Lausunto: Iijoen kalatalousvelvoitteiden uusimisesta vaelluskalojen eduksi 

Koillismaan Vihreiden hallitus lausui Iijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle (AVI:lle) muun muassa seuraavaa:

Yleisenä velvoitteiden periaatteena tulee olla ”ns. haitan aiheuttaja maksaa” -periaate, jolloin vesivoimayhtiöt haittojen aiheuttajana vaelluskalakannoille -> kustantavat tarvittavien parannustoimien suunnittelun, toteutuksen; rakentamisen sekä vaelluskalojen palauttamisen ylös- ja alaspäin kulun mahdollistamilla luonnonmukaisilla ohitusuomilla. Sellaisilla ohitusuomilla, jotka toimivat kaikille vaelluskaloille kuten merilohi, meritaimen, taimen, järvitaimen, meriharjus, vaellussiika, harjus, nahkiainen jne.

Korostamme, että Iijoen KAIKKIEN patojen ohi, aina Koillismaan latvavesiä myöten, tulee rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat reiluilla ympärivuotisilla vesivirtaamilla.

Voimayhtiöiden tulee lisäksi toteuttaa ympäristövirtaamat vanhoihin luonnonuomiin koko jokialueella ympärivuotisesti, jotta joet soveltuvat uhanalaisten vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueiksi koko vesistöalueella. EU:n komissio vaatii ympäristövirtaamia vesipuitedirektiivissään. 

Korostamme, että nämä luonnonmukaiset ohitusuomat tulee toteuttaa siten, että vähintään 95% kaikista vaelluskaloista, jotka pääsevät patojen alle pystyvät ne onnistuneesti ohittamaan, sekä myös 95% alasvaelluksesta onnistuu patojen ohi niiden, tai muiden alasvaellusrakenteiden kautta.

Vesivoimayhtiöiden tulee antaa vettä eri ratkaisuissa niin riittävästi, reilusti, että ylös- ja alasvaellusratkaisut onnistuvat vaelluskalojen kannalta menestyksekkäästi sekä vanhat uomat toimivat ympärivuotisina kutu- ja poikastuotantoalueina koko Iijoen vesistöalueella. Yhtiöt tulee myös velvoittaa kunnostamaan vanhat luonnonuomat, jos niiden kunto vuosikymmenten aikana on huonontunut, kuten esim. Raasakan alaosan vanhassa uomassa.

Painotamme, että ns. Raasakan vanhan uoman reilun ympärivuotisen ympäristövirtaaman lisäksi on velvoitteissa vaadittava yksiselitteisesti riittäviä ympäristövirtaamia mm. Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken kuivauomiin sekä muihin vastaaviin latva- ja sivujokien kohteisiin.  Huomautamme, että näistä kaikista tulee yhteensä sama poikastuotantoala kuin Raasakasta.

Lisäksi tulee varmistaa aina, ympärivuotisesti, riittävät ympäristövirtaamat, vesivirtaamat ja kompensaatiot sekä tehdä tarvittavat kunnostukset sekä muut tukitoimet mm. pitkäjänteiset yli 10 vuoden mäti- ja pienpoikasten tuki-istutukset koko vesistön alueelle tavoitteena alkuperäisen luonnontuotannon taso siirtymäajan yli.

Kritisoimme sitä, että Iijoen velvoiteluonnos pohjautuu aivan täysin liikaa ns. teknisiin kalatiesuunnitelmiin, vaikka Kemijoen ja Oulujoen parintuhannen vaelluskalan kulut ovat osoittaneet niiden toimimattomuuden. Pari tuhatta lohta ja taimenta per kalaporras on huono luku. Ohitusuomista tulee nousta kymmeniä tuhansia vaelluskaloja, koska alunperin jokiin nousi satoja tuhansia eri vaelluskaloja.

Luonnonmukaiset ohitusuomat toimivat kaikille lajeille, muillekin kuin kaloille ja siis takaavat ja mahdollistavat vapaan läpikulun ja jokiekologian jatkumon kaikille vesieliöille, kuten EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää. Kun toteutetaan luonnonmukaiset ohitusuomat, mahdollisuutena ovat myös useat vaihtoehtoiset nousureitit sivujokien kautta. Näistä sivuvesistöistä muodostuu vaelluskalojen lisääntymisalueita, kun niihin johdetaan Iijoen vettä. Näin nämä uudet lisääntymisalueet kompensoivat patojen takia menetettyä Iijoen koskialueita.

Koillismaan Vihreät ry:n hallituksen puolesta,

Mika Flöjt

puheenjohtaja

Jouko Niikkonen

sihteeri

Posted in Yleinen | Leave a comment

Tarkennus Kuusamon saamelaisesineiden palautusasiaan

Koska Koillissanomat uutisoi 23.4 vajavaisesti Kuusamon saamelaisesineiden palautusasiaa niin tässäpä tarkennusta. Päätösesitys oli kaupungin hallituksen kokouksessa tietoisesti päätöksentekijöitä harhaanjohtava siitä, mikä oli maakuntamuseon tahtotila saamelaisesineiden palauttamiseen. Ei ollut mitään tosiasiallista syytä tässä vaiheessa virheellisesti linjata Kuusamon monimuotoisten kulttuurihistoriallisten juurien ja Kuusamon luontokaupungin itsensä esittämän historia- ja kulttuurimuseon tavoitetta vastaan. Kokouksessa yleisesti ihmeteltiin mikä kiire tässä on, kun DNA tulokset vainajasta ovat tulossa ja KHO:ssa on Kuusamon saamelaisia koskevia päätöksiä tulossa. Siksi asiaa esitettiin pöydälle kokouksessa.

Maakuntamuseon kirjeessä Kuusamolle todetaan selkeästi (ote kirjeestä):

”Kuusamon historia ja kulttuurikeskus -hankkeeseen Pohjois-Pohjanmaan museo alueellisena vastuumuseona suhtautuu myönteisesti ja tulee olemaan asiassa yhteistyössä ja edistämään hanketta niin, että näyttelyyn saadaan esille Kuusamon historiasta kertovaa aineistoa ja esineistöä. 

Aloite keskuksen eteenpäin viemisellä on luonnollisesti Kuusamon kaupungilla. Pohjois-pohjanmaan museo puolestaan selvittää esineistöön liittyviä kysymyksiä. Vainajaa koskevia suunnitelmia ei museon näkemyksen mukaan ole viedä eteenpäin ennen kuin vainajasta saatava tarkempi tieto on käytössä. Museo kuitenkin on valmis selvittämään, mitä seikkoja tulee huomioon otettavaksi, kun vainajan kohtaloa suunnitellaan.”

