kuten mainitsin viimeisimmän uraanista kertovan jutun sain läpi yli kuukauden väännön jälkeen.

Olemme varautuneet pahenevaan kaivos- ja resurssitaisteluun siten, että emme ottaneet tässä tilanteessa listoillemme ehdokkaita jotka ovat osoittaneet ymmärrystä kaivosten sijoittumiselle Kuusamoon. Lisäksi emme halunneet myös Riisitunturin kansallispuiston kylkeen suunnitellun suurtuuliteollisuusalueen kannattajia koska siirtolinjoineen ja maisemien muuttumisen seurauksena ko. hanke edesauttaa kaivoshankkeiden etenemistä Kitkajärven, Maaningan ja Rintajärven alueella. Kannatamme Ympäristöministeriön esitystä alueen saamiseksi kansallismaisemaksi. Kyseinen henkilö on vastustanut ko. esitystä.

Nyt eilen nykyinen Koillissanomien toimittaja yhdessä muiden Koillissanomien toimittajien kanssa järjesti ”sattumalta” ennakkoäänestyksen alkuun yhdistyksemme ehdokkaita ja toimijoita leimaavan jutun.

Me emme edes kysyneet ehdolle kyseistä henkilöä pitkäaikaisen luottamuspulan ja yhdistyksen luottamushenkilöitä kohtaan tehtyjen painostuksen ja myllytyksien johdosta, joiden takia valitettavasti vuosien aikana lukuisia ihmisiä on eronnut yhdistyksestämme, luottamustehtävistä tai jättäytyneet pois toiminnastamme. Emme voi palkita sellaista toimintaa. Myöskään toimiminen Koillissanomien toimittajana ei ole meille luottamusta edistävä asia näin kriittisinä aikoina kun taistellaan Kuusamon puhtauden puolesta kaivoshankkeita vastaan.

Koillissanomat, joka ajaa kaikkia hankkeita joita Yhteismetsä ja siten Keskusta ja siten Kuusamon kaupunki ajaa, on ollut voimakkaasti Riisitunturin suurtuulipuistohankkeen puolesta, vaikka jopa Posion matkailuväki vastustaa hanketta. Kun allekirjoittanut kansallismaisemien vaalimisen johdosta ei kannattanut hanketta on kyseinen henkilö alkanut intohimoisesti kannattaa hanketta. Mikään muu tuulivoimahanke esim. olemassa olevan tuulipuiston laajentaminen Saukkovaarasta kohti Kuusamon teollisuusaluetta ei käy. Sinne tuulivoimaloita selvittää nyt Kuusamon seurakunta. Vaikka tästäkin hankkeesta kunta saisi verotuloja,  ongelmat Koillissanomille ja monille Riisin hanketta kannattavalle onkin, että niistä hankkeista ei saa Yhteismetsä verotuloja. Eli kyse on rahasta ja kenen taskuun ne rahat Kuusamossa ohjautuvat. Yhteismetsällä on toinenkin pienempi hanke lähelle olemassa olevaa Mäkiaho-Saukkovaaran aluetta ja se on edennyt lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. 

Se, että on olemassa henkilöitä jotka tuosta vaan kannattavat Riisitunturin kylkeen kansallismaisemaan suurtuuliteollisuusalueita ja kaivoshankkeita jonnekin Kuusamoon on tietysti kaivoskannattajien ja teollisuushankkeiden kannattajien etu. Vielä parempi jos he ovat Vihreitä. Valitettavasti meillä on ollut tämmöisiä paikallisia ja ulkopaikkakuntalaisia hyväuskosia nenästä vedettäviä yhtiöiden päämäärien eduksi.

Silloin resurssihankkeiden kannattajat voivat lehtimyllytyksien avulla rikkoa vihreiden rivejä hajoita ja hallitse strategialla, vieden samalla vihreiltä ääniä, jotta vihreiden puhdas kaivosvastainen lista ei pääsis merkittävään valtaan kun meidän kuntavaalien jälkeen odottaa Kuusamossa Latitude66 kaivosYVA.  

Niin ja Suomen lehdistölaille pitää tehdä muutokset, jotta median kartellit poistetaan. YLE toimivalta pitää puolueettomana mediana säilyttää. Lisäksi lainsäädännöllä tulee paremmin määritellä julkisen sanan neuvoston toiminta, jotta sillä olisi jotain oikeaa merkitystä tässä mediavallan viidakossa.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Uraanista vaikeneminen vie kuusamolaisten oikeusturvaa kaivosasiassa

(vastine oikeus, lähetetty Koillissanomiin ma. 26.4. klo 11.24)
 

Ko. henkilö varmaankin ymmärsi kirjoitukseni väärin sen vuoksi, että aikaisemmasta kirjoituksestani oli Koillissanomat leikannut pois tämän osan: ”varsinkin kun tämä on ollut toistuvaa Koillissanomien palstalla. Viime eduskuntavaalien alla hän väitti, etten olisi ollut osallisena Kaivoslaki NYT kansalaisaloitteessa, vaikka olin reilu vuosi sitten asiasta kuultavana eduskunnan talousvaliokunnassa. Sama henkilö myös väitti, ettei minulla olisi mitään tekemistä Talvivaarasta kertovan ”Jättiläinen” -elokuvan kanssa, vaikka annoimme ”Kysymyksiä Talvivaarasta” -kirjan käsikirjoittajalle pohjatekstiksi. Tämän asian voi nyt kaikki tarkistaa ajankohtaisesti katsomalla YLE areenassa olevan Jättiläinen elokuvan ja katsoa ne lopputekstit loppuun saakka. (Meidän maininta löytyy Jättiläinen elokuvan lopputeksteistä kohdasta 01:30:49)

Miten tämä liittyy Kuusamoon? Siten, että Kitkajoen Juomasuolla on GTK:n aikaisempien tutkimustietojen, lisensiaatti ja väitöskirjatietojen pohjalta noin 180 kertaa enemmän uraania kuin kultaa. Talvivaara, Juomasuo ja Sokli kaikki löydettiin KTM:n (nyt TEM) rahoittamissa uraanitutkimusprojekteissa uraanimalmioina. Nyt siitä uraanista yhä vaietaan, vaikka Pohjois-Pohjanmaan ELY hylkäsi Juomasuon aikaisemman kaivos YVA:n juuri uraanipuutteiden takia.

Uraanista vaikeneminen vie kuusamolaisten oikeusturvaa kaavoituksessa ja malminetsinnän vastustamisesta. Meillä on jo tästä valitettavat esimerkkitapaukset, sillä koska eräät tahot ja poliittiset ryhmät halusivat vaieta Juomasuon uraanista ja Juomasuon koelouhoksen radioaktiivisesta saastumisesta, niin Kuusamon kaupunki hävisi KHO:ssa kaavojen kieltoalueet kaivostoiminnalle, koska vaikenemalla valituksissa uraanista ja olemassa olevan koelouhoksen radioaktiivisesta saastumisesta kaupungilla ”ei ollut osoittaa pätevää syytä” kaivostoiminnan estämiseksi. 

Miksi uraani asiasta haluttiin vaieta?  Syynä on se, että jotkut tahot edelleen haluaa sinne Juomasuolle kaivostoimintaa, kuten viime viikon lautakunnan päätökset osoittavat, mutta ennenkaikkea myöntämällä louhoksen radioaktiivinen saastuminen samalla tunnustettaisiin, että Kuusamon päätöksentekijät ja ympäristövalvonta on katsonut vuosikymmenet sormiensa läpi radioaktiivista louhosongelmaa Käylän ja Säkkilän kylien välissä Kitkajoen matkailualueella. 

Pohjois-Kuusamon, Posion ja Etelä-Sallan uraanivyöhykkeistä ja uraania sisältävistä malmioista on GTK:n dataa. Alla Ote kartasta ’Uraanipotentiaalisia alueita ja merkittävimpiä Suomen uraaniesiintymiä Fennoskandian kilven geologisella kartalla’. Esa Pohjolainen. Perustietoa uraanista, elokuu 2017. GTK. (liite 1). Kartalla mainittuja Kuusamo, Posion ja Sallan uraanivyöhyke sekä erikseen Kitkajoen Juomasuon ja Kitkan Kouvervaaran uraanimalmiot.

Kitkajoen Juomasuon uraanista on todennut GTK:n tutkija Heikki Pankan (1989):
”selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen”. Pankan mukaan korkeimmat uraani- ja kultapitoisuudet ovat samassa kohdin ja siinä on uraania 187 kertaa kultaa enemmän. Myös GTK:n tutkija Erkki Vanhanen raportoi kullan rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä kairausnäytteissä että irtolohkareissa. Kuusamon uraania on esitelty mm. GTK:n raportteja: Pääkkönen (1979), Vanhanen (1981), Pyy (1981), Pankka & Puustinen, Vanhanen (1984), Vuokko (1988), Pankka (1989), Vanhanen (1989), Vanhanen (1991), Pankka; Puustinen; Vanhanen (1991). GTK:n geologi Erkki Vanhanen esitteli vuonna 1987 Itävallassa kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n kokouksessa. Kuusamon liuskealueen uraaniesiintymiä. Vanhanen, E., 1989a.: ’Uraniferous mineralizations in the Kuusamo schist belt, northeastern Finland’. Ss. 169-186. Julkaisussa Metallogenesis of uranium deposits. Proceedings of a technical meeting on metallogenesis of uranium deposits, 9-12 March 1987. Intern. Atomic Energy Agency, Vienna. Lisäksi Suomi-Neuvostoliitto Symposiumissa vuonna 1989 esiteltiin Paanajärvi-Kuusamo-Kuolajärvi alueen uraaniesiintymiä (Vanhanen 1991). Myöhemmin myös Pankan lisensiaatti tutkimuksessa ja Vanhasen väitöstutkimus ’Geology, mineralogy and geochemistry of the Fe-Co-Au-U deposits in the Paleoproterozoic Kuusamo Schist Belt. Oulun Yliopisto. (Vanhanen 2001.)

Uraanin mainitseminen ja käsittely on perusteltua myös siksi, että sen avulla Kuusamon luontokaupunki pystyy vastustamaan myös malminetsintää valtauksilla ja kaivospiireissä: Kaivoslaki 46 § Malminetsintälupaa ei saa myöntää 7): ”alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä”. Uraanimalmio, uraanimäärät ja -pitoisuudet on pätevä syy vastustaa kaivoshanketta, kaivospiirejä ja valtauksia, tunnettuun uraanimalmioon sekä malmikairauksia uraania sisältäviin malmioihin.

Muistutan, että vaikka kaivosyhtiö haluaisi kultaa ja kobolttia tulee se Juomasuon tapauksessa vääjäämättä louhimaan ylös ympäristöön myös uraania. Juomasuon aikaisemmassa YVA tilaisuudessa kysyimme Dragonin johtaja Ilpo Mäkiseltä: kumpaa on malmissa enemmän, uraania vai kultaa? Yleisön edessä Mäkinen myönsi uraania olevan sata kertaa enemmän kuin kultaa. Täten kaivostoiminta Juomasuolla on vääjäämättä uraaniasetuksen mukaista kaivostoimintaa – vaikka yhtiö ja media kuinka yrittäisivät vaieta uraanista. 

GTK:n entinen tutkimuspäällikkö geologian professori Matti Saarnisto totesi Koillissanomissa 8.6.2007 Juomasuosta: ”Uraanikaivoksen vastustamiseen Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly ja -lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi päästää radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta, hän luettelee. Tämän vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.”

Puhtaan Kitkajoen, Kitkan ja Kuusamon puolesta, 

Mika Flöjt

(pyydän että liittessä ja jutussa esiintyvä GTK:n 2017 uraanikartta liitetään osaksi juttuani) 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Muutosesitys Kuusamon kaupungin lausuntoon Tukesille koskien Kitkajoen Juomasuon kaivospiirien lupia

Kuusamo 21.4.2021 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 57 §

Käsiteltävä pykälä pohjaesitys löytyy tästä linkistä Kuusamon kaupungin nettisivuilta

Ote kartasta ’Uraanipotentiaalisia alueita ja merkittävimpiä Suomen uraaniesiintymiä Fennoskandian kilven geologisella kartalla’. Esa Pohjolainen. Perustietoa uraanista, elokuu 2017. GTK. (liite 1) 

Kartalla mainittuja Kuusamo, Posion ja Sallan uraanivyöhyke sekä erikseen Kitkajoen Juomasuon ja Kitkan Kouervaaran uraanimalmiot.

