Oulujärven Jormuan ja Mieslahden kyläläisten kaivospiina

Oulujärven Jormuan ja Mieslahden kyläläisten kaivospiina. Kylät sijaitsevat lähellä Kainuun Paltamon Kontiomäen kylää. Paltamon ja Kajaanin rajalla Nuas- ja Oulujärven välissä.

Kokonaisvaltaista tarkasteluako?

Kaivosviranomaisena toimivan TUKES:in karttapalvelimen kuva näyttää, kuinka Mondo Mineralsin vanhat kaivospiirit tukehduttavat Kainuun Paltamon ja Kajaanin rajalla olevien Jormuan ja Mieslahden kylien normaalin maankäytön kehittämisen. Sitä ne olevat tehneet jo 60 vuoden ajan.

Nuo kaivospiirit ovat parhaillaan Tukesin käsittelyissä, kukin erikseen. Sekä kaivoslaki että ympäristönsuojelulaki edellyttävät kokonaisvaltaista tarkastelua hankkeen vaikutuksista yleiselle ja yksityisille eduille, samalla yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa selvittäen. Sellaista Mondo ei ole tehnyt eikä Tukes, ELY tai AVI ole vaatineet.

Mutta kyläläiset vaativat jo aikaisemmin, että yleisen ympäristöetuuden valvojaviranomaisen Kainuun ELYn tulee velvoittaa Mondo Minerals yhteisvaikutusarvioinnin hankkeistaan tekemään. Kainuun ELY lausuikin, että kunhan riittävät tiedot saadaan, niin ELY tekee päätöksen ns. harkinnanvaraisen YVA-selvityksen tarpeesta. Myöhemmin Kainuun ELY-keskus lausui, ettei riittäviä selvityksiä ole heille esitetty, joten ELY ei voi tehdä päätöstä yhteisvaikutusten YVA-selvityksen vaatimisesta. Siis kun ei ole selvitetty niin sillä perusteella ei vaadita selvittämään.

Tyynelän kaivospiirille hakee Mondo Minerals nyt jatkoa-aikaa, ja merkillisesti Kainuun ELY-keskus lausui nyt, ettei nytkään yhteisvaikutuksia tarvitsisi selvittää, koska alueen keskellä oleva Jormua 1 kaivospiiri on haettu raukeamaan, ja siten yhteisvaikutukset tulisivat pienenemään. Siis ettei yhteisvaikutuksia tarvitse selvittää. Kainuun ELY murentaa luottamusta toimintaansa.

Tyynelän kaivospiirin jatkoaikahakemuksesta on Tukesille jätetty 22 lausuntoa, muistutusta ja mielipidettä. Paikallisyhteisöt, asukkaat ja mökkiläiset vastustavat jyrkästi, Kainuun luonnonsuojelupiiri katsoo lupahakemuksen olevan lainvastaisesti puutteellinen eikä Kajaanin kaupunki puoltanut hakemusta;

”Ennen jatkoaikahakemusta tehtävää päätöstä hakijan tulee tehdä Tukesin aiemmassa päätöksessä (16.10.2013) esitetyt luontoselvitykset sekä mahdollinen YVA-menettely huomioiden lähellä olevien kaivospiirien yhteisvaikutukset. Hankkeen vaikutukset tulee selvittää kattavasti yleisiin ja yksityisiin etuihin kuten vesistöihin ja muihin luontoarvoihin, alueen kehittämiseen, asutukseen, elinoloihin, alueen ihmisten terveyteen ja muihin lähialueen asukkaiden ja ympäristön kannalta olennaisiin seikkoihin. Hankkeesta suoran tai välillisesti aiheutuvien haittojen laajuutta ja merkittävyyttä ei pysty arvioimaan hakemusasiakirjoista saatavien tietojen perusteella. […] Edellä mainittujen puutteiden johdosta kaupunki ei puolla jatkolupahakemusta, koska riittäviä selvityksiä yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei ole tehty”.