Kuusamon valtuustoaloitteessa todettiin (suora lainaus aloitteesta):

Tämä on Kuusamon saamensukuisten tahto, myös heidän jotka todennäköisesti ovat edellä mainitun henkilön sukulaisia Kuusamossa.

Kuusamon saamelaisuuteen liittyvät arkeologiset tavarat ja muut saamenesineet voidaan sijoittaa esille tulevaan Kuusamon uuteen historia ja kulttuurikeskukseen, jossa pyritään esittelemään Kuusamon monimuotoista ja monijuurista historia- ja kulttuuriperintöä.

Toivon, että luontokaupunki pyrkii neuvottelemaan Maakuntamuseon kanssa, että Kuusamosta peräisin olevat henkilöt ja heidän kulttuuriperintö sekä saamelaiset tavarat muualta palautetaan Kuusamoon.

Kunnioittavasti,

Mika Määttä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Mika Flöjt Kuusamon valtuutettu, maakuntahallituksen vpj

Vuokko Käsmä valtuutettu

Helena Karjalainen valtuutettu

Marjo Kämäräinen valtuutettu

Pekka Virtanen valtuutettu”

Eli Maakuntamuseon kirje oli valtuustoaloitteen tavoitteen mukainen, aloitteen joka oli hyväksytty kaupunginhallituksessa YKSIMIELISESTI. Kuusamon kaupunki on hakenut ulkopuolista rahoitusta historia- ja kulttuurikeskukselle jossa esitellään Kuusamon monimuotoiset juuret ja kulttuurit historiasta tähän päivään.

Lisäksi muistutan kaupunginhallituksen tahoja, jotka käytännössä äänestivät (7-4) yli 40 kuusamolaisen vanhan suvun kuusisaamelaisia = kuusamolaisia, saamen juuria vastaan, että vielä vuonna 1775 Ruotsi-Suomen virallisessa kartassa Kuusamo oli merkitty saamelaisalueeksi; ”Kusamo-Lappmark.” Ei pitäisi olla Suomessa 2020 -luvulla missään neuvostovenäjällä, missä voidaan deletoida historiallisia faktoja poliittisista syistä.

Kuusamon historia- ja kulttuurikeskus projektissa on luvattu kunnioittaa kaikkia Kuusamon perinteisiä kulttuurillisia monimuotoisia juuria, myös kuusisaamelaisia, kuusamolaisia. Liitteessä ruotsinvallan virallinen kartta Kuusamosta 1775, joka on myynnissä Kuusamossa.

KuusamoLapland

Lopuksi muistuttaisin viitaten Kaisa Korpijaakko-Labba on väitöskirjaan ”Saamelaisten oikeusasemasta Suomessa: Kehityksen pääpiirteet Ruotsin vallan lopulta itsenäisyyden ajan alkuun” (Sami Institutha Dietnut no 1/1999)” jossa hän käsitteli myös Kuusamon saamelaisten oikeustapauksia.

Korpijaakko-Labba toteaa, Kuusamoon jäi kymmenittäin saamelaisperheitä asumaan myös Ruotsin vallan aloittaman uudisasutusryntäyksen myötä. Osaa heistä verotettiin lappalaisina kuten Patosallmij (Patosalmi) Pitke (Pitkä), Kallongi (Kallunki), Sarfwisallmij (Sarvisalmi?), Kielj (Kela?), Ondijerf (Onkamo?), Tarwajärf (Tarvainen?), Riekj (Riekki), Karjalainen (Karjalainen), Pesonen (Pesonen), Ervast (Ervasti), Rånkainen (Ronkainen), Mätä (Määttä), jne.

Myöhemmin Kuusamon verokirjoissa mainitaan – kuten Korpijaakko-Labba kirjoittaa – Maaselän lapinkylästä eli Kuusamosta kirjassaan sivulla 82 (suora ote): ”Jako näiden, nyt kaikkia uudisasukkaina pidettyjen kylien asukkaiden kesken välillä vaihtelee jossakin määrin itse kylän mukaan. Kuvaava on kuitenkin merkintä Maaselän kylän kohdalla. ”Uudisasukkaina”, joita siihen asti on ”verotettu lappalaisina” luetellaan Harrit, Ervastit, Rånkaiset, Määtät, Torviset, Laurikaiset jne.”(ja lukuisia muita kuusamolaisia sukuja).

Eli ”entiset Kuusamon lappalaiset, nykyiset uudisasukkaat”, siis ruotsin valta muutti vain tilan perustaneet kuusamolaiset lapin verosta ”finnin” verolle.

Nämä lukuisat Kuusamon saamelaissuvut, jälkipolvineen, ovat yhä elossa Kuusamossa. Kuusamolaisina.

Ystävällisesti,

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

Iijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta vaelluskalojen eduksi

Lapin ELY on aloittanut pohjoisten padottujen jokien palauttamisen vaelluskaloille sopiviksi Iijoen vesistöstä.

Ensi silmäyksellä näyttää, että velvoitteiden lupaehdot on hieman rakennettu PVO- ja Metsähallituksen Iin Raasakan voimalalaitoksen yhteyteen kaavaillun teknisen kalatien tavoitteita myötäileviksi. Iijoen Raasakkaan ajaa PVO yhdessä Metsähallituksen kanssa betonista ns. teknistä kalatietä vaikka juuri Iijoen latvoilla on toimiva luonnonmukaisen ohitusuoman esimerkki Kostojoella.

Kuvassa Iijoen Raasakan tekninen kalatieluonnos, jossa teknisen kalatien yläosassa vielä Oulujoen Muhoksen Montan padon tyylinen ”kalakaappari”, joka ei edes siellä ole toiminut. Raasakan teknistä kalatietä esiteltiin Iin vaelluskalaseminaarissa hankevetäjän toimesta. Enemmistö paikalla olleista paikallisista halusi kuitenkin vaelluskalojen palauttamista Raasakan vanhan uoman luonnonuomaa pitkin ja muutenkin luonnonmukaisia ohitusuomia Iijoen muiden patojen ohi.

Siksi esitän, että:
1) kaikkien valveutuneiden vaelluskalojen etua vaalivien, tulee vaatia muistutuksissaan Aluehallintovirastoon (AVI) sellaisia uusia velvoitteita, jotka toteuttavat vaelluskalojen paluun koko Iijoen vesistöön luonnonmukaisten ohitusuomien avullla. Luonnonmukaiset ohitusuomat ovat tutkitusti (SYKE 2010) paremmin toimivia kaikkien vaelluskalojen ylös kulkuun ja alasvaellukseen ns. teknisiä kalateitä paremmin.