Muistutamme, kun uraani on kytköksissä mm. kultaan on uraanituotannon taloudellisuusraja alempi (geologian professori Matti Saarnisto). Kun uraania tuotetaan vaikka sivutuotteena on kaivos Kainuun ELY:n virallisen tulkinnan juridisesti uraanikaivos. GTK:n entinen geologi Heikki Pankka sanoo Juomasuosta: ”jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana.” Pankan mukaan alueen uraanipitoisuudet ovat korkeat; mm. Käylän Juomasuolta on todettu kairauksissa jopa 2,0% uraania. (Apu nro 45/2010 s. 22). Latituden kaivospiireissä Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12%, kun ydinenergialain mukainen taloudellisuus raja 0,1%.  Huom. ei siis ympäristöturvallisuus -raja vaan taloudellisuus -raja, ja tuo kannattavuusraja on alhaisempi uraanin ollessa kytkettynä kultaan tai esim. kobolttiin. Aikaisempi saman y-tunnuksen yhtiö totesikin, että Talvivaara osoittaa prosessin, kuinka uraani voidaan jälkikäteen ottaa tuotantoon kunhan malmio saada auki ensin toisella mineraalilla. Tähän kaivosyhtiö viittaa tavoitteellaan hyödyntää kaivospiirit täysimääräisesti. 

GTK:n entinen tutkimuspäällikkö ja geologian professori Matti Saarnisto totesi Koillissanomissa 8.6.2007 Juomasuosta: ”Uraanikaivoksen vastustamiseen Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta, hän luettelee. Tästä vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.”

Esitämme poistettavaksi esityksen, että Kuusamon kaupunki aloittaa kaavoituksen alueelle.

Kaavoituksen aloittaminen on juuri kaivosyhtiön etu, eikä siten Juomasuon uraanikultakoboltti kaivosta vastustava Kuusamon luontokaupunki voi aloittaa kaivosyhtiön etua, ja kaivoshanketta, edistävää kaavoitusta alueelle. Muistutamme, että kaupungilla ei ole mitään pakkoa aloittaa kaavoitusta alueelle. Ja nykyään kaivokset tarvitsevat kaavan. Siten jos kaupunki ei halua alueelle kaivosta, silloin ei aloita kaavoitusta.

Sen sijaan esityksessä tulee lukea selkeästi, että Kuusamon kaupunki VASTUSTAA kaivospiirien kaivosluvan myöntämistä monesta perustellusta syystä, ja vaatii kaivospiirien purkamista ja avonaisten koelouhoksien puhdistamista, suojaamista, peittämistä ja maisemointia yleisenä Käylän ja Säkkilän kyläläisten sekä Kitkajoen matkailualueen terveys- ja ympäristöturvallisuusetuna.

Kaupunginhallituksen 2009 sekä valtuuston yksimielisesti hylkäämän edellisen kaivos YVA:n sekä valtuuston linjaaman yleiskaavan mukaisesti Kuusamon luontokaupunki VASTUSTAA kaivospiirien luvittamista alueelle sekä vaatii niiden purkamista monesta syystä, erityiseksi siksi koska koelouhoksen avonaisissa Juomasuon kaivospiireissä on laiminlyöty vuosikymmeniä yleinen ympäristö- ja terveysturvallisuus, kun niitä ei ole peitetty STUK:in viranomaispuolen 1990 luvun peittokehoituksista huolimatta. Muistutamme, että STUK:ki lausui, että Juomasuon suuren uraanimäärän ja sen korkean uraanipitoisuuden johdosta koelouhokselle työskennelleiden vuosittainen säteilyaltistus tuli täyteen ja koerikastamolla jo kolmessa kuukaudessa. (liitteet 2 – 7) STUKki vaatikin Juomasuon koelouhoksen peittämistä, jottei se radioaktiivisesti saastuttaisi ympäristöä. Tätä vaadetta ei koskaan toimeenpantu ja Juomasuon uraanilouhos on ollut avonaisena 1990 luvulta lähtien Käylän ja Säkkilän kylien välissä (n. 2 km kumpaankin ja 1 km Kitkajoelle). Juomasuon uraanilouhoksen säteilyä ja radioaktiivista saastumista on mitattu monen toimijan toimesta mm. Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman toimesta. Mittaustulokset osoittavat, että Juomasuon säteilyt ovat 130 kertaisia normaaliin taustasäteilyyn nähden. Juomasuon uraanilouhosta on esitetty kansalaisjärjestöjen toimesta peitettäväksi ja asia on käsittelyssä Pohjois-Pohjanmaan ELY:ssä. Vaadimme, että TUKES purkaa kaivospiirit sekä asettaa louhoksen peitto-, puhdistus, suojaus ja maisemointi vaateen kaivosyhtiölle. 

Lisäksi kaivosyhtiön 10 000 vakuus on aivan liian alhainen, kun päivän 21.4.2021 Koillissanomissa itse kaivosyhtiön edustaja Jussi Lähde mainitsee, että koko Suomessa on 300 – 500 miljoonan vakuuskertymä vaikka Latituden kaivospiirit Kitkajoen Juomasuon-Hangaslampi-Pohjasvaara ja Rukan Sivakkaharju ja Meurastuksenaho sijaitsevat keskellä Riisi-Kitka-Ruka-Oulanka-Savina matkailualuetta, jonne on investoitu reilusti yli miljardi euroa sekä luonto ja vesistöt ovat mittaamattoman arvokkaita, siten 10 000 euron vakuus on naurettava, oikea summa on lähempänä on tuota koko vakuuskertymän summaa.  

Yksilöity muutosesitys esittelytekstiin:

Esitämme lisättäväksi esittelytekstiin tekstiin oheisen kappaleen:

Kuusamon kaupunki hyväksyi vuonna 2014 luonnonvarasuunnitelman:

Ei kaivosta matkailukolmioon

Kaivostoiminta, sen mahdollinen sijainti ja yhteensovittaminen muun elinkeinotoiminnan kanssa nousee yhdeksi tärkeäksi kysymykseksi vasta hyväksytyssä ja julkistetussa Kuusamon luonnonvarasuunnitelmassa. Suunnitelman mukaan kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueille, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luonnonarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistölle, matkailun imagolle tai asutukselle.

Luonto- ja maisema-arvoltaan herkälle sekä matkailun kannata keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka Kitka) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastusta voida käynnistää riskittömästi.

Esitämme lisättäväksi esittelytekstiin oheisen kappaleen:

Kuusamon kaupunki lausuu kantanaan, että kun toiminnanharjoittaja perustelee kaivosluvan raukeamisen lykkäämishakemustaan tutkimuksissa ilmenneillä lisäselvitystarpeilla, on se peruste sinällään osoitus siitä, ettei kyseiseen merkittäviä luontoarvoja, elintarviketuotantoa, arvokasta vesistöä ja matkailualueen keskelle pysty kaivoslain tarkoittamassa 10 vuoden määräajassa käynnistämään kaivosmineraalien hyödyntämiseksi kaivostoimintaa, jolla olisi paikallinen sosiaalinen hyväksyttävyys, kaupungin puolto sekä tarvittavat viranomaisluvat, jonka vuoksi kaivospiirin raukeamisen lykkäämishakemusta ei tule myöntää.

Esitämme poistettavaksi esittelytekstistä oheisen kappaleen (kursiivilla) ja sen tilalla esitettävän oheisen kappaleen:

Kuusamon kaupunki edellyttää, että alueelle laaditaan riittävän laaja oikeusvaikutteinen osayleiskaava alueen toimintojen yhteen sovittamiseksi sekä yleiskaavan pohjalta tarkempiasteinen asemakaava. Mahdollisen kaivostoiminnan sijoittuminen näin keskeiselle alueelle vaatii ehdottomasti kaavalliset tarkastelut tarpeellisine selvityksineen. Kaavoja laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaupunki edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointi tehdään louhintamäärästä riippumatta (YVA-laki 3.2 §) hankkeen riskialttiin ja ongelmallisen vesien hallinnan sekä maaperän uraanipitoisuuden vuoksi.

Kuusamon kaupunki katsoo, ettei toiminnanharjoittaja ole vuodesta 1993 alkaneesta Juomasuon kaivospiirin historiasta huolimatta kyennyt laatimaan sellaista pätevää suunnitelmaa, ei edes tämän kaivospiirin raukeamisen lykkäämishakemuksensa perusteluksi, että niihin suunnitelmiinsa perustuen toiminnanharjoittaja olisi voinut esittää perusteltua ehdotusta oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimiseksi, jollaisen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan kaupunki katsoo oleelliseksi ehdoksi kaivospiirin jatkoajan myöntämiselle.

Lisäksi kaupunki katsoo, että toiminnanharjoittajan olisi tullut osoittaa vakavaa aikomustaan hankkeen YVA-arvioinnin aloittamisella ennen kaivospiirin raukeamisen lykkäyshakemustaan, eikä toiminnanharjoittaja ole sellaista YVA-arviointiohjelmaa käynnistänyt. Vaadimme kaivospiirien purkamista ja toteamme ettei kaivos YVAa ole syytä käynnistää, koska kaupunki on yksiselitteisesti linjannut ettei alueelle sovi kaivos. Lisäksi muistutamme, että Talvivaaran uraanijätealtaan (kipsisakka-allas) myrkkytulvan jälkeen Säätytalolla ministerit mediassa totesivat, että seuraavissa kaivoshankkeissa yhtiöillä tulee olla sosiaalinen toimilupa. Sellaista Juomasuon kaivoshankkeella ei ole, siten kaivospiirit pitää purkaa/antaa raueta, louhokset peittää ja suojata ja Kaivos YVA jättää aloittamatta. Kuusamolaiset ansaitsevat jo rauhan uraanikultakoboltti kaivoshankkeilta. Se että että kaivosyhtiöt puskevat alueelle vastoin kuntalaisten ja valtuuston tahtoa on malliesimerkki kaivosteollisuuden vastuuttomuudesta.Edellisen tekstin ja liitteiden lisäksi täydennän esitystä kokouksessa vielä tällä:
Kaivoslaki 46 pykälä kohta 7 voimaa valtauksien malminetsintää vastaan mm. Kitkajoen Juomasuon Hangaslammen valtauksien osalta. Kun näin ei tehdä se edesauttaa Latituden uraanikultakoboltti kaivoshankkeen etenemistä. 
kaivoslaista
Malminetsintälupaa  ei saa myöntää:7) alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä
Uraarimalmio, uraanimäärät ja pitoisuudet on pätevä syy vastustaa kaivoshanketta tunnettuun uraanimalmioon ja sen tarvitsevia malmikairauksia uraania sisältäviin malmioihin. Alla GTK:n tietoja uraania sisältävän kaivostoiminnan ympäristöongelmista, pitkäaikaisista saasteista, ja terveysriskeistä. 

———————

Liite 8.  Geologian tutkimuskeskus (GTK) raportoi eduskunnalle uraania sisältävän kaivostoiminnan ongelmista. Alla oleva on suoria lainauksia GTK:n raportista TIEDONANTO EDUSKUNNALLE 35 G

”URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEEN JA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN”

”Kaikki primääriset keskinäisessä tasapainotilassa olevat uraanimalmit sisältävät radiumia, joka juuri on poikkeuksellisen korkean säteilytason aiheuttaja uraanikaivoksissa. ”Tavallisten kaivosten” toimintaan liittyvien haittatekijöiden lisäksi uraanikaivosten työntekijat joutuvat alttiiksi hengitysilman sisältämälle radon-kaasulle ja sen lyhytikäisille tytärnuklideille, hengitysilmassa oleville pitkäikäisille alfa-aktiivisille hiukkasille sekä kohonneen ulkoisen säteilyn vaikutukselle. Merkittävimmän haitan muodostaa kuitenkin radon lyhytikäisine tytäraineineen. Lyhytaikaisesti radonpitoisuus nousee louhinnan edellyttämän malmin porauksen, räjäytyksen ja kuljetuksen aikana pölyhiukkasiin tarttuneiden uraanisarjan aineiden vuoksi. Pölyn ja ulkoisen säteilyn yhteenlaskettu osuus kaivostyöntekijöiden säteilyaltistuksesta jää yleensä radonin osuutta alhaisemmaksi. On arvioitu, että pölyn ja ulkoisen säteilyn osuus on yhteensä n. 30 % kokonaisaltistuksesta. Radiumin pitkän puoliintumisajan vuoksi (noin 1600 vuotta) seisovan kaivosveden voidaan olettaa sisältävän runsaasti radiumia (ja sen seurauksena myös radonia) tai vaihtoehtoisesti suurissa vesisysteemeissä radium diffundoituu pitkiä matkoja, josta seuraa radonin leviäminen laajalle. Näin pintavesiin keräytynyt radon poistuu pääasiassa ilmaan. Myös kaivokseen valuvaan pohjaveteen on saattanut liueta uraania ja radonia, jolloin vuotokohtien läheisyydessä ilman radonpitoisuus voi olla hyvinkin korkea.