Mieslahden kaivospiirille on Mondo myös hakenut jatkoaikaa, ja Tukesin mukaan sen käsittely alkaa ensi vuonna samoin kuin kaivospiirin laajennuksen uudelleenkäsittely.

Maailmankorven kaivospiiriasia on Tukesin mukaan pysähdyksissä ja koska täydennyksiä tarvitaan paljon, niin asian käsittely ei jatku vielä ensi vuonnakaan.

Kaivospiina siis jatkuu vuosikausia eteenkin päin. Paikallisyhteisöt ja Kajaanin kaupunki vaativat riittäviä selvityksiä yhteis- ja kokonaisvaikutuksista lupahakemusten perusteeksi. Vielä ei ole merkkiäkään sellaisiin selvityksiin ryhtymisistä.

Kaivoslain uudistaminen on todella tarpeen kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi.

Mika Flöjt

Oulujärven mökkiläinen

Posted in Yleinen | Leave a comment

Yksimielinen maakuntavaltuusto: ”Valtatiet 22, 20 ja 5 lisättävä yhteisellä edunvalvonnalla runkotieväyliin”

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto päätti 3.12.2018  Oulussa yksimielisesti, että osin valtakunnallisessa, mutta erityisesti Pohjois-ja Itä – Suomen mediassa keskusteluttanut Liikenneministeriön linjaamaa ”runkoverkkoväylä” -päätöstä tulee yhteisesti, yli puolue- ja maakuntarajonen täydentää valtateiden 22, 20 ja 5 lisäämisellä ministeriön runkoverkkokarttaan. Näin varsinkin kun nyt Pohjoinen Itä-Suomi on kartalla valkoinen (eli tyhjä) virallisista valtakunnallisesta runkoverkkoväylistä.

Maakuntahallituksen varapuheenjohtajana kokouksessa, ilman esitysoikeutta, käytin puheenvuoron jossa toivoin, että maakuntavaltuuston joku jäsen ottaisi kopin ideasta, millä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan toiminta ja taloussuunnitelmaan lisättäisiin maakunnan yhteinen tahtotila toteuttaa edunvalvontaa valtateiden 22, 20 ja 5 lisäämisestä valtakunnallisiin runkotieväyliin. (4 ja 8 valtatiet siellä jo on).

Oman puheenvuoroni jälkeen puheenvuoro oli kuusamolaisella Martti Turusella (kok.) joka otti nimiinsä ideoimani muutosesityksen, esittäen sitä virallisesti osaksi Pohjois-Pohjanmaan virallista edunvalvontaa.

Turusen puheenvuoron jälkeen Kalervo Ukkola (vas.), Latekoe Lawson Hellu (vihr.), Hanna Saari (kok.) Vesa Riekki (kesk.) ja Harri Karjalainen (kesk.) kannattivat tätä lisäystä maakuntaliiton toiminta- ja talousuunnitelmaan:

”Maakuntakeskusten väliset keskeiset valtatiet 22, 20 ja 5 on lisättävä yhteisellä edunvalvonnalla runkotieväyliin.”

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sdp) lopuksi totesi, että tämähän saatiin hyväksyttyä yksimielisesti aikamoisella ilmaveivillä. Samassa hengessä maakuntavaltuusto hyväksyi myös muut eri ryhmien muutosesitykset. Että kyllä maakuntapoliitikot joskus (päätös pykälien lukumäärissä useimmiten) yli puoluerajojen pääsevät asioista yhteisymmärrykseen ja yhteisen tahtotilan osoitukseen.

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Ilmastonmuutoksen ja Fennovoiman aikataulut

Kuusamon valtuutetut kävivät maanantaina 26.11. tutustumassa Rukan uusiin gondoleihin ja kuulemassa eri elinkeinoalojen tulevaisuuden näkemyksiä. Rukan kisojen jälkeen, kun Fennovoiman plakaatit saatiin puretuksi Rukalta, luontoäiti pyrytti Rukan valkoiseksi puhdasta lunta. Rukakeskus käyttää uraanivoiman sijaan sertifioitua ekoenergiaa.