 

2) Luonnonmukaisia ohitusuomia tulee vaatia kaikkiin patoihin. Luonnonmukaisten ohitusuomien eduista luennoi hyvin maisema-arkkitehti ja ohitusuomien asiantuntija Jukka Jormola Iin vaelluskalaseminaarissa, jota olin maakuntahallituksen vpj:nä järjestämässä (videotallenne): https://www.youtube.com/watch?v=0c_igx8xax4&feature=youtu.be 

3) Lisäksi tulee EU:n vesipuitedirektiivin vaatimia ympäristövirtaamia Iijoen vanhoihin kuivillaan oleviin uomiiin ja ns. vanhojen uomien käyttöä luonnonmukaisina ohitusuomina sekä kutu- ja poikastuotantoalueina.

4) On myös korostettava, että vaelluskalojen paluu tarkoittaa kaikkien vaelluskalojen palauttamista (lohi, meritaimen, taimen, vaellussiika, harjus, nahkiainen jne).

5) Luonnonuomissa ja vaelluskalojen ohitusuomissa pitäisi olla koko ajan vettä, ympärivuoden, jotta ne soveltuu myös kutu- ja poikastuotantoalueiksi. Myöskään voimalaitoksia ei saisi koskaan täysin sulkea vaan aina pitäisi olla minimivirtaamat patojen läpi.

 

6) Voimayhtiöt haitan aiheuttajina maksavat luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamisen ja ylläpidon sekä vaelluskalojen palauttamisen (tuki-istutukset / ylisiirrot jne).

Kaikki voivat silmäillä esitettyjä kalatalousvelvoitteiden muutoksia tietopalvelun osoitteessa:

 

”Muistutukset ja mielipiteet pyydetään toimittamaan viimeistään 17.4.2020 (klo 16). ensisijaisesti sähköistä muistutuslomaketta käyttäen www.avi.fi/muistutus tai sähköpostilla (kirjaamo.pohjois@avi.fi) tai kirjallisina postitse (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristöluvat, PL 293, 90101 Oulu).”

Vaelluskalojen puolesta,

Mika Flöjt

Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja
Vapaa-ajan kalastaja
Posted in Yleinen | Leave a comment

Joukamolle

 

Joukamolle tiedoksi, että jouduin hoitamaan 20.3 – 24.3 kuumesairasta läheistäni. Hänelle nousi valtuustoa edeltävänä viikonloppuna yli 39 asteen kuume ja itsekin sain lopulta 37.4 asteen kuumeen (ti 24.3). Jos olisin tullut tuon viikonlopun jälkeen maanantain valtuuston kokoukseen, olisi samainen Joukamo valittanut siitä, että on riski että eräs vihreä piilevästi välittää koronavirusta muihin valtuutettuihin.

Vaikka en niin välitä perussuomalaisista valtuutetuista enkä kepulaisistakaan, kun heidän toimintatapansa ovat hyvin samanlaisia; kirjoitellaan toista ja tehdään kokouksissa toista, niin en silti alkanut heitä altistamaan mahdollisesti piilevälle koronalle ja siten harventamaan valtuuston riveistä. Olin yleisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti pois. Yritin kyllä ma. 23.3 olla sähköpostilla yhteydessä valtuuston pj:hin ja varapuheenjohtajiin, pyytäen sähköistä osallistumisoikeutta valtuuston hallintosäännön 78 pykälän pohjalta. Tätä osallistumismahdollisuutta ei kuitenkaan annettu. Ymmärrettävästi myös monet muut valtuutetut ja varavaltuutetut eri ryhmistä eivät halunneet ottaa riskiä altistaa ja/tai altistua kokouksessa.

Ja kyllä, Joukamo, yritin saada pikaisesti läheistäni yksityiselle puolelle koronatestiin, koska tiesin ettei THL:n ohjeistuksen mukaan yleinen puoli ota vastaan, mutta en saanut edes yksityiselle, koska ne kuuluisat THL:n puutteelliset ohjeet testauksesta on päällä sielläkin. Ne puutteelliset ohjeet ovat edelleenkin ongelma yleisesti Pohjois-Suomessa, myös Kuusamossa, siinä ettei edes hoitolaitoksien hoitajia testata heidän palatessaan hoitotehtäviin lyhyiltä sairaslomiltaan. Tämä on asiakkaiden kannalta selkeä turvallisuusriski. Tiedän tämän, koska yksi hoitaja oli minuun asiasta yhteydessä. Yritin viestiä asiasta perusturvan johdolle, mutta siellä yhä toistetaan THL:n puutteellisten ohjeiden mantraa eikä noudata mm. WHO:n suosituksia.

Toivottavasti tästä kirjeenvaihdosta olisi edes se hyöty, että edes Kuusamossa aletaan testata hoitolaitoksien hoitajia riittävästi ja antamaan heille tarvittavat suojautumisvälineet. Asiakkaiden turvallisuuden kannalta se olisi erittäin tärkeää.
Ystävällisesti,
Mika Flöjt
Posted in Yleinen | Leave a comment

Kuusamon koulupäätökset ristiriidassa korona-ajan vaatimuksiin nähden

Kuusamon valtuusto päätti vastoin kyläläisten ja vanhempainyhdistyksen tahtoa yhdistää elävät kyläkoulut suurempiin yksiköihin. Seuraavissa pykälissä valtuusto päätti koronakriisiajan tuista yrityksille, puhuen samalla vastuullisuudesta, kriisiajoista sekä että päätöksien pitää mukautua korona-aikaan.

Valtuuston päätös yhdistää pienet kouluyksiköt osaksi suurempia kokonaisuuksia ja päätöksellään altistaa lapset sekä esikouluissa olevat päivittäin pitkille väsyttäville yhteiskyydeille osoittaa, ettei valtuusto ollut vielä ymmärtänyt mitä koronariski käytännössä tarkoittaa. 

Puhumattakaan siitä, että molemmat Määttälän ja Törmäsen koulujen lakkauttamispäätöksiä perusteltiin vuonna 2018 parissa kuukaudessa juntatulla kouluverkkoselvityksellä, jossa ei kuultu hyvän hallintokulttuurin ja kuntalain mukaisesti oppilaiden vanhempia, eikä tehty lapsivaikutusten arviointeja saati tarkasteltu aidosti oppilaaksiotto -alueiden rajoja. Koko kouluverkkoselvityksen junttaaminen läpi parissa kuukaudessa, alkuperäisen vuoden sijaan ja se ettei lapsivaikutusten arviointeja eikä oppilaiden vanhempia kuultu oikein eri vaihtoehdoista, kertoo korutonta kieltään koko prosessista.