Maailmalta esimerkkejä

Kanadan ja Ruotsin luonnonolosuhteet vastannevat parhaiten Suomen olosuhteita. Kanadassa uraanimalmijätteiden sijoitusalueilla sadeveden suotautuminen ylittää haihdunnan. Malmijätteeseen jäänyt hapettuva pyriitti (FeS2) laskee valuvan veden pH-arvoa. Hapan vesi tehostaa esim. Th-230:n, Ra-226:n, Pb-210:n, As:n ja Ni:n vapautumista malmijätteestä ja joutumista ympäristöön. Tapahtuma voi jatkua hyvinkin kauan. Monissa uraanimalmijätteissä haitalliset ei radiologiset aineet, kuten Cat Pb, Zn, Set As, Pb, Cd, hapot, orgaaniset yhdisteet ym, muodostavat huomattavan pitkäaikaisen ympäristö- ja terveyshaitan. Tulokset osoittavat, että ensimmäisen 100 vuoden aikana haittojen perimmäinen aiheuttaja on alkuperäinen jätteeseen jäänyt radium. 100 000 vuoteen saakka Th-230 on pääasiallisin riskitekijä ja kun aikaa on kulunut n. 1 miljoonaa vuotta, haittavaikutusten pääasiallisin aiheuttaja on alkuperäisen malmin sisältämä U-238.

Haitallisten aineiden kulkeutuminen jätteistä.

Uraanikaivosjätteen sijoituspaikan valinnassa ja suunnittelussa on otettava huomioon seuraavat radionuklidien vapautumis- ja kulkeutumistavat:

1. Tuulieroosio ja -kuljetus

2. Pintaveden kulutus- ja kuljetustyö

3. Pohjaveden liuottava vaikutus ja liuenneiden aineiden kulkeutuminen sen mukana

4. Kaasufaasissa olevien radioaktiivisten aineiden säteilyvaikutus

5. Ekoloqisten tekijöiden (kasvit tai eläimet) pääsy kosketuksiin radioaktiivisia aineita sisältävän malmijätteen kanssa

6. Ihmisten joko tahaton tai tahallinen käsiksipääsy malmijätteeseen.

Uraanikaivosjätteistä peräisin oleva radioaktiivisuus kulkeutuu eliöihin eri tavoin ja altistaa eliöitä seuraavasti:

a. ilmassa oleva radon ja sen tytärnuklidit

b. suora qammasäteily

c. jätteistä lähtevä ilman mukana kulkeutuva pöly

1. suoraan henqitykseen

2. laskeuma maan pinnalle

d. kulkeutuminen veden mukana

1. kiinteät radioaktiiviset hiukkaset

2. liuenneet radioaktiiviset aineet

Lisäksi otettava huomioon

– gammasäteily

– ilman sisältämään pölyyn kiinnittyneet radioaktiiviset aineet

– radiumin liukeneminen veteen

– radonin liukeneminen veteen

– raskasmetallien liukeneminen ja siitä aiheutuvien haittojen kerrannaisvaikutus

– ravinnesuolojen liukeneminen

Haitalliset aineet, jotka voivat kulkeutua vesi- ja ilmareittien kautta ovat ekosysteemille potentiaalinen vaaratekijä. Laskelmien mukaan uraanin ja toriumin hajoamisen välivaiheena syntyvät Ra-226 tytärnuklideineen tuottaa valtaosan malmijätteeseen liittyvästä radioaktiivisuudesta, kun otetaan huomioon n. 1000 vuoden aika. Malmijätteen sisältämät haitalliset aineet vapautuvat vähitellen pyriitin hapettumisen, huokos- ja pohjaveden happamoitumisen ja sitä seuraavan liukenemisen vaikutuksesta.”

TIEDONANTO EDUSKUNNALLE 35 G

”URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEEN JA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN”

Valitettavasti hävisimme äänestyksen 10 – 3, vain Vihreät puolustivat luontokaupunki Kuusamoa vastustamalla kaivosyhtiön etua.

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys,
puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi
nimenhuutoäänestyksen, jossa pohjaesitys on JAA ja Flöjtin
esitys EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä
annettiin 10 JAA-ääntä (Ervasti Heino (kesk.), Hannola Arto (kok.),
Kämäräinen Sirpa (kesk.), Mustonen Jouni (kesk.), Pitkänen Liisa (kesk.), Pitkänen
Ville (kesk.), Pulkkanen Tuomo (kesk.), Siikaluoma Liisa (kesk.), Säkkinen Juha (kesk.)
Vanttaja Tuija (kesk.))

ja 3 EI-ääntä (Kämäräinen Marjo (vihr.), Virtanen Pekka (vihr.),
Flöjt Mika (vihr.)).

Puheenjohtaja totesi yhdyskuntatekniikan lautakunnan
hyväksyneen pohjaesityksen äänin 10-3.
Mika Flöjt jätti asiasta eriävän mielipiteen, jonka perustelut
löytyvät tämän pöytäkirjan ja pykälän liitteestä

Lähde: päätöspöytäkirja

Pelkkä näennäinen ”kriittinen kanta” ei riitä kaivoshankkeissa.

Jätin eriävän mielipiteen viitaten muutosesitykseeni: jonka lisäperusteet muotoilin 22.4.2021 klo 7.17 emailiin lautakunnan sihteerille sähköpostilla seuraavasti:

”Hei,

Eriävä mielipide koko muutosesitykseen, uraanivyöhyke ja uraanimalmio karttaan viitaten.

Sekä täydennän sitä sillä että mielestäni on hyvän kokoustavan mebettelytapavirhe että asia nuijitaan pöytään ilman riittävän syvällistä keskustelua varsinkin kun ei saanut kommentoida harhaanjohtavaa väitettä jossa perustellaan väärin sekä nimellä mainitaan sekä väitetään ettei keskustelussa käytettyä kaivoslain pykälää ei voisi soveltaa Juomasuon kaivospiiriin, koska siellähän juuri kaivosyhtiö on tehnyt malminetsintää uraania sisältävään malmioon. Kaupungilla on siis pätevä syy vastustaa sitä. 


Lisäksi pääesittelijän väite että on kriittinen ei riitä jos kaupungin tahtotila on vastustaa hanketta. Kaupungin lausunnossa pitää näkyä selkeä vastustus. Selkeällä vastustuksella on poliittisjuridista merkitystä ja vain se puolustaa kuntalaisten etua. Lisäksi kaupungin olisi ehdottomasti pitänyt vaatia kaivospiirien ja radioaktiivisesti saastuttavien louhoksien purkua. Tämmöinen löperö keskilinjan lausunto ei ole luonnonvarastrategian linjauksiin ja valtuuston vastustavan tahdon mukainen. Siten se toimii kaivosyhtiön eduksi.”

Posted in Yleinen | Leave a comment

Maisema-aloite vaalii Kitkan-Koutajoen vesistön puhtautta ja kauneutta

(vastine lähetetty Koillissanomiin pe. 16.4.2021 klo 14.56)

Kitkan – Koutajoen vesistön ja Riisitunturin maisema-aloite on kerännyt noin 21 000 allekirjoitusta kansalaisaloite.fi palvelussa. Aloite jouduttiin tekemään tukemaan Ympäristöministeriön omaa esitystä Kitkan – Riisitunturin kansallismaisema-alueen perustamisesta sen jälkeen, kun Kuusamon keskustan ja kokoomuksen sekä Posion keskustan edustajat kuntien kokouksissa vastustivat Ympäristöministeriön ehdotusta. Kansalaisaloitteen nimikirjoitukset tullaan saattamaan Ympäristöministeriön tietoon päätöksenteon tueksi. Keskustan argumentti on ollut, että alueella ei voisi tehdä metsätaloutta, mikä ei pidä paikkaansa, koska meillä on jo vastaavalla valtakunnallisella maisema-alue merkillä laajahko alue Määttälänvaaran lähellä mikä ei ole estänyt metsätaloutta. Sen sijaan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue merkintä voi estää alueen vaarojen, muun muassa Kitkan Kouer- ja Säynäjävaarojen louhimisen kaivoshankkeen tarpeisiin. Parhaillaan kaivosyhtiö Latitude66 on tehnyt järjestelmällistä malminetsintää pienkairauksilla ja sähkömittauksilla Kitkan Kouer- ja Säynäjävaarassa, vaikka sinne yhtiöllä ei ole Tukesin virallisia kairauksiin oikeuttavia lupia. Tämä ongelmallista, koska tällöin naapuri maanomistajien ja poropaliskunnan oikeusturva on asiassa sivuutettu.

Mitä tulee Riisin Maaningan 56 kpl yli 300 metriä korkeita tuulivoimaloita siirtolinjoineen teollisuushankkeeseen niin asia on kansalaisaloitteessa auki kirjoitettu: Osa Latituden kaivossuunnitelmaa sijoittuisi Maaningan Salmijärvelle tuulipuiston kupeeseen. Maaningan kaivoskeskittymä rikastamoineen saisi sähköt Riisitunturin Maaningan erämaahan suunnitellusta suurtuulipuiston siirtolinjasta. Se aiotaan vetää Kitkajärven ja Riisitunturin vaarajonon yli läheltä Salmijärveä. Kaivosyhtiö Latitude markkinoi esitteissään kaivoksia ja tuulivoimaloita rintarinnan. Yhtiöllä on laajoja uraanikultakobolttivarauksia ja valtaushakemuksia koko Kitkan – Koutajoen vesistön, Maaningan, Riisitunturin ja Oulangan kansallispuiston ympärillä.”

Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiastrategiassa, tuulivoimakaavoissa sekä merialuesuunnitelmissa maisemallisesti, linnustollisesti, luonto- ja kaava-arviointeihin sopiviin kohtiin olen pääosin tuulivoimaa edistänyt, joitakin hankkeita edellä mainittuihin seikkoihin viitaten vastustanut. Samansuuntaisesti Vihreiden tuulivoimakriteereistä kirjoitti myös vasta Ympäristöministeri Krista Mikkonen fb seinällään. Kuusamossa on jo yksi tuulivoima-alue, jonka yhteyteen olen Kuusamon seurakunnan kirkkovaltuuston seminaarissa esittänyt selvitettäväksi seurakunnan maille olemassa olevan siirtolinjan varteen lisää tuulivoimaa kohti Kuusamon teollisuusaluetta, jonka läheisyydessä asun ja osa-aikaisesti etänä työskentelen, muun muassa edistäen Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalan palautumista luonnonmukaisilla uomilla sekä auttaen Ounasjokivarren kyläläisiä heidän vastustaessa Kittilän kaivoksen jätevesien purkuputkea Ounasjokeen.

Yleisesti toivon että ko. henkilö, joka omien lehtikirjoituksiensa pohjalta arvioiden pitää itseään uskonnollisena henkilönä, noudattaisi käskyä ”älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi”, varsinkin kun tämä on ollut toistuvaa Koillissanomien palstalla. Viime eduskuntavaalien alla hän väitti, etten olisi ollut osallisena Kaivoslaki NYT kansalaisaloitteessa, vaikka olin reilu vuosi sitten asiasta kuultavana eduskunnan talousvaliokunnassa. Sama henkilö myös väitti, ettei minulla olisi mitään tekemistä Talvivaarasta kertovan ”Jättiläinen” -elokuvan kanssa, vaikka annoimme”Kysymyksiä Talvivaarasta” -kirjan käsikirjoittajalle pohjatekstiksi. Tämän asian voi nyt kaikki tarkistaa ajankohtaisesti katsomalla YLE areenassa olevan Jättiläinen elokuvan ja katsoa ne lopputekstit loppuun saakka. (alla kuvakaappaus Jättiläinen elokuvan lopputeksteistä kohdasta 01:30:49)

Miten tämä liittyy Kuusamoon? Siten, että Kitkajoen Juomasuolla on GTK:n aikaisempien tutkimustietojen, lisensiaatti ja väitöskirjatietojen pohjalta noin 180 kertaa enemmän uraania kuin kultaa. Talvivaara, Juomasuo ja Sokli kaikki löydettiin KTM:n (nyt TEM) rahoittamissa uraanitutkimusprojekteissa uraanimalmioina. Nyt siitä uraanista yhä vaietaan, vaikka Pohjois-Pohjanmaan ELY hylkäsi Juomasuon aikaisemman kaivos YVA:n juuri uraanipuutteiden takia.