Ilmastonmuutoksen ja Fennovoiman aikataulut

IPCC:n raportin optimistisen tulkinnan mukaan ihmiskunnalla on 12 vuotta aikaa leikata globaaleja kasvihuonepäästöjä erittäin voimakkaasti välttääksemme voimistuvan ilmastonmuutoksen vaaralliset seuraukset. Maailman ilmatieteenlaitoksen (WMO) mukaan ’mahdollisuuksien ikkuna on jo lähes sulkeutunut’.

“The science is clear. Without rapid cuts in COand other greenhouse gases, climate change will have increasingly destructive and irreversible impacts on life on Earth. The window of opportunity for action is almost closed,” said WMO Secretary-General Petteri Taalas.

Lainauksen lähde: https://public.wmo.int/en/media/press-release/greenhouse-gas-levels-atmosphere-reach-new-record

Ongelmalliseksi asian tekee se, että globaaleista kasvihuonepäästöistä hiilidioksidipitoisuudet (CO2) ovat jo yläilmakehässä saavuttaneet globaalina keskiarvopitoisuutenatason 405,5 ppm (parts per million). Aikaisemmin monet kansainvälisesti arvostetut tutkijat ja yhteisöt ovat jo vuosia sitten todenneet, että ihmiskunnan kannalta turvallinen hiilidioksidipitoisuuksien taso olisi arviolta lähellä noin 350 ppm. Mahdollisuuksien ikkuna on siten käytännössä lähes kiinni, koska jo vuosikymmenten aikana kertyneet globaalit kasvihuonepäästöt säilyvät ilmakehässä vähintään sata vuotta ja merissä jopa pitempään. Useiden tutkijoiden ja yhteisöjen kanta oli jo viime vuosikymmenen ilmastoneuvotteluiden aikana, että turvallisen ilmaston taso olisi noin 350 ppm CO2. YK:n ilmastoneuvotteluiden Puolan Poznanin ja Tanskan Kööpenhaminan ilmastokonferenseissa,arvioitiin, että maailmalla on aikaa vain vuoteen 2015 saakka alkaa voimakkaasti vähentämään globaaleja ilmastopäästöjä. Tämä lyhyt aikaikkuna siksi, että globaalit hiilidioksidipäästöt pysyvät ilmakehässä yli sata vuotta ja merissä sitoutuneena vielä pitempään.

”“COremains in the atmosphere for hundreds of years and in the oceans for even longer. There is currently no magic wand to remove all the excess CO2 from the atmosphere,” said WMO Deputy Secretary-General Elena Manaenkova.”

Lainauksen lähde: https://public.wmo.int/en/media/press-release/greenhouse-gas-levels-atmosphere-reach-new-record

Lisäksi jäätikkötutkijat ovat maailman eripuolilta tehdyistä jääkairauksien data-analyyseissään päässeet johtopäätökseen, että yhtä korkealla tasolla globaalit hiilidioksidipitoisuudet ovat olleet noin 3-5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin lämpötila oli 2-3 astetta lämpimämpi:

”The last time the Earth experienced a comparable concentration of CO2 was 3-5 million years ago, when the temperature was 2-3°C warmer.”

lähde: https://public.wmo.int/en/media/press-release/greenhouse-gas-levels-atmosphere-reach-new-record

Nuo yllä ja alla olevat faktat onkin syytä pitää mielessä silloin kun miettiin mitä merten rannoille on järkevää rakentaa ja mitä siellä merten rannoilla kannattaa sijaita, koska tuolloin merenpinnat olivat 10-20 metriä korkeammalla:

“The last time the Earth experienced a comparable concentration of CO2 was 3-5 million years ago, when the temperature was 2-3°C warmer and sea level was 10-20 meters higher than now,” said Mr Taalas.”