Kuvaavaa on, että aiemmin Kuusamon kaupunginhallituksessa keskusta, kokoomus, demarit ja vasemmisto veivät kyläkoulujen oppilaiden vanhemmilta valitusoikeuden valittaa puutteellisesta kouluverkkoselvityksestä, johon puutteelliseen selvitykseen nyt valtuuston päättämät Määttälän ja Törmäsen kyläkoulujen lakkauttamispäätökset nojaavat. Viime valtuustossa kyläkoulujen lakkauttamiset päätettiin käytännössä keskustan ryhmäpuheenvuorossa.

Mielenkiintoista on myös se, että valtuuston koulujen lakkautuspäätöksen käsittelyyn osallistui myös niitä päättäjiä, jotka työssään hyötyvät toisten kyläkoulujen lakkauttamisesta, kun oppilaita siirtyy heidän kouluihin ja olivat jopa kaupunginhallituksessa tunteneet olevansa jääviä käsittelemään asiaa. 

Koulujen lakkauttamispäätökset tuleekin tarkastella uudestaan, tai laittaa jäähylle seuraavaksi 5 vuodeksi, ellei niin sitten joku viranomaistaho tule vaatimaan noiden puutteellisten prosessien vuoksi.

Nilonkaankaan purkukuntoisessa alakoulurakennuksessa opettaneet ja oppilaat tulee sijoittaa väistötiloihin. Tätä vaadimme jo joulukuussa 2018. Uusi Nilon koulu tulee tulevaisuudessa rakentaa Nilon ala- ja yläastetta palvelevaksi, koska on tullut ilmi, että oppilaita ja opettajia yhä oirehtiin Nilon yläkoulunkin saneeratuissa tiloissa. 

Sitä ennen tulee alakouluverkossa suosia ja muutenkin suosia hajautettuja ratkaisuja keskittämisen sijaan, niin pitkään kunnes koronaviruksen jälkeinen yhteiskunnallinen jälleenrakentaminen on edennyt riittävän pitkälle.

Mika Flöjt

valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Karvalakkilähetystö: ”Valtion omistajaohjauksen on ryhdyttävä tekoihin vaelluskalojen palauttamiseksi Kemi-, Ii- ja Oulujoen vesistöihin”

Karvalakkilähetystö, 3.4.2020

Lähetetty ministereille ja eduskuntaryhmille

Valtion omistajaohjauksen on ryhdyttävä tekoihin vaellus-kalojen palauttamiseksi Kemi-, Ii- ja Oulujoen vesistöihin

”Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset.”

                Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta sivulta 182

Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen jatkuu. Uusimpien arvioiden mukaan Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia lähes puolet ja lajeista reilu kymmenes. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n mukaan luonnon monimuotoisuus heikkenee globaalisti ennen näkemättömän nopeasti ihmisen aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Suomi on sitoutunut omalta osaltaan pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Tämä edellyttää nopeita ja kattavia toimia.”

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma s. 33

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kuulutti (LK/Kaleva 12.03.2020) yhteistyötä Kemi- ja Oulujoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Samaan aikaan valtion omistajaohjauksessa olevat Fortum/Kemijoki Oy pyrkivät estämään Kemijoen kalatalousvelvoitteen muuttamisen vaelluskalojen ja luonnonmukaisten kalateiden eduksi.

Näin vaikka hallitusohjelma edellyttää kalatalousvelvoitteiden muuttamista vaelluskalojen eduksi, joka on parhaiten saavutettavissa ylös- ja alasvaelluksen mahdollistamien luonnonmukaisten ohitusuomien kautta. Suomi on jo saanut EU:lta huomautuksen vesipuitedirektiivin toteuttamisen laiminlyönnistä.

Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi: • Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta. • Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitusratkaisuja. • Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma s. 42

Hallitusohjelman mukaan tätä kalatalousvelvoitteiden muutosprosessia hoidetaan ELY-keskusten kautta. Valtionyhtiöt Fortum / Kemijoki Oy toimivat hallitusohjelmaa vastaan kirjelmöidessään velvoitteiden muuttamista vastaan.

Huolimatta Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportin (v. 2010) mukaisesta toimenpidesuunnitelmasta (2011) Oulujoella on luonnonmukaisten ohitusuomien sijaan Muhoksen Monttaan rakennettu ns. kalojen kiinniottolaite. Tähän on uhrattu kolme miljoonaa euroa, ja tulokset puuttuvat. Oulujoella Fortumin rooli vaelluskalojen palauttamisessa on ratkaiseva.

Oulujoella onkin aloitettava ELY:jen toimesta samanlainen velvoitteiden muutosprosessi kuin Kemi- ja Iijoella on jo tapahtunut. Valtion omistajaohjauksessa oleva Fortum ei saa vastustaa tätä prosessia, vaan pyrkiä yhteistyössä muuttamaan velvoitteet nopeasti vaelluskalojen eduksi. Valtakunnallinen kalatiestrategia tulisi tarkistaa VN:n päätöksen mukaisesti ensi tilassa ja samalla arvioida Oulujoen rooli kärkikohteena.

Kemijoella Fortum / Kemijoki yhtiöt ovat kirjelmillä AVI:iin vastustaneet Lapin ELY:n aloittamaa velvoitteiden muutosprosessia ja ilmoittaneet valittavansa uusista velvoitteista. Nämä toimet valtioneuvosto ja omistajaohjausministeri voivat estää omistajaohjauksella ja ohjata yhtiöitä yhteistyöhön kalatalousvelvoitteiden kehittämiseksi hallitusohjelman suuntaan.

Hallitusohjelman lausuma luontaisen kierron palattamisesta ja kalatalousvelvoitteiden päivittämisestä koskee myös Iijoen vesistöä ja siellä yksinoikeudella operoivaa Pohjolan Vesivoima Oy:a. Valtio voi käyttää suoraa ja epäsuoraa poliittista ohjausta PVO:hon, jottei se valita kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta, ja edistää pikaisesti luonnonmukaisia ohitusuomia Iijoen kaikkiin patoihin. Kaikkien Perämereen laskevien jokien suistoalueet tulee ottaa tarkasteluun toimenpiteitä suunniteltaessa.

Sierilä tuhoaa luonnon monimuotoisuutta ja estää vaelluskalojen palauttamista

Ministeri Tytti Tuppuraisen tulee toimia yhdessä Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän kanssa ns. Sierilän patohankkeen estämiseksi. Sierilän patoallas tuhoaisi lopullisesti Rovaniemen Vanttauskosken alapuolisella virta- ja koskiosuudella tärkeitä lohen, taimenen ja harjuksen kutu- ja poikastuotanto-alueita.