Ystävällisesti,

Mika Flöjt 

ps. Kansalaisaloitteen voit allekirjoittaa täältä, lämmin kiitos Sinulle

Kansalaisaloite Riisitunturin ja Kitkan-Koutajoen vesistön puolesta

Posted in Yleinen | Leave a comment

Pohjois-Kuusamossa uraanipotentiaali, mutta Latitude kairailee siellä ilman Tukesin lupia

Mika Flöjt -11.5.2020 https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2020/05/11/1001/

Ote kartasta ’Uraanipotentiaalisia alueita ja merkittävimpiä Suomen uraaniesiintymiä Fennoskandian kilven geologisella kartalla’. Esa Pohjolainen. Perustietoa uraanista, elokuu 2017. GTK.Huom. kartalla myös Kuusamn Kitkajoen Juomasuon Hangaslampi jossa yhtiö kairaa.

Kaleva medialta paljon mainostilaa ostava kaivosyhtiö Latitude66 kairaa Kuusamon, Posion ja Sallan alueella ilman kairauksiin tarvittavia viranomaisten lupia, vaikka alue on tunnettu uraanipotentiaalistaan.

On erittäin arveluttavaa että yhtiö pyrkii kaivoslain porsaanreikiä ja viranomaisvalvonnan leväperäisyyttä hyväksikäyttäen luomaan kaivoslain vastaista mielikuvaa mediassakin, kuin kairauksiin riittäisi pelkästään maanomistajien luvat. Näitä maanomistajien lupia hamutessaan Yhtiö on jättänyt kertomatta alueen haitallisista mineraaleista, uraanistakin, ja peräti väittää ettei sellaista uraanipotentiaalista  aluetta edes olisi.

Kaivosyhtiön toimintaa kritisoivat eivät meinaa saada tätä ääntään Kalevan median lehdissä (Kaleva, Lapin Kansa, Koillissanomat). Lehtien päätoimittajat toimivat kuin kaivosyhtiöiden vistinnän jatkeena eivätkä päästä kaivoyhtiön kairauksia uraanivyöhykkeellä kritsoivia juttuja läpi. Latituden tiedotteet tai vastineet sen sijaan menee sukkana heti seuraavan päivän lehteen ja nettiprittiin. Kaivoskriitikot ovat saaneet vastineitaan taistella viikkoja että ne edes julkaistaan, usein jätetään kokonaan julkaisematta.

Alla karttoja Kuusamon, Posion ja Sallan sekä Rovaniemen seudun uraanipotentiaali alueista, joita Kaleva media ei suostu käsittelemään. Ennestään tunnetut uraanivyöhykekartat ja uudempi GTK:n kartta Suomen uraanivyöhykkeistä.

Maailman atomienergiajärjestön (IAEA/NEA) virallinen maailman uraanivarantojen ”Red Book” -kirja, johon Suomenkin tunnetut uraanivarannot on raportoitu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimesta pohjautuen Geologian tutkimuslaitoksen (GTK) uraanitutkimuksiin. Kartassa mainuttu erillisenä uraanimalmio merkillä Kainuun Talvivaara. Jo 1980 luvulta lähtien ministeriö on arvioinut että Talvivaara (nyt. Terrafame) alueelta on saatavissa vähintään 3000 – 9000 tonnia uraania mahdollisen nikkelikaivoksen sivutuotteena. Kansainvälinen suuren ja pienen uraanimalmion raja on 1000t uraania. Euroopan viimeinen uraanikaivos tsekissä tuotti . 320t uraania vuodessa, nyt Talvivaara-Terrafame arvioi tuottavansa noin 250t uraania vuodessa. Toiminta-aikana arvioivat tuottavan yli 23000t uraani vuodessa, kun kansainvälinen pienen ja suuren uraanimalmion raja oli 1000t uraania. Ylläoleva kartta työ- ja elinkeinoministeriön ydinenergiatarkastaja Jorma Aurelan kartta (pohjautuu GTK:n tietoihin) joka on esitelty Suomen atomiteknillisessä seurassa (ATS), jonka jäseneksi pääsee kolmen jäsenen suosituksella. Yhdistys edistää uraanivoiman/uraaniteollisuuden kehittymistä Suomessa. TEM:min ydinenergiatarkastaja Jorma Aurela toimii Talvivaara-Terrafamea koskevan uraaniluvan vastuullisena virkamiesluvittajana TEM ministeriössä.

Median tukemana, on kaivosyhtiö Latitude66 markkinoimassa kiinteistöjen omistajille käsitystä, kuin kaivoslain 9 §:n 2 momentin 1) kohdan velvoitetta viranomaisluvista kairauksiin ei tarvittaisikaan, vaan maan omistajan lupa riittäisi, ei edes vaikka kairaus kohdistuu tunnetulle uraanipotentiaaliselle alueelle.

Esitämme liitteessä 1. tarkemmat kuvaukset kaivoslain 7 §:n ja 9 §:n sallimista toimenpiteistä. Toivomme Teidän perehtyvän niihin.

Lyhyesti tiivistäen katsomme kaivoslaissa määritellyn seuraavat tasot lupien myöntämisille:

  1. Haitattomat malminetsintämenetelmät maanomistajan luvalla tietyin ehdoin (7 §)

Ei kairauksia eikä tutkimusojia tai -kaivantoja

  1. Haitattomat malminetsintämenetelmät maanomistajan luvalla tietyin laajennetuin ehdoin (9 § 1 momentti)

Ei kairauksia eikä tutkimusojia tai -kaivantoja

  1. Malminetsintälupa on oltava, mikäli malminetsinnästä voi aiheutua haittaa (9 § 2 momentti 1) kohta).

[koskee siis kaikkia tapauksia joista haittaa voi syntyä, ja kairaukset lasketaan aina niihin menetelmiin, joista haittaa voi syntyä. Kairauksiin ei maanomistajan lupa riitä.]

Kairaukset ja tutkimusojat sekä -kaivannot

Malminetsintäluvassa on annettava ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’, määräykset kaivannaisjätteille, jälkihoitotoimenpiteille sekä asetettava vakuusvaatimus jälkihoitotöiden suorittamisille sekä haittojen korvaamisille.

  1. Malminetsintälupa on oltava, mikäli malminetsintä kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistamiseen ja tutkimiseen.

Tämä on erikoissäännös uraanin etsintään.

Malminetsintäluvassa on annettava ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’, säännökset radioaktiivisten aineiden käsittelyille, määräykset jälkihoitotoimenpiteille sekä asetettava vakuusvaatimus jälkihoitotöiden suorittamisille sekä haittojen korvaamisille.

Alla liitteessä 1 perustellaan ettei se, ettei kaivosyhtiö ilmoita kairaustoimintansa tarkoitukseksi uraaninetsintää (ja vaikka kolmesti kieltäisikin kairaavansa uraanivyöhykkeellä) poista sitä kaivoslain 9 §:n 2 momentin 1) kohdassa esitettyä velvoitetta, että kairauksin tehtävää malminetsintää saa tehdä vain viranomaisen antamiin malminetsintälupiin perustuvasti; maanomistajan lupa ei kairauksiin riitä, koska kairauksista voi aiheutua haittoja kiinteistön ulkopuolellekin.

Kartasa ja useissa aikaisemmissa kirjoituksissa on viitattu Kuusamon (Kuusamo,Posio, Salla) tunnettuun uraanivyöhykkeeseen, on kuvaus siitä, että tunnetusti kyseisellä alueella on haitalliseksi tunnettuja mineraaleja; uraani on yksi niistä ympäristön kannalta haitallisista mineraaleista.

Jälkikirjoitus.

Kun olin kansanedustajaehdokas viime eduskuntavaaleissa Kalevan silloinen päätoimittaja sähköpostitse kielsi minua kirjoittamasta Kuusamon kaivoshankkeesta, vaikka se oli Kuusamon / Koillismaan yksi puhutuin aihe. Kysyin vielä ennen vaaleja toistamiseen sähköpostilla, että enkö todella saa kirjoittaa asiasta? Vastaus oli selkeä kielto. (sähköpostit tallessa) Onko oikein rajoittaa kansanedustajaehdokkaan sananvapautta keskeisissä asioissa?

#mediantila

Tulkitsen, että nyt Kalevan verkkosivujen uusimisessa blogikirjoittajien lakkauttaminen on osa tätä jatkumoa, missä Kalevamedia pyrkii kaivosyhtiöiden puolesta rajoittamaan kriittistä kirjoittelua kaivoksia, erityisesti uraania (Latitude, Mawson, Yara/Sokli), uraanituotantoa (Terrafame) ja uraanivoimaa (Fennovoima) kohtaan.

On syytä olla huolestunut median keskittymisestä ja tilasta Pohjois-Suomessa vuonna 2020.

Ystävällisen kriittisesti,

Mika Flöjt

LIITE               KAIVOSLAIN SÄÄDÖKSIÄ KAIRAUKSIN TEHTÄVIIN MALMINETSINTÄÄN

Yleisesti lausun, että katson ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’ -velvoitteen vuoden 2011 kaivoslain tärkeimmäksi uudistukseksi, jolla uudistuksella pyritään toteuttamaan perustuslain mukainen oikeusturvatakuu ja kaivoslain 1 §:ssä kuvattu yleinen kaivoslain tarkoitus:

Kaivoslaki 1 §: Kaivoslain tarkoitus

Katson 1 §:n perusteluista käyvän ilmi, ettei kyseessä ole maanomistajan oikeudesta selvittää maa-alueensa malmien hyödyntämismahdollisuutta, vaan kyse on ”erilaisten etujen ja oikeuksien yhteensovittamisesta säädetään tarkemmin asianomaisessa pykälässä. Luettelossa on alueen kiinteistöjen omistajien ohella otettu huomioon myös muunlaiset haitankärsijät.”

Kaivoslain 1 §:n perusteluissa asiaa kuvataan mm.:

Pykälän 1 momentissa on mainittu erityisesti huomioon otettavaksi kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset, kiinteistöjen omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden oikeusasema, toiminnan vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön sekä luonnonvarojen säästävä käyttö. Luettelo ei ole tarkoitettu etusijajärjestykseksi, vaan erilaisten etujen ja oikeuksien yhteensovittamisesta säädetään tarkemmin asianomaisessa pykälässä. Luettelossa on alueen kiinteistöjen omistajien ohella otettu huomioon myös muunlaiset haitankärsijät. Tarkoituksena on varmistaa, että tavoitesäännös ohjaisi lain tulkintaa ja soveltamista oikeanlaisen kokonaistasapainon suuntaan.

——

Pykälän 3 momentin mukaan lain tarkoituksena olisi kaivosturvallisuuden edistäminen. Lain tarkoituksena olisi lisäksi ehkäistä, vähentää ja torjua malminetsinnästä, kaivostoiminnasta ja kullanhuuhdonnasta aiheutuvat haitalliset ympäristö- ja muut vaikutukset sekä henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot. Malminetsinnästä, kaivostoiminnasta tai kullanhuuhdonnasta vastaava olisi korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta tai haitasta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Pykälässä mainitaan eräitä yleisiä ympäristöperiaatteita. Kaivostoiminnan tarkoituksena on uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen, ja toiminta vaikuttaa keskeisellä tavalla maankäyttöön ja ympäristöön. Sen vuoksi lain tarkoituksena on ottaa huomioon myös kestävä kehitys, hyötyjen ja haittojen vertailu, luonnonvarojen säästeliäs käyttö, haittojen minimoinnin periaate ja aiheuttamisperiaate.

7 §. Etsintätyö.

Katson 7 §:n perusteluissa selvästi kiellettävän että ”Sen sijaan iskuporakalustolla tai kairauskoneella tehtävä näytteenotto taikka kaivinkoneella tehtävät tutkimuskaivannot ja-ojat eivät pykälän mukaan olisi mahdollisia. Kiellettyjä ovat toimenpiteet, joiden voidaan katsoa merkitsevän rikoslaissa tarkoitettua hallinnanloukkausta.”

Katson 7 §:än perusteluissa selkeästi sanottavan, että ilman viranomaisen antamaa malminetsintälupaa ei kairauksia saa tehdä. Kairauksin tehtävä näytteenotto ei ole ”vähäistä näytteenottoa”.