lähde: https://public.wmo.int/en/media/press-release/greenhouse-gas-levels-atmosphere-reach-new-record

Pitää muistaa, että IPCC:n raporteissa on jo vuosikymmen korostettu ihmiskunnan nopeita päästöjä leikkaavia toimia. Silloin olisi ollut realistisempi mahdollisuus saada globaalit päästöt riittävän voimakkaaseen laskuun, jotta yläilmakehän hiilidioksidipitoisuudet olisi saatu pienennettyä tarvittavalle tasolle 350 ppm, mikä on katsottu turvallisemmaksi tasoksi nykypäästötasoihin nähden.

Valitettavasti tiedeyhteisön varoituksista huolimatta globaalit päästöt ovat jatkaneet kasvuaan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, vaikka edes hetken Obaman presidenttikauden aikana virisikin toivo paremmasta globaalista yhteisvastuusta. Maailman muut kriisit muun muassa Syyrian ja Afganistanin sodat sekä lopulta Yhdysvalloissa itsekkään Trumpin hallinnon linjaukset ovat jo heikentäneet tätä globaalin ilmastopolitiikan yhteisvastuun henkeä. Kuitenkin, jotta emme vaipuisi ilmastopolitiikassa epätoivoon… pitää muistaa, että jokainen päästöjen vähentäminen antaa ihmiskunnalle lisäaikaa ratkaisujen etsintään.

WMO Deputy Secretary-General Elena Manaenkova: “Every fraction of a degree of global warming matters, and so does every part per million of greenhouse gases,” she said.

Tästä huolimatta energia- ja päästöpoliittisena takalautana tulee kuitenkin pitää sitä, että jos ja valitettavan todennäköisesti, kun emme saa globaalisesti päästöjä vähennettyä riittävästi ajallaan, on ihmiskunnan Rion kestävän kehityksen varovaisuusperiaatteen mukaisesti vältettävä tekemästä sellaisia ratkaisuja, jotka voivat lopullisesti saastuttaa globaalisesti elinkelvottomaksi myös ne alueet, jotka saattaisivat säilyä elinkelpoisena voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella.

Niissä maapallon luonnon monimuotoisuuden rippeet saattaisivat säilyä ja ehkä siten ohessa myös ihmiskunta voisi selviytyä eteenpäin jatkaen elämää maapallolla. Näihin ihmiskunnan päättäjien erityistä varovaisuutta sisältäviin päätöksenteko -sektoreihin tulisi kuulua eri riskiyhteiskunnan sektorit, muun muassa kemianteollisuuden lisäksi erityisesti uraanivoimalat ja niiden ’kyljen radioaktiivisesta ydinluusta’ syntyneet atomipommit, mitkä ovat kykeneviä saastuttamaan, pahimmillaan tuhoamaan, elämälle otolliset olosuhteet maapallolla.

Valitettavasti globaalin ilmastokriisin keskellä uraanivoiman lobbarit ovat tarjoamassa ilmastohätää kärsivälle säteilevää kelluntarengasta. Näin vaikka maailmalla ja Suomessa on yleisessä tiedossa maailman uraanivoimateollisuuden ”ydinvoiman renessanssin” lippulaivan eli Olkiluoto 3:n 8 – 10 miljardin fiasko ja yli 10 vuoden epäonnistuminen*. Uraanin lobbareiden mukaan median, päättäjien ja kansan tulisi puoltaa uraanivoimaa ja antaa heille lisää rakentamislupia muun muassa Fennovoiman ja Loviisan uusille reaktoreille. Nämä on kuulemma paras keino torjua globaalia ilmastonmuutosta.

Suuret päätökset eli ”suuret miehiset hankkeet” ovat lobbareiden helpompia myydä medialle, päättäjille ja kansalle kuin monipuoliset hajautetun uusiutuvan energian hybridiratkaisut. Uusiutuvan energian hybridiratkaisut olisivat nopeammin toteuttavissa, loisivat uutta työtä ja innovaatioita sekä ennenkaikkea, olisivat turvallisempia voimistuvan ilmastonmuutoksen sään ääri-ilmiöiden aikakautena.