Sierilä tuhoaisi myös käytännössä Itä-Lappilaisten haaveen siitä, että vaelluskalat pääsisivät nousemaan aina Ylä-Kemijoen latvoille ja Luirojokeen. Muistutamme, että Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite 5 osiossa ”hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” on otsikkona:

Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa”

Sierilän rakentaminen valtionyhtiöiden toimesta tuhoaa uhanlaisia lajeja ja merkittävästi heikentää vaelluskalojen palauttamista koko Kemijoen vesistöön. On korkea aika luopua tästä Kemijoen kaunista virtaosuutta tuhoavasta hankkeesta. Alueella on eläviä kyläyhteisöjä, Oulankajoki-tyyppisiä hiekkatörmiä, laajoja hiekkarantoja, jokidyynejä sekä uhanalaisia lajeja. Säilytetään Kemijoen Rovaniemen seudun koskivirrat kyläläisten, rovaniemeläisten ja vaelluskalojen nautinta-alueeksi. On aika luopua Sierilästä ja palauttaa vaelluskalat Kemijoen vesistöön.

Strategian toimenpiteillä vahvistetaan kansalaisten perusoikeuksien turvaamista,”

                Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma s. 183

Vaelluskalojen paluu on merkittävä aluepoliittinen investointi koko vesistöalueen ihmisille ja vesiluonnon monimuotoisuudelle. Se lisää jokivarsien kiinteistöjen ja tonttien arvoa, oikeudenmukaisuuden tunnetta, ja työllisyys paranee mm. matkailun ja virkistyksen toimialoilla.

”Valtion omistaminen on yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen väline. Yhtiöomaisuudessa kiinni oleva pääoma on niin merkittävä, että sillä pitää saada nykyistä enemmän kasvua ja työllisyyttä aikaiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta s. 185

Valtion omistajaohjausta toteutettakoon hallitusohjelmaan kirjatun tahdon mukaisesti kunnioittaen edesmenneen ensimmäisen ympäristöministerimme Matti Ahteen perintöä virtavesien suojelussa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on mahdollista.”

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma s. 33

Vesiluonnon ja vaelluskalakantojen monimuotoisuuden turvaaminen on mahdollista, peruskeinona on vaatia valtion omistajaohjauksessa olevia yhtiöitä toimimaan Suomen hallitusohjelman hengen ja kirjausten mukaan.

3.4.2020

Kemi-, Ii- ja Oulujoen kalastajat vaelluskalojen puolesta/ns. Karvalakkilähetystö

Kyösti Honkala

Jaakko Räisänen

Mika Flöjt

Kari Kilpimaa

Jouko Sirkkala

Irja Wendish

Ilpo E Heikkilä

Pekka Nyman

Mikko Mitronen

Jouko Häyrynen

Rauno Virta

 

Lähde: Hallitusohjelma ”Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”

 

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

TUKES:in vastuulla on Juomasuon louhoksen yleinen turvallisuus 

(Lähetetty Koillissanomiin 12.12.2019, ei vielä 19.12 mennessä julkaistu)
Tukes:in kaivospiireistä vastaava Ossi Leinonen toivoo Koillissanomien haastattelussa (12.12), että Kuusamon kaivosasioissa puhuttaisiin vain faktoista. Tämähän olisikin helppoa juuri jos Juomasuon kaivospiirin osalta puhuttaisiin vain faktoista, ja TUKES ei edistäisi kaivoshankkeiden etenemistä puuttellisilla päätöksillään, eikä STUK ja GTK toimisi rahasta kaivosyhtiöiden konsultteina hankkeissa. Kuvaavaa näiden konsulttitoiminnalle on, kuten STUK:in pääjohtaja Laaksonen totesi Säätytalon seminaarissa: ”että yhtiöt päättävät mitä mitataan ja mistä mitataan.” Järjestelmä on kallistunut kaivoshankkeiden edistämisen ja faktatiedon himmentämisen puolelle. Kuten aiemmin Koillissanomien kirjoituksessani kerroin, STUK:in viranomaistyönä tekemät säteilymittaukset koelouhinnan aikana Kitkajoen Juomasuosta osoittavat, että malmio ”yllättävän uraanipitoinen” ja louhoksilla ja koerikastamoilla työskennelleiden sallittu säteilyaltistus tulee täyteen ennenaikaisesti. Koerikastamolla jo kahdessa kuukaudessa malmion kovan uraanipitoisuuden takia.
__
STUK:in raportti Juomasuon uraanista ja säteilystä (28.10.1992), kun normaali ’turvallinen taustasäteilytason’ raja on alle 0,30 µSv/h : ”jo louhittu malmi oli ennakkotietoihin nähden yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat välillä 5,5 – 6,7 µSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 4,5 – 6,9 µSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suuruusluokaltaan lähes 1000 ppm.” Koelouhoksella täyttyi työntekijöillä vuosittainen säteilyannos vuodessa ja koerikastamolla jo parissa kuukaudessa malmin korkean uraanipitoisuuden takia: ”Tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%.
__
Lisäksi näissä jo 1990 luvun STUK:in ja Outokummun raporteissa suositellaan, että Juomasuo yllättävän korkean uraanipitoisuuden takia tulee peittää ja aidata. Tämän peittämisten ja suojauksien tekemisen valvonta on ollut erityisesti kaivoksien ja vanhojen kaivospiirien yleisestä turvallisuudesta (ns. yleiset ja yksityiset edut) vastaavan Tukesin viranomaisvastuulla, siis  tässä tapauksessa Tukesin kaivospiireistä vastaavan Ossi Leinosen vastuulla. Samaan aikaan kuitenkin on käynyt niin, että mm. yleistä turvallisuutta vaalivat yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset on TUKES määrittänyt niin puutteellisesti erityisesti Kitkajoen Juomasuon osalta, että ne kumottiin KHO:ssa.
__
Erityinen huoli on ollut kuitenkin TUKES:in ja STUK:in leväperäisyys ja vastuuttomuus siinä, etteivät he ole hoitaneet kahden kylän välissä sijaitsevaa louhosaluetta jo 1990-luvulla vaadittuun turvallisuuskuntoon eli peittäneet sitä. Kuten kaikki kyläläiset ja paikalliset tietävät Juomasuolla ei ole tehty mitään radioaktiivisen louhoksen peittämiseksi vaan se on saanut päästää radioaktiivisia ”henkäyksiään” ja pölypäästöjään sekä säteilyä ympäristöön nämä vuosikymmenet. Kyläläiset ovat liikkuneet alueella, keränneet alueelta kiviä saunakiviksi, pikkupojat uineet louhoslammessa ja louhokseen on laitettu siikojakin, joista on mitattu korkeat radioaktiviisuudet. Ongelmahan on ettei Juomasuon louhoksen radioaktiivisuus näy tai haise.
__
Käytännössä Juomasuon louhoksen osalta on alueen asukkaiden turvallisuus ja elinympäristön puhtaus vaarantunut viranomaisten toimimattomuuden takia. Lisäksi avonainen Juomasuon voimakkaasti uraanipitoinen louhos on kohdannut Kuusamon ylängön voimakkaan sadannan, ja siten herkästi vesiliukoinen ja myrkyllinen uraani ja raskasmetallit ovat purkautuneet louhoksesta suotokentän kautta alapuoliseen suohon, joka purkaa vetensä Kitkajokeen laskevaan Hangaspuroon. Juomasuon sedimenttien, vesien, ympäristön, kasvien jne radioaktiivisuudesta on tehty mittauksia: kohonneita radioaktiivisuutta on löytynyt louhoksesta, sen ympäristöstä ja Hangaspurosta. Mittaustulokset on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ELY:yn, koska TUKES ja STUK viranomaistoimia laiminlyönneinä viranomaisina ovat asiassa jäävejä.
__
Ja nyt kommentoidessaan edelleen Koillissanomissa vähättelevästi Kuusamon uraaniasioita Tukesin Ossi Leinonen osoittaa a) ettei hän ole perehtynyt riittävästi b) tai tietää, että TUKES ja STUK ovat kaulaansa myöten Juomasuossa puutteellisten luvituksien, vähättelevän harhaanjohtavan tiedon levittämisen ja leväperäisen ihmisten ympäristöturvallisuuden valvonnan takia.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmion uraanista ja säteilystä