Pykälän nojalla jokaisella olisi oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä toisen alueelta.
Toimenpiteet vastaisivat, mitä kumottavan lain 3 §:ssä säädetään. Vahinkojen sekä vähäistä suuremman haitan tai häiriön aiheuttaminen olisi kuitenkin kielletty.
Etsintätyötä koskisi 1 momentin nojalla kielto aiheuttaa taloudellista tai muuta vahinkoa esimerkiksi maaperälle, kallioperälle tai kasvillisuudelle sekä tarpeetonta haittaa tai häiriötä esimerkiksi poronhoidolle tai muulle elinkeinolle taikka muulle maankäytölle. Etsintätyötä koskeva säännös antaisi hieman laajemmat oikeudet kuin jokamiehenoikeudet ja yleiset käyttöoikeudet, esimerkiksi jokamiehenoikeudet eivät ulotu maankamaran ainesten ottamiseen, mikä etsintätyössä olisi mahdollista. Koska etsintätyössä kiellettyä olisi vahinkojen sekä tarpeettomien haittojen tai häiriöiden aiheuttaminen, ero olisi selkeä verrattuna malminetsintälupaa edellyttävään malminetsintään.

—–

Etsintätyönä olisi mahdollista tehdä alueellisia ja kohdentavia malminetsintätutkimuksia, jos ne tehdään aiheuttamatta vahinkoa taikka tarpeetonta haittaa tai häiriötä. Geologisten muodostumien ja kallioperän rakenteiden kartoitus kartta-aineiston perusteella, kaukokartoitusmenetelmin, geofysikaalisin mittauksin ja geologisin maastohavainnoin on yleensä mahdollista tehdä aiheuttamatta vahinkoa taikka tarpeetonta haittaa tai häiriötä.
Maaperästä ja kallioperästä tehtävän vähäisen näytteenoton sallittavuutta pykälän nojalla on sen sijaan arvioitava tapauskohtaisesti.
Näytteenotto saattaa edellyttää maapeitteen poistamista tai kuopan kaivamista, mutta tällaiset tutkimuspaikat on mahdollista ennallistaa siten, että havaittavaa vahinkoa ei jää. Etsintätyötä koskevan säännöksen nojalla tehtävä näytteenotto voisi tapahtua vasaralla, lapiolla, käsin kannettavalla minikairalla tai sahaamalla timanttilaikalla, kun toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa taikka tarpeetonta haittaa tai häiriötä ja näytteenottokohta ennallistetaan. Sen sijaan iskuporakalustolla tai kairauskoneella tehtävä näytteenotto taikka kaivinkoneella tehtävät tutkimuskaivannot ja-ojat eivät pykälän mukaan olisi mahdollisia.
Kiellettyjä ovat toimenpiteet, joiden voidaan katsoa merkitsevän rikoslaissa tarkoitettua hallinnanloukkausta.

8 §. Ilmoitus etsintätyöhön liittyvästä näytteenotosta.

Katson 8 §:n perusteissa selvennettävän, mikä on kaivoslain tarkoittamaa vähäistä näytteenottoa, eikä tässä täsmennyksessä kairauksia luokitella vähäiseksi näytteenotoksi.

Pykälän 1 momentin nojalla etsintätyötä koskevan säännöksen nojalla tehtävä vähäinen näytteenotto edellyttää, että etsintätyöstä vastaava tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen ennen työn aloittamista etsintätyön kohteena olevaan alueeseen (etsintäalue) kuuluvan kiinteistön omistajalle ja haltijalle.

Ilmoitusvelvollisuus ei koske sellaisia toimenpiteitä, joita on jokamiehenoikeuksien nojalla pidettävä sallittuna tai joista aiheutuu enintään vähäisiä harmittomia jälkiä. Yksittäisten kivinäytteiden kerääminen ei esimerkiksi vaatisi ilmoitusta. Muun muassa kansannäytekampanjat eivät siten edellyttäisi ilmoitusta.
Ilmoitusvelvollisuus on yhteydessä rikoslakiin ja erityisesti sen hallinnanloukkauspykälään. Vähäisestä näytteenotosta olisi tehtävä ilmoitus, jos siitä jää muita kuin vähäisiä harmittomia jälkiä toisen maalle. Näin ei pääsääntöisesti voida katsoa olevan ottaen huomioon etsintätyötä koskevat 7 §:n 1 momentissa säädetyt rajoitukset, kun kyse on satunnaisesta tai määrällisesti vähäisestä näytteiden keräämisestä. Ilmoitusvelvollisuus voisi tulla kyseeseen lähinnä, kun näytteitä otetaan suurempi määrä ja toisen maalle jäävät jäljet ovat ennallistamisenkin jälkeen muita kuin vähäisiä ja harmittomia.

9 §. Malminetsinnän luvanvaraisuus.

9 § 1 momentti

Katson 9 §:n 1 momentin perusteluissa mainittavan, että ”Malminetsintälupa ei olisi tarpeen, jos malminetsintää on pidettävä sallittuna 7 §:ssä säädetyn etsintätyön nojalla. Kiinteistön omistajan ja tähän 5 §:n 2 momentin nojalla rinnastettavan kanssa on myös mahdollista sopia malminetsinnästä siten, että etsintätyötä koskevia 7 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia ei ole tarpeen noudattaa.”

Mutta katson, ettei kyseisessä perusteluissa anneta lupaa kairauksin tehtäville malminetsinnöille, vaan annetaan ainoastaan lupa tehdä niitä vähäisiä näytteenottoja maanomistajan kanssa sovitusti hiukan laajemmilla alueilla kuin varsinaisesti 7 §:ssä on määritelty. Eikä kairaukset ole niitä vähäisiä näytteenottoja.

Pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa malminetsintää varten tarvitaan kaivosviranomaisen lupa (malminetsintälupa). Malminetsintälupa ei olisi tarpeen, jos malminetsintää on pidettävä sallittuna 7 §:ssä säädetyn etsintätyön nojalla. Kiinteistön omistajan ja tähän 5 §:n 2 momentin nojalla rinnastettavan kanssa on myös mahdollista sopia malminetsinnästä siten, että etsintätyötä koskevia 7 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia ei ole tarpeen noudattaa.

9 § 2 momentti 1) kohta

Katson, että 9 §:n 2 momentin 1) kohdan perustelujen mukaan malminetsintälupa tarvitaan aina, jos malminetsinnästä voi aiheutua haittaa. Kairaukset eivät ole vähäisiä näytteenottoja, koska niiden vaikutukset voivat olla pysyviä esim. pohjavesiin ja/tai vaikutukset voivat ulottua kyseisen kiinteistön ulkopuolisille alueille. Tämän Latitude on viestinnässään pyrkinyt kieltämään, mikä on sikäli ymmärrettävää, että kyseinen pykälän perustelu osoittaa Latituden toimivan kaivoslain 9 §:n 2 momentin 1) kohdan vastaisesti.

Pykälän 2 momentin 1 kohdan nojalla malminetsintälupa vaadittaisiin, jos malminetsinnästä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle turvallisuudelle, haittaa muulle elinkeinotoiminnalle taikka maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä. Asiaa olisi arvioitava tapauskohtaisesti. Malminetsinnästä ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja olisi tarpeen arvioida malminetsintälupaa koskevassa harkinnassa esimerkiksi silloin, kun näytteenottoa, tutkimuskaivantoja ja -ojia tai koelouhintaa on tarkoitus tehdä tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Malminetsintälupa vaadittaisiin myös, kun malminetsinnästä voi aiheutua vaaraa yleiselle turvallisuudelle tai haittaa muulle elinkeinotoiminnalle. Asian arvioinnin kannalta merkityksellisiä olisivat alueiden käyttöä edellyttävät muut elinkeinot, kuten matkailu, maa- ja metsätalous sekä poronhoito.
Maisemallisten arvojen heikentyminen tarkoittaisi muita kuin väliaikaisesti maisemaa muuttavia toimenpiteitä. Malminetsintälupaa olisi haettava, jos malminetsinnän vaikutuksia maiseman erityis- tai ominaispiirteiden säilyttämiseen ja ylläpitoon on tarpeen arvioida lupaharkinnassa. Malminetsintälupa olisi tarpeen myös, jos malminetsintää olisi tarkoitus tehdä alueella, jolla on harvinaisia tai arvokkaita luonnonesiintymiä, rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien lisääntymis- ja levähdyspaikka tai muita luonnonsuojeluarvoja.

9 §:n 2 momentin 2) kohta

Latitude pyrkii voimakkaasti viestimään, etteivät he etsi uraania, eikä etsintäalue sijaitsisi uraanipotentiaalisella alueella, pyrkien siten ikään kuin todistamaan ettei kaivoslain 9 §:n 2 momentin 2 kohta kosketa heidän ”maanomistajien antamiin lupiin” perustuvaa toimintaansa.

Katson ettei se, että Latitude ei ilmoita tavoitteekseen uraaninetsintää, oikeuta Latitudea toimimaan vastoin 9 §:n 2 momentin 1) kohdan velvoitusta hakea toiminnalleen viranomaisen myöntämät malminetsintäluvat.

Pykälän 2 momentin 2 kohdan nojalla malminetsintälupa vaadittaisiin, kun malminetsinnän tarkoituksena olisi uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistaminen ja tutkiminen. Malminetsintämenetelmät eivät käytännössä poikkea toisistaan, vaikka tutkimusten kohteena on radioaktiivinen kaivosmineraali. Säteilylain nojalla säteilyturvallisuuden varmistaminen on kuitenkin tarpeen. Uraanin ja toriumin tuottamista koskevan kaivostoiminnan sääntely poikkeaa olennaisesti muusta kaivostoiminnan sääntelystä.
Ydinenergialain nojalla uraanin ja toriumin tuottamista koskeva kaivostoiminta perustuu yhteiskunnan kokonaisedun harkintaan. Mainituista syistä voidaan pitää perusteltuna, että muusta malminetsinnästä poiketen uraanin ja toriumin etsintään vaadittaisiin aina malminetsintälupa, jos kyse ei ole 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusta etsintätyöstä. Kaivosviranomainen ja Säteilyturvakeskus saisivat malminetsintälupaa koskevien säännösten nojalla valvonnan kannalta tarvittavat tiedot malminetsintätutkimusten ajankohdista, menetelmistä ja kohteista. Kaivosviranomainen voisi malminetsintäluvassa antaa tarvittavia HE 273/2009 vp 79 määräyksiä. Lisäksi kaivosviranomainen saisi haltuunsa tutkimuksiin liittyvän tietoaineiston. Samalla turvattaisiin myös yksilöiden mahdollisuus saada tietoa hankkeesta ja vaikuttamismahdollisuus

10 §. Malminetsintäluvan oikeusvaikutukset.

Katson oleelliseksi, että vasta tässä 10 §:ssä mainitaan malminetsintämenetelmäksi kairaus.

Toisekseen katson oleelliseksi 10 §:n perustelun viittauksen 51 §:ään. Se tarkoittaa, että malminetsintälupapäätöksessä on erikseen annettava ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’.

Edellä kuvattuihin kaivoslain perusteluihin viitaten katson, että Latitude virheellisiä kaivoslain tulkintoja esittäen pyrkii ohittamaan kaivoslaissa säädetyt velvoitteet hakea viranomaisluvat kairauksin toteutettaville malminetsinnälle ja samalla pyrkii ohittamaan kyseiselle toiminnalle kaivoslain 1 §:n ja 51 §:n velvoittamat ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’.

Malminetsintälupa antaisi, kuten kumottavassa laissa tarkoitettu valtausoikeus, luvanhaltijalle oikeuden malminetsintään luvassa tarkoitetulla alueella (malminetsintäalueella) sekä omalla että toisen maalla.
Malminetsintä määriteltäisiin 5 §:ssä. Malminetsintäluvan nojalla sallittua voisi olla geologisten muodostumien rakenteiden ja koostumuksen tutkiminen sekä muut kaivostoimintaa valmistelevat tutkimukset ja muu malminetsintä kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi. Malminetsintäluvan nojalla tapahtuvan malminetsinnän yleisistä rajoituksista säädetään 11 §:ssä. Malminetsintäluvan nojalla sallituista toimenpiteistä ja malminetsintää koskevista rajoituksista määrättäisiin 51 §:n nojalla tarkemmin malminetsintäluvassa. Sallitut malminetsintämenetelmät määräytyisivät malminetsintäluvassa tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa hakijan tutkimussuunnitelma sekä 11 §:ssä säädetyt kiellot ja rajoitukset, mutta voisivat pitää sisällään muun muassa kairausta, tutkimusojien ja -kaivantojen tekemistä sekä vaikutuksiltaan tai laajuudeltaan näitä vastaavia tai vähäisempiä toimenpiteitä. Esiintymän hyödyntämiskelpoisuuden tarkempia tutkimuksia varten myös koelouhinta voisi olla mahdollinen.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kuusamon Kuusinkijoen vesivoimalan purku Suomen valtion vaelluskalojen kärkihankerahoista

Alkuperäinen juttu: 21.11.2019 Kalevan blogissa https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2019/11/21/kuusamon-kuusinkijoen-vesivoimalan-purku-suomen-valtion-vaelluskalojen-karkihankerahoista/

Kuusingin Myllykosken pieni vesivoimalaitos Vuotungissa Kuusamossa
Kuusinkijoki on kärsinyt Koskinenergian omistaman Myllykosken vesivoimalan päivittäisistä vedenhumppauksista, toistuvista häiriöistä ja vedentulon katkoista useina kesinä, syksyinä ja talvina. Katkot ovat heikentäneet joen arvokkaan Kuusingin suurtaimenten ja harjusten kutu- ja poikastuotantoa koko joen matkalla, mutta erityisesti joen yläjuoksulta aina Juumajokisuuhun saakka. Kuva yhdestä häiriötilanteesta, jolloin vedentulo katkesi parhaimpaan kalannousu- ja kalastusmatkailuaikaan. Kuusingilla kilpaillaan perhokalastuksen MM-kisat elokuussa 2020, jo toisen kerran Suomessa. Aikaisemmat kisat olivat 1989. Suomessa järjestetään kisat vasta kolmatta kertaa. Kuusinki on arvokalojensa, maisemiensa ja kalapaikkojensa johdosta on valikoitunut maailman perhokalastusjoukkueiden kisapaikaksi siis jo toistamiseen.