Pitää muistaa, että uraanivoiman hidas rakentaminen ei kerkiä IPCC:n määrittelemään viimeiseen optimistiseenkaan aikaikkunaan. Ja meillä on jo ongelmallisesti noin 440 ydinvoimalaa jotka tuottavat radioaktiivisia päästöjä ja vaarallista, ratkaisematonta, ydinjätettä. Fennovoimahan ei ole edes vielä jättänyt rakentamislupaan vaadittuja suunnitelmia. Ei vaikka rakentaminen piti olla jo valmis 2018.

Tekniikka & Talous -lehden 26.11.2018 mukaan: ”Greenwichin yliopiston professorin Steve Thomasin mielestä Fennovoiman suunnitelma käynnistää Hanhikiven reaktori vuonna 2024 on naurettava, jos rakentaminen alkaa vuonna 2020 kuten Fennovoima on ilmoittanut. Thomasin mukaan venäläinen teollisuus ei ole 2010-luvulla saanut reaktoreita valmiiksi alle kuudessa vuodessa vaan noin kymmenessä vuodessa. ”Jopa Kiinassa kestää rakentaa seitsemän-kahdeksan vuotta, joten ajatus voimalan valmistumisesta kolmessa-neljässä vuodessa on naurettava”, hän sanoo. (lainauksen lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/jopa-kiinassa-kestaa-7-8-vuotta-fennovoiman-aikataulu-on-naurettava-hanhikiven-ydinvoimala-keraa-kritiikkia-ulkomaillakin-6750595?fbclid=IwAR3td10izXFezCP9g3lZthPyAn_UbWV8eWmsNcsbBshF0u6OV3QnAmwv7rs)

Fennovoimassa uskotaan, että suuren rahan turvin mustakin voidaan pestä mediassa ja ihmisten mielikuvissa valkoiseksi. Ydinvoimayhtiöt käyttävät löysästi rahaansa radioaktiivisesti likaisen bisneksensä mielikuvamuokkaukseen puhtaammaksi, tarjoamalla rahaa ”sponsoroinnin” muodossa sitä vailla oleville.

Onkin hyvä aina jonkun tahon syytä herättää ihmiskunnan päättäjiä, ja nykyään myös ennen vallan vahtikoirana toiminutta mediaa, maanpinnalle ja todeta ettei tällä raharikkaalla uraanikeisarilla ole puhtaita vaatteita yllään. Ei vaikka itse Suomen Hiihtoliitto TV -mainoksissaan yhdessä Fennovoiman kanssa niin väittää. Ydinvoimaloiden henkilökunnan vaatteetkin ovat käytön jälkeen säteilyjätettä.

Suomen hiihtoliiton ”Helsingin herrojen” tulisikin ydinvoimayhtiö Fennovoiman kestityksien sijaan ottaa esimerkkiä kuusamolaisten hienosta esikuvasta olympialumilautailija Enni Rukajärvestä. Enni Rukajärvi vaalii puhdasta luontoa ja ottaa sponsorointisopimuksia vain tahoilta, jotka sopivat arvomaailmaan. Hiihtoliitto tekemällä yhteistyösopimuksen Fennovoima-Rosatomin kanssa antaa signaalin, että radioaktiivisesti saastuttava uraanivoima sopii heidän arvoihinsa.

Lahden kisojen jälkeen viime vuosina usko Suomen hiihdon tekemiseen on hitaasti palautunut. Tekemällä sponsorointisopimuksen Fennovoiman kanssa hiihtoliitto antoi signaalin, että arvot ovat taas rahasta myynnissä. Rukalla uraanikaivoksien ja ydinvoiman radioaktiivisuus ongelmista tietoinen luontoäiti järjesti viime viikonlopun hiihtoliiton Rukan kisoihin todellisen ”black fridayn” eli mustan maan. Kisojen jälkeen kun Fennovoiman plakaatit saatiin puretuksi Rukalta, luonto samantien pyrytti Rukan valkoiseksi puhdasta lunta. Rukakeskus käyttää uraanivoiman sijaan sertifioitua ekoenergiaa.