Kuusamon uraanivyöhykkeen karttoja, joihin Kitkajärven Kouervaara ja Kitkajoen Juomasuo on merkitty erillisin uraanimerkein, on esitelty Atomiteknillisen seuran ja IAEA:n seminaareissa. Geologi Heikki Pankan Michiganin yliopiston lisensiaattityössä Juomasuon malmio on merkitty uraani-kulta-koboltti merkein. Kaivosyhtiö ”Latitude” on hakenut laajoihin varaus- ja valtaushakemuksiin mm. koko Kitka-Ruka-Oulanka alueen uraanivyöhykkeet kaivoshankettaan varten. Latitudella on Käylän ja Säkkilän kylien alueen ”Juomasuon” -kaivospiirien lisäksi myös Rukan lähellä ”Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon” -kaivospiirit ja niiden ympärillä valtaushakemukset (liite 1 Tukes kartta).

TUKES kartta: Latituden Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirit ja valtaushakemukset.

TUKES kartta: Latituden Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirit ja valtaushakemukset.

Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatarekisterin mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12% eli yli 1000 ppm. Kaivosyhtiö Latitude ei ole luopunut Rukan alueen kaivospiireistä eikä valtaushakemuksista. Päinvastoin yhtiö on laajentanut varauksia ja valtaushakemuksia koko uraanivyöhykkeelle.

Tässä vaiheessa olisi jo luullut, että kaivosyhtiö ”Latituden” lobbari Jussi Lähteelle (KS 2.12) olisi jo selvinnyt, että 1000 ppm on pelkkä taloudellisuusraja uraanimalmiolle, siis jos kaivos avattaisiin pelkkänä uraanikaivoksena, mutta kun uraani on kytköksissä muihin mineraaleihin, kuten kultaan tai kobolttiin on taloudellisuusraja käytännössä alhaisempi*. Kyseinen 1000 ppm ei myöskään ole ympäristöturvallisuusraja eikä terveysturvallisuusraja kuten STUK:in viranomaisena tekemät mittaukset ja Outokumpu Oy:n raportit Juomasuon koelouhinnasta ja malmien koerikastamista osoittavat.

Kaivosyhtiöt pyrkivät kaivostoiminnassaan louhimaan erityisesti rikasta malmia, siten Kitkajoen Juomasuolla he tulisivat erityisesti louhimaan uraanipitoista malmia, koska mm.- ”kulta on uraanipahkuroiden sisässä” ja ”uraania on 187 kertaa kultaa enemmän” (GTK:n Heikki Pankka Juomasuosta). Lisäksi STUK:in Mika Markkanen toteaa Juomasuon säteilymittauksien jälkeen, että Juomasuon uraania-kultaa- ja kobolttia sisältävä malmi on yllättävän uraanipitoista ja lähellä 1000 ppm rajaa. STUK:in raportti Juomasuosta 28.10.1992: ”jo louhittu malmi oli ennakkotietoihin nähden yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat välillä 5,5 – 6,7 µSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 4,5 – 6,9 µSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suuruusluokaltaan lähes 1000 ppm.”

Ja tässä kohdin pitää myös muistaa, että 1000 t uraania on kansainvälinen raja suurelle ja pienelle uraanimalmiolle. Kitkajoen Juomasuolla siis koelouhittiin 2000 t malmia, jonka uraanipitoisuus on lähes 1000ppm.

Ja normaalin taustasäteilyn raja on 0,30 µSv/h, kun koelouhinnan malmin säteily oli siis: ”Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat välillä 5,5 – 6,7 µSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 4,5 – 6,9 µSv/h.”

STUK:in Mika Markkanen 28.10.1992 toteaa Juomasuon työntekijöiden säteilyaltistuksesta:

”Louhinnan kairauksissa muodostui runsaasti kairauspölyä. Kairattaessa uraanipitoisia malmeja saattaa pöly sisältää huomattavia pitoisuuksia uraania. Tällaisen pölyn jatkuva hengittäminen aiheuttaa merkittävää säteilyaltistusta. ”

”Työntekijöille, jotka ovat koko työpäivän ajan uraanipitoisten aineisten välittömässä läheisyydessä, voi aiheutua merkittävää säteilyaltistusta. Tällaisia työtekijöitä ovat esim. louhoksessa kaivinkoneen kuljettajat, jotka voivat olla koko työpäivän säteilevän aineksen ympäröimiä. Käsiteltäessä sellaisia malmeja kuin mitä ensimmäiset 2000 tonnia olivat, saattaa kuljettajaan kohdistuvat ulkoisen säteilyn annosnopeus olla pahimmillaan luokkaa 5 – 10 µSv/h.”

Koelouhoksella täyttyi työntekijöillä vuosittainen säteilyannos ja koerikastamolla jo parissa kuukaudessa uraanin korkean uraanipitoisuuden takia: ”Täryporarikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%. Ennakkoarvioihin nähden korkea pitoisuus selittyy rikkaalla malmilla”. 