Kuusamon Kuusinkijoen vesivoimalan purku Suomen valtion vaelluskalojen kärkihankerahoista 

Kuusamon valtuuston tilinpäätöksessä 2015 lausutaan näin:Elinvoima ohjelman ja kaupunkistrategian tukeminen kaupungin kehittämisrahalla: Vesistöjen vaaliminen ja kalastusmatkailun kehittäminen:”Aloitetaan selvitys Kuusingin voimalaitoksen ja kanavan ennallistamisesta. Tavoitteena saada Kuusinki, Kuusamon kalastusmatkailiun eturinne, luonnontilaan, joka parantaa koko vesistön virkistykäyttöä, matkailukäyttöä ja ainutlaatuisen vaellustaimenen tilaa. Hanke hyödyntää koko vesistöä Järvi-Kuusamoa myöten.”

Kuva liite 1 Kuusamon valtuuston tilinpäätös 2015

Kuusinki on yksi merkittävimmistä vaellustaimen vesistä koko Suomessa ja yksi tunnetuin kalastusmatkailu kohteemme Suomessa. Järjestetäänhän nyt siellä jo toisen kerran perhokalastuksen MM-kisat. Pitää huomioida että tämä on vasta kolmas kerta kun perhokalastuksen MM-kisat järjestetään Suomessa ja jo toisen kerran siis Kuusingilla._Kansainvälinen ja kansallinen perhokalastus ja kalastusmedia on ensi vuoden aika Kuusamossa. Tämä olisi erittäin hyvä mahdollisuus viestiä ja korostaa Kuusamon hienoja jokia ja järviä maailmalle ja nostaa Kuusamon vetovoimaa sekä brändiä saattamalla kuuluisa Kuusinki luonnontilaa Kuusamolaisten kalastajien, vaelluskalojen ja kalastusmatkailijoiden iloksi.
_Edellä kuvattuun esitän, että Kuusamon luontokaupunki ehdollisena esittää Suomen Maa- ja Metsätalousministeriölle (MMM) kalastusneuvos Markku Myllylän kuntalaisaloitetta soveltaen, että MMM sisällyttää Kuusingin myllykosken voimalaitoksen purkamisen ja Kuusingin kanavan sekä Kuusingin Myllykosken sivu-uoman ns. Piilijoen ennallistamisen MMM:n 50% valtiolta rahoitettavien hankkeiden listalle, mikäli hankkeeseen saadaan 50% yksityistä rahaa hallituskauden aikana. Hankkeeseen kerättäisiin yksityisiä 50% osuuden varoja kansallisesti ja kansainvälisesti. Muistutan, että Suomen valtion budjetissa on hallituskaudelle 18 miljoonaa euroa vaelluskalojen kärkihankevaroihin, ja vuodelle 2020 valtion budjettiin on varattu 6 miljoonaa euroa. Suomen WWF kerää jo rahapoolia näiden purkukohteiden yksityisosuuden rahoittamiseen. _Kuusamon luontokaupunki, vesialueidenomistajat ja muut toimijat mm. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) käsittelisi asiaa julkisessa Kuusinki -seminaarissa perhokalastuksen MM-kisojen yhteydessä Kuusamossa elokuussa 2020. Sitä ennen hankepakettiin selvitettäisiin ja neuvoteltaisiin eri toimijoiden (mukaanlukien vesialueiden omistajat, kalastustahot ja voimayhtiö jne) kesken yhteistä näkemystä ja rahoitusta. Perhokalastuksen MM-kisojen avajaisissa julkistettaisiin yhteistyö paketti MMM ministerin suulla Kuusingin luonnontilaan saattamisesta. _Toivottavasti Maa- ja Metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) yhdessä avaavat perhokalastuksen MM-kisat Kuusamossa elokuussa 2020 ja julkistavat Kuusingin Myllykosken purkamishankkeen aloituksen Suomen valtion vaelluskalojen kärkihankevaroista yhdessä ulkopuolisen yksityisen rahoituksen kanssa.

Mikä on Kuusingin tulevaisuus? Vapaa Joki vai kahlittu ja sorrettu suurtaimenvirta? Annetaan jo Kuusamon kesäkalastusmatkailun eturinteelle se kunnia ja oikeutus mikä sille kuuluu. Kuusamon valtuusto käsittelenee asiaa joulukuun valtuuston kokouksessa. Toisaalta Kuusinki yhtenä Suomen arvokkaimpana vaellustaimenvesistönä ja merkittävänä kalastusmatkailu kohteena on koko Suomen kalastajia koskeva kansallinen kysymys. Siten Suomen valtion hallituspuolueet voivat ihan hyvin lisätä Kuusingin Myllykosken voimalan purun valtion kärkihankekohteeksi ihan kansallisesti tärkeänä kalastus- ja ympäristöpoliittisena kysymyksenä hallitusohjelman kirjauksien mukaisesti. Ja Joki palkitsee!
Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Juomasuon Hangaslammen uraanikultakoboltti kaivoshanketta tulee vastustaa kaikin keinoin

Esitykseni ja eriävä mielipiteeni Kuusamon kaupunginhallituksessa 21.9.2020. Kokouksessa käsiteltiin vain ns. tiedoksi saatettavissa pykälissä Tukesin päätöstä Latitude66 Juomasuon Hangaslammen valtauslupa kaivospiirin ympärille. Tein seuraavan muutosesityksen: ”Esitän, että pykälä 182 kohta 6 a Juomasuon Hangaslammen valtauksista kaupunginvirkahenkilöt valmistelevat valituksen, koska alue on tunnettu uraanivyöhyke ja uraanikultakobolttimalmio. Yhtiö ei hakemuksessaan mainitse uraania eikä TUKES. Århusin sopimuksen mukaan viranomaisten tulee varmistaa, että ihmisillä tulee olla tiedossa kaikki haitalliset asiat jotka vaikuttavat heidän elinympäristönsä puhtauteen. Siten TUKESin olisi pitänyt kuulutuksissa ja päätöksissä mainita uraani, vaikka yhtiö ei sitä maininnut. Uraania sisältävät malminetsinnät tulee myös YVAta. Sitä ei ole tässä tapahtunut. Tämänkin riski elinympäristön ja vesien puhtaudelle.”
Pöytäkirjasta voi lukea äänestyksen: ”Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen, jossa pohjaehdotus on JAA ja Mika Flöjtin esitys on EI. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä (Hänninen Tuomo (kesk.), Mustonen Tuula (kok.), Heiskanen Hemmo (kesk.), Kallunki Heikki (kesk.), Kihlman Jukka (kesk.), Sahi Salme (kesk.), Tiermas Tiina (kesk.), Tuovila Hannu (kesk.) ja 3 EI-ääntä (Kemppainen Elina (kesk), Flöjt Mika (vihr.), Raatikainen Tarmo (vas.)). Inka Hokkanen (sdp.) äänesti tyhjää.”

Käytännössä äänestyksessä he, jotka estivät valituksen äänestämällä JAA tai äänestivät tyhjää, toimivat kaivosyhtiö Latitude66 eduksi, vaikka Kuusamon kaupunginvaltuuston yksmielisen luonnonvarastrategian (voimassa) mukaan alueelle ei voi kaivoksia riskittömästi perustaa.  

Jätin seuraavan eriävän mielipiteen kaupunginhallituksen kokouksen 182 §:n päätökseen:

”Katsomme, että kaupunginhallituksen olisi tullut tiedoksisaanti -päätöksen sijasta ottaa 182 §:n 6 a) kohta (Tukesin Hangaslampi 1 malminetsintälupapäätös) erikseen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja virkatyönä valmisteltavaksi valitukseksi hallinto-oikeuteen.

Perusteluna katsomme, että kaupunginhallitus on hyvän hallintotavan vastaisesti jättänyt tarkemmin perehtymättä Hangaslampi 1 malminetsintälupapäätökseen, ja varmistamatta ettei se malminetsintälupapäätös ole Kuusamon kaupunkilaisten ja kyseisen hankkeen vaikutusalueella olevien yhteisöjen edun vastainen.

Katsomme, että luvanhakija Latitude 66 Cobalt Oy on lupahakemuksessaan esittänyt malminetsintälupahakemuksen tarkoituksena olevan kohdistaa haettavan malminetsintäalueen puolelta kairauksia juuri Juomasuon vanhan kaivospiirin malmioon. Katsomme täten hankkeen olevan kiinteästi kaivostoiminnan käynnistämistä edistämään tarkoitettu hanke, eikä mikään erillinen malminetsintälupahakemus.

Katsomme, että Hangaslampi 1 malminetsintälupa-alue ja Juomasuon kaivospiiri kuuluvat Kuusamon kaupungin luonnonvarasuunnitelmassaan määrittämälle ’luonnonarvoiltaan herkälle ja matkailun kannalta keskeiselle alueelle, jolle kaivostoimintaa ei riskittömästi voi käynnistää’.

Katsomme, että Hangaslampi 1 malminetsintäalue ja Juomasuon kaivospiiri kuuluvat GTK:n määrittämälle Kuusamon uraanivyöhykkeelle (liite 2), joka on myös merkitty Kuusamon yleiskaavan valmisteluasiakirjoihin.

Sama GTK:n määrittelemä uraanivyöhyke ja Kitkajoen Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirien uraanikultakobolttimalmiot karttatiedot ja kairaustulokset liitteissä. (pyydän liittämään kartat eriävään mielipiteeseen). 

Katsomme, että malminetsintälupahakemuksen ja Juomasuon kaivospiirin muodostaman toimintakokonaisuuden, erityisesti tuohon toimintakokonaisuuteen sisältyvien haitallisten mineraalien, kuten uraani, arseeni yms, vaikutukset huomioon ottaen, vaikutukset elinkeinojen yhteensovittamiseen ja vaikutukset asianosaisten perusoikeuksille on Tukesin malminetsintälupapäätöksessä jätetty selvittämättä, jonka vuoksi Kaupungin tulee valittaa Tukesin päätöksestä. Latitude 66 ei hakemuksessaan mainitse uraania eikä myöskään TUKES hakemuksen kuulutuksessaan eikä lupapäätöksessäänkään.

Århusin sopimuksen mukaan viranomaisten tulee varmistaa, että ihmisillä tulee olla tiedossa kaikki haitalliset asiat, jotka vaikuttavat heidän elinympäristönsä puhtauteen. Siten TUKESin olisi pitänyt kuulutuksissa ja päätöksissä mainita uraani, vaikka yhtiö ei sitä maininnut. Uraania sisältävät malminetsinnät tulee myös YVAta. Sitä ei ole tässä tapahtunut. Tämän on riski elinympäristön ja vesien puhtaudelle, ja tämän riskin vuoksi Kaupunki aikoinaan luonnonvarasuunnitelmassa asetti kiellon näitä riskejä aiheuttavalle toiminnalle.

Katsomme, että Kaupunginhallitus kaupunkilaisten etujen turvaavana hallintoviranomaisena on toiminut kaupunkilaisten, elinkeinojen ja paikallisyhteisöjen etujen vastaisesti todetessaan Tukesin malminetsintälupapäätöksen vain tiedokseen, ja jättäessään käyttämättä malminetsintälupapäätökseen sisältyvän mahdollisuuden muutoksenhakuun.”