Radioaktiivinen uraanivoima ei pelasta ilmastonmuutokselta, vaan muodostaa maapallolle vakavan lisäongelman voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauden keskelle. Eikä siten Suomen vastuullisena valtiona tule näyttää huonoa, vaarallista, energiapoliittista esimerkkiä muille maailman valtioille.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kalatielaki Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan

Fortum esittelee Oulujoen Muhoksen Montan vesivoimalan ns. kalasiirtolaitteen toimintaa ja siinä esiintyneitä teknisiä haasteita. Muhoksen Montan vesivoimalaitos tarvitsee luonnonmukaisen kalatien, niinkuin ylempi Pyhäkoskikin. Fortumilla on helppo ne toteuttaa koska kalatievaade on alkuperäisissä vesivoimalupien ns.velvoite-ehdoissa. Montan kalojen ylisiirtolaite voi joku päivä teknisten ongelmien korjaannuttua toimia täydentävänä ratkaisuna kalateille.

Kalatielaki Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan

Vastine Energiateollisuuden edustajan Tuomu Huttusen (13.11.) eri medioissa olleeseen kirjoitukseen, jonka mukaan vesivoimayhtiöt ovat pitkäjänteisesti edistäneet vaelluskalojen palautumista padottuihin vesistöihin. Huttusen kirjoituksessa totta lienee se, että yhtiöiden toiminta on ollut asiassa kovin pitkäjänteistä. Sitempä jotta edes nyt syntyneet sukupolvet eivät joutuisi odottamaan tätä samaa vuosikymmenten pitkäjänteisyyttä seuraavia vuosikymmeniä on Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan sisällytettävä kalatielaki, jolla vesivoimayhtiöt velvoitetaan suunnittelemaan, rahoittamaan ja rakennuttamaan kalatiet sekä palauttamaan vaelluskalat padottuihin vesistöihin Ruotsin vesienhoitomallin mukaisesti.

Ruotsissa suomalainen valtionyhtiö Fortum rakentaa lain velvoittamana kalatietä, mutta on jostain syystä haluton tekemään sitä Suomessa mm. Oulujoella ja Kemijoella. Esimerkiksi Oulujoella Montan ja Pyhäkosken voimalaitoksen alkuperäisissä ja nykyisissä velvoitteissa mainitaan vaelluskaloille rakennettavaksi kalatiet, mutta tämä veronmaksajien omistama valtio-omisteinen energiayhtiö ei ole suostunut toteuttamaan velvoitteitaan Oulujokisten veronmaksajien virkistykseksi ja nautinnaksi – sekä ennenkaikkea jokivesiluonnon eduksi – vuosikymmeniin.

Vastaavaa vesivoimayhtiöille tyypillistä ”vuosikymmenten pitkäjänteisen vapaaehtoisen tahtotilan” nihkeyttä on ollut vesivoimayhtiöillä muun muassa Kemijoella, missä Rovaniemen Sierilän vesivoimarakentamishankkeen kulissipelin takia Kemijoki Oy ei ole rakentanut kalatietä edes Rovaniemelle saakka, vaikka aikoinaan 1990 -luvulla hienosti Lapin Kansassa visioitiin: ”Vaelluskalat palaavat Rovaniemelle vuoteen 2000 mennessä”. Kuinkahan paljon tämä jahkailu on maksanut Lapin Ounasjokivarren ja Rovaniemen seudun kesämatkailun kehittymiselle ja rantatonttien arvolle? Paljon kerkesi vettä Kemijoessa virrata ja vaelluskala seminaari jälleen järjestettiin Ounasvaaran Sky hotellilla 2017, missä Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja yhä pyöritteli asiaa, toistaen taas niitä vesivoimayhtiömiesten puheita ”hyvästä vapaaehtoisista yhteistyöstä…”, mikä on tarkoittanut ettei Kemijoen kalateitä ole rakennettu, ei Rovaniemelle saati Kemijärvelle saakka.