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että STUK:in henkilöseurannan säteilymittaukset eivät ottaneet huomioon radioaktiivisten hajoamistuotteiden levittäytymistä ympäristöön ja vesistöihin, vaikka siihen kyllä STUK:in Mika Markkasen (1992) raportissa viitataan: ”Louhittavassa malmissa uraanipitoisuus on, ainakin B-louhoksen osalta, merkittävästi suurempi kuin etukäteen arviointiin. Mikäli näin on myös muiden louhittavien malmien osalta, tulee koerikastuksessa syntyvä jätehiekkakasa sisältämään suuria määriä radioaktiivisia aineita. Niillä saattaa olla säteilyvaikutuksia ympäristöön pitkän ajan kuluessa. Esim. sadevedet voivat liottaa kasasta radioaktiivisia aineita, jotka voivat kulkeutua pitemmälle alapuoliseen vesistöön.”

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta,

Mika Flöjt

valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

*Latituden edeltäjä ja samalla yrityksen Y-tunnuksella toiminut Dragon Mining yhtiö totesi kansainvälisessä finanssiraportissaan, että Talvivaara osoittaa sen prosessin kuinka uraani voidaan luvittaa tuotantoon kunhan kaivos ensin avataan jollain muulla mineraalilla. Kainuun ELY:n tulkinnan mukaan, kun uraani otetaan tuotantoon, vaikka edes sivutuotteeksi, tulee kaivoksesta sitten virallisestikin uraanikaivos. Tätä juridiikkaa ”Latitude” pyrkii tässä vaiheessa häivyttämään, koska silloin laukeaisi kunnan veto-oikeus kaivoshankkeisiin. Kuusamolta pyydettäisiin periaatepäätöstä kaivoksen avaamisesta. Toisaalta Latituden Jussi Lähde on jo kyllä mediassa lipsauttanut, että kaivoslaki vaatii yhtiöitä hyödyntämään kaikki kaivospiirien mineraalit mahdollisimman tehokkaasti. Nämä ovat merkittävää tietoa, koska aikaisemmin uraanista ei kerrottu virallisesti kyläläisille ja päättäjille mitään vaan Juomasuo koelouhittiin ”kultakaivoksena”, nyt tätä samaa hyvin uraanipitoista malmiota yritetään päästä kairaamaan ja lopulta louhimaan ”kobolttikaivoksena”.

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Juomasuon uraanikultakoboltti -malmiosta ja sen kairaamisesta

julkaistu Koillismaan Uutisissa 28.12.2019

Juomasuon uraanikultakoboltti -malmiosta ja sen kairaamisesta 

Parhaillaan Latitudella on käynnissä hakemukset Juomasuon kaivospiiriin ja sen ympäristön kairauksiin liittyen. Mediassa Latitude ja myös Tukes jättävät kertomatta Juomasuon malmioon sisältyvistä haitallisista mineraaleista.

Ohessa liitteessä kuva kairauksesta Juomasuon uraanikultakoboltti -malmioon, kairausreikä 333:

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia, osoittaa sen, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin.

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia, osoittaa sen, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin.

GTK raportti osoittaa uraania ja toriumia olevan alusta alkaen päämalmioon saakka, ja jossa päämalmiossakin on uraania 3 kertaa kobolttia enemmän. Rikkiä (S) on eniten, sitten uraania (U), toriumia (Th), bariumia (Ba), nikkeliä (Ni), lyijyä (Pb), molybdeeniä (Mo), kobolttia (Co) ja kuparia (Cu).

Siten se että kaivosyhtiö nimeää malmion esim. kobolttimalmioksi, ei tarkoita että sitä kobolttia olisi kyseisessä malmiossa eniten, eikä sitä etteikö muita mineraaleja malmioon sisältyisi, vaan että kaivosyhtiö toivoo saavansa koboltista eniten rahallista tuloa. Tuota toivettaan kaivosyhtiö vasta alkaa selvittämään.

Toivemineraaliin perustuen luodaan illuusiota median avustuksella, sosiaalisen toimiluvan hankkimiseksi. Sosiaalista toimilupaa ja virallisiakin lupia haittaavat harmemineraalit yhtiö jättää viestinnässään kertomatta, mikä on paikallisten ihmisten harhauttamista.

Käyttipä kaivosyhtiö malmista mitä uutta nimikettä tahansa, ei sen nimenmuutoksen perusteella malmion mineraalit mihinkään uuteen järjestykseen järjestäydy eikä uraanit väisty. Kitkajoen Juomasuolla ja sen ympäristössä malmitutkimuksissa kairataan uraanipitoiseen malmioon, jossa on lisäksi muitakin haitallisia mineraaleja, kuten arseenia ja tremoliittia (asbestia). Siten syntyy väistämättä uraania sisältävää kairausvettä ja kairaussoijaa.

Mutta nyt Latitude hakee Hangaslampi 1 malminetsintälupaa kairatakseen Juomasuon kaivospiirin ulkopuolelta Juomasuon kaivospiiriin, mutta on jättänyt hakemuksessaan kokonaan käsittelemättä haitallisista mineraaleista aiheutuvan riskin. Ne vaikuttavat oleellisesti lupamääräyksiin ja yhtiölle määrättävään vakuuteen, mutta Latitude vaikenee hakemuksessaan ja mediaviestinnässään niistä. Myös hakemuksen tarkoitus kairata Hangaslampi 1 hakemusalueen ulkopuolella sijaitsevaan Juomasuon malmioon on kaivoslain vastainen.

Latitudella ei ole voimassa olevaa kaivoslupaa Juomasuon kaivospiiriin, koska KHO kumosi sen 22.11.2017 päätöksellään 6029/2017, katsoen Tukesin tehneen lupapäätöksen kaivoslain vastaisiin menettelyin. Tukes ei ole vieläkään antanut uutta yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisia määräyksiä eikä myöskään uutta vakuusvaatimusta Juomasuon kaivospiiriin. Noihin lupakäsittelyihin vaikuttavat ratkaisevasti haitallisista mineraaleista aiheutuvat riskit, mutta niistä Latitude ja Tukeskin vaikenevat mediassa.

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment

Vastine: Juomasuon uraanikultakoboltti malmiosta ja sen kairaamisesta

Vastine Koillissanomien 18.11.2019 päivän lehtijuttuun jossa oli nimeni mainittu ja annettiin epätarkkoja tietoja asiasta eikä ymmärretty kertoa erityiskysymyksistä koskien uraanipitoisten malmioiden kairaamista.