Kuusamossa 21.9.2020

Mika Flöjt

Kuusamon kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu

Vihreät 

(kirjoitus lähetetty Koillissanomiin ma. 28.9.2020)

Lisäys: Asiaa käsiteltiin myös Kuusamon Yhdyskuntatekniikan lautakunta 8/2020, Pöytäkirja 16.9.2020 15:00 pykälässä 121 seuraavasti:

”Keskustelun kuluessa varajäsen Mika Flöjt esitti seuraavaa koskien tämän pykälän esittelytekstin kohtaa 6.: ”Esitän, että Hangaslammen valtaus Kitkajoen Juomasuon kaivospiirien ympärillä otetaan ylimääräisenä pykälänä käsittelyyn ja lautakunta toteuttaa valtuuston voimassaolevan luonnonvarastrategian yksimielisesti päättämää tahtoa ettei kyseiselle alueelle voida perustaa riskittömästi kaivosta. ”Hangaslammen valtaukset” Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirien ympärille ovat käytännössä Käylän ja Säkkilän kylien elämänpiirin päällä.” Pekka Virtanen kannatti Flöjtin esitystä. Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen, jossa pohjaesitys on JAA ja Mika Flöjtin esitys EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA-ääntä (Ervasti Heino (kesk.), Hannola Arto (kok.), Kämäräinen Sirpa (kesk.), Mustonen Jouni (kesk.), Pitkänen Liisa (kesk.), Pulkkanen Tuomo (kesk.), Saarela Jyrki (kesk.), Siikaluoma Liisa (kesk.), Säkkinen Juha (kesk.)) ja 3 EI-ääntä (Flöjt Mika (vihr.), Kämäräinen Marjo (vihr.), Virtanen Pekka (vihr.)). Puheenjohtaja totesi yhdyskuntatekniikan lautakunnan hyväksyneen pohjaesityksen äänin 9-3.

Mika Flöjt (vihr.) jätti asiasta eriävän mielipiteensä, minkä perustelut löytyvät hänen esityksestään. Merkitään pöytäkirjaan, että seuraavat henkilöt olivat poistuneena kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajan: 1. jäsen Sari Kurtti (kok.) esteellisenä (osallisuusjäävi, maanomistaja), 2. jäsen Tuija Vanttaja (kesk.) esteellisenä (osallisuusjäävi, läheisiä maanomistajina), Kuusamon kaupunki 3. jäsen Markku Mustonen (kesk.) esteellisenä (yleislausekejäävi, maanomistaja Tukesin päätöksen alueen lähellä).”

Posted in Yleinen | Leave a comment

GTK ilmoittaa kairaavansa Etelä-Kuusamossa kolmen kilometrin syvyyteen – ilman asiaankuuluvia lupia

Koillismaan Vihreät ry:n hallituksen julkilausuma 19.9.2020

Kyseessä on kaivoslain perusteella myönnetty varausalue, jolla kaivoslain 7 §:n mukaan saa tehdä kaivosmineraalien löytämiseksi geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. Mutta kairaukset aiheuttavat vähäistä haittaa pahempaa haittaa erityisesti vesistövaikutusten vuoksi, jonka vuoksi kairauksiin tarvitaan erillinen Tukesin myöntämä malminetsintälupa.

Mutta nyt GTK julkisesti tiedottaa aloittavansa jo syyskuun 22. päivä normaalia malminetsintäkairausta moninkertaisesti mittavamman kairauksen, 3 km syvyyteen, lähellä Isosuon-Kivisuon soidensuojelualuetta, Visavaaran vanhojen metsien suojelualuetta ja Rimpisuon vanhojen metsien suojelualuetta, ilman malminetsintälupaa, ilman ympäristövaikutusten arviointia ja ilman viranomaisvalvontaa. Kairauksen kohdistuessa nimenomaan ennestään tunnettuun malmivyöhykkeeseen, on selvää että päätarkoitus on nimenomaan malminetsintä tiedot, joita GTK myy kaivosyhtiökumppaneilleen.

Koillismaan Vihreiden hallitus vaatii GTK:ta lopettamaan suunnittelemansa ”maanomistajan lupaan” perustuvat kairaukset ja hakemaan kyseisen mittakaavan mukaisille, normaaleista kairaushankkeista selvästi suuremmalle kairausprojektille sekä ympäristölupaviranomaisen että kaivosviranomaisen yhteisluvan, (jollaista kaivoslakikin edellyttää), ja jossa yhteislupakäsittelyssä erikseen selvitetään tarvitaanko hankkeessa tehdä erillinen ympäristövaikutusten arviointi.

Edellytämme valtion valvontaviranomaisten toimimaan asiassa.

Kuusamossa 18.9.2020

Koillismaan Vihreät ry:n hallitus

Oheisen kuvan keskellä keltainen alue on GTK varausalue Riita-aho. Kairauspaikka olisi kyseisen alueen itäkulmassa

Kyseisen GTK:n Riita-aho varausalueen ympärille on Laakso Minerals Oy saanut laajan varausalueen 10.9.2020 (varausalueen keskellä näkyy valkoisena GTK:n varausalue):

Posted in Yleinen | Leave a comment

Puheenvuoroni TEM ministeriön kaivoslaki kuulemistilaisuudessa

Tänään 15.9.2020 oli Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) järjestämä kuulemistilaisuus kaivoslain uudistamisesta. Käsittelyssä kaivoslakiluonnos. Esitykset ja tilaisuuden videotallenteet ministeriön nettisivulla. Alla lyhennelmä puheenvuoroistani ja kommenteistani tilaisuudessa:

Kiitos puheenjohtaja,

Kansalaisten huolesta asiassa kertoo 58000 nimeä KaivoslakiNYT aloitteessa ja se tähän tilaisuuteen on ilmoittautunut yli 900 henkilöä ympäri Suomea. Kommentoin tässä kansalaisten kaivosvaltuuskunnan varapuheenjohtajana, SLL Lapin piirin toiminnanjohtajana, mutta ennenkaikkea jokikalastajana. Kaivosasioita olen käsitellyt eri rooleissa vuodesta 2003.

Paheksumme (TEMmin) kaivoslakiluonnosta.

Lakiluonnoksessa ei ole riittävällä tavalla huomioitu hallitusohjelman kirjauksia, talousvaliokunnan eikä Vihervuoren selvityksen kirjauksia eikä KaivoslakiNYT tavoitteiden kirjauksia.

Totean, että TEMmin kaivoslaki luonnos onkin vesitetty versio hallitusohjelman kirjauksista muun muassa kuntien päätäntävallan, muiden elinkeinojen huomioonottamisen sekä erityisesti vesialueiden omistajien oikeusturvan kannalta. Esityksessä ei myöskään selkeästi rajata arvokkaita vesistöjä, suojelualueita ja kansallispuistoja malminetsinnän eikä kaivostoiminnan ulkopuolelle.

Lisäksi muistutan, että vääjäämättömästi voimistuvan globaalimuutoksien aikakaudella ruokatuotantoalueet ovat arvokkaampia ruoalle kuin kaivosjätteille.

Vesialueiden omistajien oikeusturvaa ja vesistöjen puhtautta poljetaan parhaillaan ympäri Suomea vesiä saastuttavien kaivoshankkeiden; malmikairaukset (Kouervaara), koelouhinta (Juomasuo, Sokli) ja toimivien kaivoshankkeiden (Talvivaara, Kevitsa, Kittilä) johdosta. Kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet sekä korvaukset ovat minimaalisia vaikka kaivosyhtiöt puskevat ongelmansa, jätevedet, ilman oikeita aitoja jätevedenpuhdistuslaitoksia vesialueiden omistajien haitoiksi kaivostoiminnan aikana ja huom. pitkään kaivostoiminnan päättymisen jälkeenkin.

Kritisoi sitä, että haittakorvaukset maa- ja vesialueiden omistajille sekä muille elinkeinoille ovat minimaaliset – haitoista aiheutuvien korvauksien lainsäädäntöä ja määrää tuleekin Suomessa pikaisesti samalla päivittää.

Kuvaavaa on myös, ettei kaivosveroa ja yhteisöjen osuutta kaivoksien tuotoista käsitellä samaan aikaan kaivoslain uudistamisen kanssa – eikä kaivoksien haitoista aiheutuvia korvauksia aiota tietääkseni korottaa maa- ja vesialueiden eikä muiden elinkeinojen edustajille.

Nykyisistä holtittomista varausalue käytännöistä tulee luopua väärinkäytöksien ja liian laajoen varauskäytäntöjen takia, kun puoli Suomea on joutunut epävarmuuden ja kaivoskeinottelijoiden kynsiin. Malminetsintää ei saa toteuttaa suojelualueilla eikä vesistöissä eikä pohjavesialueilla. Kunnilla tulee olla oikeus rajata ulos malminetsintäalueita ja kaivostoiminta-alueita.

Ja painotan ettei malminetsintää enää saa toteuttaa maanomistajien luvilla, vaan kaikki malminetsinnän luvitus tulee tapahtua valtionviranomaisen valvonnassa ja luvituksella. Tämä on yhteiskunnan, naapurimaanomistajien, vesialueidenomistajien sekä muiden maankäyttäjien poropaliskuntien sekä aluetta perinteiseen nautintaan käyttävien metsästäjien jne ja jokamiehen oikeudella marjastavien ja keräilijöiden etu. Tällöin kairauksia ei myöskään tapahdu pohjavesialueilla eikä haitallisissa malmioissa eikä uraanivyöhykkeillä.

Kaivoksista ei saa aiheutua terveys- ja ympäristöhaittoja toiminnan aikana, eikä myöskään kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Kyläläisten ja kuntalaisten oikeus puhtaaseen elinympäristöön pitää perustuslain 20§ mukaan turvata koko Suomessa.

Koko vanhan Lapin alueella tulee selvittää Lapinkylien ja niiden perinteisten elinkeinojen ja nautintojen oikeudet ennenkuin uusia kaivosvaraus- ja valtaus sekä kaivoshankkeita luvitetaan alueelle Kanadan pohjoisten osavaltioiden mallin ja ILO sopimuksen velvoitteiden mukaisesti.

Suomessa tulee ottaa Ruotsin malli käyttöön, ettei uraaninlouhintaa eikä uraanikaivostoimintaa enää sallita. Uraanivyöhykkeen ja uraaniasisältävät malmiokairaukset tulee myös YVA:ta ettei pilata pohjavesiä kuten GTK teki Kitkan Kouervaaran uraanitutkimuksissaan.

Århusin tiedonsaati sopimuksen mukaan TUKES:in ja muiden viranomaisten tulee varmistaa, että kansalaisilla on käytettävissään kaikki tiedot elinympäristöönsä puhtauteen liittyvissä resurssihankkeissa ennenkuin päätökset on tehty. Täten vaikka yhtiö ei kertoisi että alueella on uraania, ja kun TUKES on osoitetusti itse tämän tiennyt, niin tulee TUKES:in varmistaa, että varaus- ja valtaus kuulutuksissa mainitaan, että tutkimukset tapahtuvat uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmioissa. Tästä on lukuisia huonoja esimerkkejä Kuusamon uraanivyöhykkeellä ja Juomasuon uraanimalmiossa.

Vaadimme, että kaivoksien jälkihoitojen vakuuksia tulee nostaa merkittävästi ja TUKESin tulee valvoa koelouhoksien ja kaivoksien peittämiset ilman yhtiön ilmoitusmenettelyä. Kitkajoen Juomasuon uraanilouhoksen radioaktiivinen saastuminen Käylän ja Säkkilän kylien välissä on tästä valitettava malliesimerkki. STUK viranomaiskirjeessään Outokummulle kertoi, että Juomasuon koelouhos sisältää erityisen korkeita uraanipitoisuuksia ja koerikastamolla säteilyannostus täyttyi parissa kuukaudessa. STUK viranomaisena 1990 luvulla kirjeessään esitti tästä syystä louhoksen peittämistä, nyt rahasta yhtiöiden konsulttina vähättelee radioaktiivisuutta ja säteilyä.

GTK:n ja STUK:in konsulttitoiminnoista tulee luopua ja niiden tulee palata pelkästään viranomaisrooliin. Nykyinen järjestelmä missä samat tahot toimivat rahasta yhtiöiden konsultteina ja tutkijoina jne on kansalaisten oikeusturvan vastaista. TUKES:in pitää muuttua olemaan aidosti puolueeton lupaviranomainen – ja puolustaa myös kansalaisten ja muiden elinkeinojen oikeuksia muun muassa yleisissä ja yksityisten etujen tarkastelussa.

Lisäksi on todettava, että kun ministeriön edustajat alussa puhuivat Talvivaara-Terrafamen uraanintuotannosta ja että sen pohjalta on kaivoslaki on muotoiltu kaikkia mineraaleja hyödyntäväksi, totean, että kaivoslakiNYT tekstin yhtenä tekijänä, että me vaadimme Ruotsin mallin mukaisesti uraaninluohinnan ja uraanikaivostoiminnan kieltämistä. Uraanit tulee kertoa malminetsinnässä ja jo kaivosta perustettaessa, jotta Århusin sopimuksen mukaisesti ihmiset tietävät millainen kaivos on todella tulossa heidän elämänpiiriinsä.