Kainuussa Emäjoen reitti Oulujärven Paltamosta Suomussalmelle Kiantajärveen on merkitty Huttusenkin mainitsemaksi Suomen valtion vaelluskakantojen kärkivesistöksi. Tästä merkittävästä maininnasta huolimatta alueella ei ole ollut mitään Fortumin ja Energiateollisuuden edistämää vaelluskalahanketta Emäjoen vesivoimalaitoksiin. Emäjoen vesistö sopisi oivasti esimerkiksi Oulujärveä syönnösalueena pitävälle järvitaimenten ja järvilohien kutu- ja poikastuotanto alueeksi esimerkiksi Emäjoen vesistön varrella olevien Hyrynsalmen hienojen koskireittien johdosta ja Suomussalmen Kiantajärven johdosta.  Emäjoelle Energiateollisuus Fortumin johdolla voisi ilmoittaa suunnittelevansa, rahoittavansa ja rakennuttavansa kalatiet vaikka ensi viikolla.

Kajaanin/Sotkamon Nuasjärven ja Kuhmon latvavesien välillä oleviin vesivoimalaitoksiin alueen uhanalaisille vaellustaimenille rahoittaisi metsärahoistaan parin voimalaitoksen kalatiet UPM (voimalaitoksien omistaja). Näitä odotellessa.

Iijoella vesivoimayhtiöt yrittävät sälyttää kalateiden rakentamista Otva -yhteistyöhankkeiden varjolla veronmaksajien kustantamaksi. Yhteistyöhanke Otva on hyvä kokonaisuus, missä on ollut hyvä sitouttaa vesivoimayhtiötä vähentämään säännöstelyn haittoja ja yhtiötä ymmärtämään paikallisten intressejä; nautinta- ja kulttuuriarvoja jokea kohtaan. Kuitenkin Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta vast’ikään aivan oikein linjasi osallistumispäätöksessään Iijoen Otvaan, että kalateiden rahoittaminen täytyy tapahtua ”haitan aiheuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti vesivoimayhtiöiden ja heidän omistajatahojen kukkarosta eikä siis veronmaksajien rahoista.

Johtopäätöksenä on tästä vuosikymmenten nihkeydestä ja vitkuttelusta, että vesivoimayhtiöitä pitääkin ”kannustaa” velvoittavilla kalatielailla ja vesienhoitolailla siten, että saavutetaan sama tilanne kuin Ruotsissa, missä Suomen Fortum yhteiskuntavastuullisesti toimien kustantaa ja rakentaa kalatiet sekä vaelluskalojen palauttamisen padottuihin vesistöihin.

Hallitusohjelmassa on sovittava lopetettavan kymmenien vuosien vesienhoitolain direktiivistä poikkeaminen, jotta takarajan jatkuvan siirtely tulevien sukupolvien haitaksi loppuu. Ja kyllä EU:n vesipuitedirektiivin velvoite vesistöjen tilan parantamisesta koskee aikaisempiakin vesistöihin kohdistuneita toimia. Vedet ja vaelluskalat ovat keskeinen osa suomalaisten ja saamelaisten sielunmaisemaa. Siksi vaelluskalojen esteet on purettava ja/tai kalatiet on rakennettava padottuihin vesistöihin. Nämä kaikki edellä mainitut tavoitteet on saavutettavissa kirjaamalla kalatie -laki Suomen hallitusohjelmaan ja vesienhoitolain muuttamisella velvoittavaksi. Tämä lakiin kirjautunut tahtotila voidaan sitten toteuttaa hyvässä yhteistyössä vesivoimayhtiöiden kanssa.