Alla oleva kirjoitus lähetetty Koillissanomiin 19.11.2019:

—————————————-

Juomasuon uraanikultakoboltti malmiosta ja sen kairaamisesta 

Ohessa liitteessä kuva kairauksesta Juomasuon uraanikultakoboltti -malmioon, kairausreikä 333 (toivottavasti kuva tulee lehteen):

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia, osoittaa sen, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin.

GTK raportti koskien Kitkajoen Juomasuon malmion kairauksia osoittaa sen, että uraania ja toriumia on aina parista kymmenestä metristä lähtien aina päämalmioon saakka, jossa muut mineraalit kytköksissä uraaniin ja toriumiin.

Tuon tutkimusselostuksen mukaan Juomasuon malmiossa on rikkiä (S) eniten, seuraavaksi eniten uraania (U), sitten toriumia (Th), bariumia (Ba), nikkeliä (Ni), lyijyä (Pb), molybdeeniä (Mo), kobolttia (Co) ja kuparia (Cu).

Siten se että kaivosyhtiö nimeää oman rahallisen kiinnostuksensa vuoksi jonkun malmion esim. kobolttimalmioksi, ei tarkoita että sitä kobolttia olisi kyseisessä malmiossa eniten, eikä sitä etteikö muita mineraaleja malmioon sisältyisi, vaan että kaivosyhtiö uskoo kyseisestä koboltista ehkä saavansa eniten rahallista tuloa. Kyse on uskosta tai toiveesta, koska sitä asiaa kaivosyhtiö vasta alkaa selvittämään.

Paikalliselle yhteisöille, päättäjille ja medialle uskotellaan sitten pelkästään tuon yhden mineraalin varassa luotuja toiveikkaita käsityksiä hankkeesta; pitäähän varsinkin median avulla saada asialle sosiaalinen toimilupa.

Mutta louhittaessa tuota toivemineraalia joudutaan samalla käsittelemään noita muitakin mineraaleja, joista osa on hyvinkin haitallisia sekä kustannusten ja ympäristövaikutusten ja sosiaalisen toimiluvan saamisen kannalta. Ja siten myös tarvittavien lupien saamisen kannalta. Kaivosyhtiö jättää haitalliset mineraalit kertomatta, mikä on paikallisten ihmisten harhauttamista.

Kuten yllä olevasta kuvasta selviää, ovat Juomasuon malmiossa kaikki nuo mineraalit pääosin samalla syvyydellä malmiota, ja siinä kohdin uraania on 3 kertaa kobolttia enemmän. Tuohon GTK:n laatimaan kaavioon ei ole merkitty kultaa, GTK:n Heikki Pankan mukaan uraania on yli 150 kertaa kultaa enemmän. Mutta siitä huolimatta kultakaivoksen nimellä Dragon aikoinaan omaa hankettaan markkinoi.

Käyttipä kaivosyhtiö malmista mitä nimikettä tahansa, ei sen nimenmuutoksen perusteella malmion mineraalit mihinkään uuteen järjestykseen järjestäydy. On myös huomioitava, että 1000t uraania on kansainvälinen raja suurelle ja pienelle uraanimalmiolle.

Siten Kitkajoen Juomasuolla ja sen ympäristössä malmitutkimuksissa kairataan käytännössä uraani pitoiseen malmioon, jossa on muitakin haitallisia mineraaleja kuten arseenia ja asbestia. Siten syntyy väistämättä haitallisia mineraaleja sisältävää kairausvettä ja haitallisia mineraaleja sisältävää kairaussoijaa. Aikaisemmin luodussa ministeriön päättämässä ns. uraaniasetuksessa vaadittiin, että viranomaiset käsittelee uraanimalmioon kohdistuvat kairaukset tarkemmin. Nyt TUKES:in viranomaiset laittaa pään kuvaannollisesti uraania sisältävään rikastushiekkaan ja väittää, ettei tiedä Kuusamon uraanivyöhykkeestä ja Juomasuon uraania sisältävästä malmiosta, vaikka TUKES:issa on kyllä asia hyvin tiedossa karttoja myöten.

Siten TUKES:in viranomaiset rikkovat Århusin tiedonsaatisopimusta, uraaniasetuksen ja uuden kaivoslain henkeä siitä, että asianosaisia pitäisi informoida kaikesta olennaisesta tiedosta, joka voi koskea yrityksen hankkeissa heidän elinympäristönsä tilaa. Parhaillaan Latituden valtaushakemuksessa vaietaan uraanista ja haitaillisista mineraaleista ja väitetään ettei haitallisia kaivannaisjätteitä synny.

Samaan aikaaan kuusamolaisilla on jo hyvin tiedossa Kitkan Kouervaaran kairauksien valitettava esimerkki siitä, että malmikairaukset uraanivyöhykkeellä ja uraania sisältävissä malmiossa ovat riski pohjavesille ja vesistöille.

Malmikairaukset uraanipitoisten malmioiden läpi lisää herkästi vesiliukoisen ja myrkyllisen uraanin liukenemistä pohjavesiin.  Kitkajon Juomasuon ja Hangaslammen valtauksia nämä virtaukset kulkevat Kitkajokeen.

Malmikairaukset uraanipitoisten malmioiden läpi lisää herkästi vesiliukoisen ja myrkyllisen uraanin liukenemistä pohjavesiin. Kitkajon Juomasuon ja Hangaslammen valtauksia nämä virtaukset kulkevat Kitkajokeen.

Käylä-Säkkilä-Juuma alueella pohjavesijänteet ja vedet virtaa Kitkajokeen suoraan ja epäsuoraan. Siksi on erityisen arveluttavaa, että yhtiö kertoo, että he ovat jo kairanneet Juomasuon uraania sisältävän malmion alueella ilman, että kairauksia olisi TUKES luvittanut ja yhteiskunnalla olisi tiedossa kairauskohteet sekä kairauksille olisi määritelty uskottavat vakuudet.

Alkuperäisen Dragon Mining Oy:n Juomasuon YVA-selostuksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hylkäsi puutteellisten selvitysten vuoksi, erityisesti malmioon sisältyvän uraanin, arseenin ja muiden haitallisten mineraalien vuoksi, ja niistä aiheutuvien puutteellisesti selvitettyjen ympäristö-, vesistö- ja ekologisten riskien vuoksi. Nyt Latitude jättää hakemuksessaan kokonaan käsittelemättä haitallisista mineraaleista aiheutuvan riskin. Ja kirjoituksissaan Latituden lobbari Jussi Lähde sivuuttaa jälleen tämän ongelman, pyrkien siten harjaanjohtamaan kyläläisiä ja päättäjiä hankkeen kokonaisluonteesta.

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

Posted in Yleinen | Leave a comment