Talvivaarassa on faktoilla osoitettavissa että Suomen koko järjestelmä; ministeriö, gtk, yhtiö ja stuk kyllä tiesivät että siellä on uraania – mutta eivät kertoneet sitä kainuulaisille. Olihan ministeriö itse raportoinut 1980 luvulla kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA:lle) että Talvivaarasta saa sivutuotteena uraania vähintään 3000 – 9000 t (virallinen pienen ja suuren uraanimalmion raja on 1000t). Nyt Terrafame arvio saavansa Talvivaarasta yli 22 000 t uraania, tuottaen sitä n. 350 t vuodessa. Aikaisempi Euroopan uraanikaivos Tsekissä tuotti 320 t uraania.

Ja Valtioneuvoston Talvivaara-Terrafame-Trafiguran uraanituotanto lupa oli puutteellisesti ja virheellisesti tehty. Siten siitä on ansaitusti useita valituksia KHO:ssa useiden toimijoiden tekemänä.

Yleisesti Talvivaara-Terrafame-Trafiguraan on täysin kestämätöntä tälläkin hallituspohjalla, että valtio pumppaa eri kanavia pitkin veronmaksajin rahoja ilman voimassa olevia aitoja ympäristölupia toimivalla kaivokselle, joka jo on ja on yhä tuleva saastuttamaan Oulujoen ja Vuoksen (Saimaan) vesistöjä valtavien jäteongelmiensa johdosta satoja ellei tuhansia vuosia. Mitä mitempään saastuttavaa radioaktiivista mustaliusketta louhii, sitä suuremmat ja kalliimmat jäte- ja jätevesiongelmat ovat veronmaksajien hoidettavana.

On myös täysin kestämätöntä millekkään Suomen hallituspohjalle tahansa, että valtionyhtiö Terrafamella on kumppanina yhtiö Trafigura joka on tuomittu maailmalla lukuisista rikoksista.

Toteutuuko tässä valtionyhtiö Terrafamella Suomen hallituksen valtionyhtiöiden uuden omistusohjaustrategian kriteerit, että Suomen valtionyhtiöiden tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yhteiskuntavastuullisia ja esimerkillisiä toimijoita?

Kiitos.

Posted in Yleinen | Leave a comment

”latitude66” puskee kaivoshankettaan kuusamolaisten enemmistön tahdon vastaisesti – K-median tuella

Dragon Miningin Kuusamo Goldin yritystunnuksella toimiva ”latitude66” -yhtiö hakee jälleen Kitkajoen Juomasuon ja Hangaslammen uraanikultakoboltti malmioon, jossa on todettu olevan GTK:n aikaisemman tutkimuksien mukaan 187 kertaa enemmän uraania kuin kultaa. Ja kulta- ja koboltti on malmiossa kytköksissä uraaniin. Kitkajoen Juomasuo on raportoitu GTK:n ja KTM/TEM:n toimesta kansainvälisen atominergiajärjestön punaiseen uraanivarantokirjaan. Alla ”Kuusamon uraanivyöhyke” Ministeriön kartassa Kuusamon, Posion ja Sallan alueella. Erikseen karttaa on merkitty Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio. Esitys pidetty atomiteknillisen seuran seminaarissa KTM/TEM kaivosylitarkistajan toimesta. 
Uraanimalmiotkartta

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia, osoittaa sen, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin.

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia osoittaa, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin. Erityisen korkeita pitoisuuksia radioaktiivisia aineita on juuri päämalmioissa. Yhtiö koskiessaan kultaan tai kobolttiin käsittelee myös vääjäämättä myös uraania. GTK geologi Heikki Pankan mukaan ne kulkevat malmioissa käsi kädessä. 

Yhtiö puskee alueelle ,vaikka Kuusamon kaupunginvaltuusto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY hylkäsi yksimielisesti aikaisemman Juomasuon YVA:n uraanipuutteiden takia ja Kuusamon valtuusto päätti yksimielisesti valtuuston luonnonvarasuunnitelmassa, että alueelle ei voida riskittömästi kaivoksia perustaa.
kaivostyrmättiinkunnolla
Kuusamon kaupunki päätti yleiskaavassa äänin 39-4, että alueelle ei voida perustaa kaivoksia sekä taloustutkimuksen tutkimuksessa suuri kuusamolaisten enemmistö totesi ei tule hyväksymään kaivosta missään muodossa. Talvivaaran myrkkytulvan jälkeen ministerit Säätytalolla suomalaisille lupasivat, että seuraavissa Suomen kaivoshankkeissa edellytetään ensin sosiaalista toimilupaa. Latitude yhtiöllä ei sitä ole Juomasuon kaivoshankkeessa. 
Gallup
Nyt yhtiö on hakenut laajan valtauksen Juomasuon kaivospiirien ympärille Käylän ja Säkkilän kylien iholle (Tukesin kaivosrekisterin karttakuvassa ruskealla). Lisäksi kuvassa vihreällä ”Latitude66” varaukset laajalla alueella Pohjois-Kuusamon kylien päällä.
Kuvaavaa on että yhtiö on jakanut sponssirahaa lehtimainoksilla sitä haluaville – toiminta ei eroa siitä mitä nähtiin koskisodassa Kuusamossa. Kaikki tietävät mitä se tarkoittaa.
Yhtiö on malliesimerkki kaivosyhtiöiden vääristelystä ja valehtelusta Suomessa. Yhtiö on muun muassa mediassa väittänyt vetäytyneensä Rukan ympäriltä 10 km säteellä, vaikka yhtiö ei ole luopunut Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiireistä jotka ovat alta 5 km Rukamarketilta.  Valitettavasti K -media ostaa kaivosyhtiön vääristelyt samalla puolueettoman journalistiikan periaatteet unohtaen.
Näyttökuva 2020-9-5 kello 23.06.24
Lisäksi yhtiöllä on laajat varaukset Etelä-Sallassa ns. Hautajärven uraanivyöhykkeellä Ylä-Oulankajokivarressa Oulangan kansallispuiston kyljessä vaikka yhtiö on mediassa väittänyt vetäytyvänsä Oulangan kansallispuiston ympäriltä. Lisäksi yhtiöllä on laajoja varauksia ja valtaushakemuksia Riisin kansallispuiston lähellä Riisin Maaningassa vaikka yhtiö on väittänyt mediassa vetäytyvänsä Riisitunturin kansallispuiston ympäriltä. Yhtiöllä on lisäksi varauksia ja valtaushakemuksia Maaninkavaaran kylällä, Sukerijärven luonnonpuiston, Kätkytvaaran ja Ritakorkian vanhojen metsien suojelualueiden ympärillä sekä Kitkan tunturijärven (Natura ja Suomi 100 helmeä järvi) ympärillä.
Posiolla yhtiö uhkaavarauksillaan Riisitunturin kansallispuiston ja Kitkajärven Naturajärven lisäksi Kirintövaaran ja Himmerkin lomakeskuksia lähes Posion keskustaajaman päällä.
”Latitude66” yhtiön tapa puskea kaivosta Juomasuolle vastoin kuusamolaisten enemmistön tahtoa osoittaa, että yhtiön puheet kuusamolaisten ja luonnon kunnioittamisesta sekä vastuullisuudesta on pelkkiä korulauseita vailla totuuspohjaa.
Latitude on myös malliesimerkki siitä, kuinka kaivosteollisuuden vapaaehtoisen kaivosvastuuverkoston toiminta on kestämätöntä kaivosyhtiöiden viherpesua. Yhtiöiden toiminta muuttuu vain lakeja muuttamalla. Suositukset eivät riitä. Valitettavasti Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pyrkii parhaillaan vesittämään kaivoslain uudistamista kaivosyhtiöiden eduksi.
Kuusamolaisten tulee yhdessä tuumin taistella kaivosyhtiön väärää informaatiota, lobbausta ja huijaamista vastaan sekä paremman kaivoslain puolesta.
Meidän kaikkien kuusamolaisten, Kuusamon ystävien, luonnon ja kulttuuriarvojen ymmärtäjien tulee vaalia koko Kitkan-Koutajoen vesistön puhtautta ja koskien vapautta puolustaneiden muistoa.
Olkoon ohjenuorana kirjailija ja Koillissanomien** perustaja Reino Rinteen kirjoittama kaukaa nähty varoitus Kuusamon uraanivyöhykkeen* hankkeista, erityisesti Juomasuosta kirjassaan Kirveskö järveen (suora lainaus sivulta 58):
”Kansan kannattaisi (Kuusamossa) sanoa: – Emme me niin hiton tyhmiä ole ettemme tajua: Jos maaperää mullistetaan jonkin mineraalin saamiseksi, niin kyllä kaikki muutkin tuossa maaperässä piilevät mineraalit häiriintyvät ja liikkeelle lähtevät. Älkäämme salliko Koillismaan ylängöllä uraanin liikekannalle panoa. Jos niin tapahtuisi, silloin koskien ja järvien suojelu olisi ollut turhaa. Kitkaa, Kitkajokea ja Paanajärveä emme salli kaiken kaikkiaan ja sittenkin vähäarvoisten mineraalien esille möyrimisen menossa tuhota. Koillismaan ylänköläisten on oltava varuillaan ettei jouduttaisi uraanievakkoon.”
*Kuusamonuraanivyöhyke
UraaniesiitymiäSuomessa
**Reino Rinteen perustama Koillissanomat oli puolueeton paikallislehti vuoteen 1986 saakka, kunnes Juomasuon kaivoskriitikkonakin kunnostautunut Reino Rinne joutui luopumaan lehden päätoimittajan tehtävistä. Outokumpu perusti Juomasuon koelouhoksen 1990 luvun alussa, jota vastaan uraanitiedoilla kävi Reino Rinne omalla uudella Koillismaan Luonto ilmaisjakelu lehdellä. Koillissanomat vaikeni Juomasuon uraanista. Reino Rinteen kirjelmä luontoaktiivina vesioikeuteen sai Outokummun luopumaan hankkeesta. Koillissanomat lehdestä tuli osa Keskustan Suomenmaan mediakonsernia ja nykyisin se on osa K-mediaa. Koillissanomat sai tiedon Juomasuon uraanista jo 2006, ollen paikalla, kun Juomasuolla mitattiin kovia säteilyjä louhoskivistä, mutta sen sijaan että olisi alkanut vaatimaan vain pari kilometriä Käylän ja Säkkilän kylien välissä säteilevän louhoksen peittämistä, Koillissanomat alkoi puolustamaan hanketta ja leimaamaan kaivoksen vastustajia. Koillissanomat muutti kaivosta kannattavan kantansa kaivoksen perustamista vastaan vasta 2014 kuusamolaisten kovan vastarinnan takia. Nyt Latitude yhtiö kertoo Juomasuon Hangaslammen valtauksien TUKES:in (2020) vastineessaan, että Koillissanomat ei enää ole ongelma heille Juomasuon kaivoksen perustamissa, koska siitä on tullut osa K-mediaa. Tämä Latituden väite on kyllä valitettavasti näkynyt muun muassa siinä, että kaivosyhtiön tiedotteet menee sukkana suoraan K-mediakonsernin nettisivuille ja lehtiin – kritiikittömästi ilman tasapuolista journalistista otetta. Yhtiö on vastineeksi ostanut paljon K-medialta nettimainos tilaa. Kaivosvastustajien vastinekirjoituksien julkaisemiseksi on jouduttu taistelemaan, ja monesti niitä yritetty peukaloida mm. poistamalla uraani sana. K-median pääkonsernin päätoimittaja kielsi allekirjoittanutta kahdesti sähköpostilla eduskuntavaaleissa 2019 käsittelemästä Kitkajoen Juomasuon kaivoshanketta, vaikka se oli yksi keskeisimmistä Kuusamon keskusteluteemoista – antaen ymmärtää, että siitä tulisi ongelmia blogin kirjoittamisen jatkolle. Käsittelin sitten kaivoslakia, terrafamea ja fennovoimaa vähän vastineeksi laajemmin. 2020 K-media lopetti kaikki blogistit nettisivuiltaan. Ja Latitude ja muut kaivosyhtiöt kiittää. Tämä sama kehitys on valitettavasti näkynyt K-median Lapin Kansassa, missä Latitudea kritisoivia kaivoskirjoituksia on sensuroitu ja vastineita ei ole julkaistu. 
Posted in Yleinen | Leave a comment