Mika Flöjt

Posted in Yleinen | Leave a comment

Oulun Merikosken uhanalaisten vaelluskalojen kutu- ja poikastuotanto turvattava

 Oulun Merikoski videolle kuvattuna 7.11.2018 Oulujoen Hupisaarten kohdilta. Kuulemma vesi poistettu jotta suihkulähteet saadaan turvallisesti poistettua joen pohjalta.

Samaan aikaan juuri on ollut Hupisaaressa hanke, missä alueelle on siirretty kutukypsiä taimenia kutemaan Hupisaaren puroihin ja virtoihin. Taimenet tuntien kaikki ei varmaan ole pysyneet pelkästään paikallaan Hupisaarten alueella vaan etsiessään kutupaikkaansa vaeltaneet myös alaspäin alapuoliseen virtaan. Lisäksi Hupisaarten purojen alapäässä oli tavattu kutua seuraavien kalabongareiden toimesta suurempia meritaimenia, jotka olivat nousseet Hupisaaren alapuoliseen virtaan kudulle merestä. Kyseisellä koskiosuudelle olisi mahdollista parantaa olemassa olevien lisäksi lukuisia kutusoraikkoja uhanalaisille vaelluskaloille ns. perinteisillä joki- ja purokunnostuksilla ja kutupaikkojen soraistuksilla. Sen jälkeen Oulun Merikosken uhanalaisten vaelluskalojen luonnonmukainen kutu- ja poikastuotanto on turvattava jatkuvalla koskivirralla.

”Olisikin suositeltavaa, että Oulussa tavoiteltaisiin kaupunkiympäristön kehittämisessä joessa olevien suihkulähteiden sijaan mahdollisimman paljon alkuperäisessä koskiluonnon tilassa olevaa Merikosken koskivirtaa.”

Merikosken koskivirta samalla toimisi Merikosken ns. alakanavaan joka tapauksessa kerääntyvien lohien ja meritaimenten kutu- ja poikastuotantoalueena. Pitää muistuttaa että Itämeren meritaimen on uhanalainen eikä lohikannatkaan ole niin runsaat kuin ne voisivat olla. Siten YK:n luonnonmonimuotoisuuden romahtamiseen koskevaan varoituksen viitaten totean, että Oulun Energian velvoitteet tulisi muuttaa siten, että Oulun Merikoski palvelisi paremmin uhanalaisten vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueena, säilyttäen virtaaman koskessa, luoden samalla kaupunkilaisille ja matkailijoille kauniinpaa lähiluontoa, virkistystä ja vetovoimaa. Ja joki ja vaelluskalat kiittää.

Luontosarjakuvapiirtäjä Seppo Leinonen on hienosti meitä kaikkia muistuttanut siitä millainen Oulun Merikoski on ollut kirjailija I.K Inhan matkakertomuksessa vuodelta 1906:

”Linkin takaa voi ladata I.K. Inhan hienon matkakertomuksen jossa myös muita Oulujoen ja Kajaanin koskia.”

http://digi.kirjastot.fi/files/original/46e223a8995d7ccbd1228b72f5d35ddb.pdf

Ehkäpä vielä joku päivä toteutuu vanha sanonta: ”Kuohuu kuin Oulun koski”

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

EU:lle rahoitusta ns. pörssien ja pankkien transaktioveroilla?

Oulu, Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 5.11.2018

Kommenttikysymykseni Maakuntapäivillä EU:n tilannetta käsitellelle europarlamentaarikkojen ja virkamiesten paneelille. Pohdinnassa oli EU:n tulevaisuus ja tuleva Suomen EU puheenjohtajuuskausi:

Europarlaamentaarikko Liisa Jaakonsaari puhui EU:n rahoituspohjasta. Rahoituspohja heikentyy Brexitin, nihkeiden EU:n jäsenvaltioiden rahoitushalujen takia, kun vauraidenkin kansallisvaltioiden verovarojen vähentyminen on tapahtunut suuryrityksien veronkierron, verosuunnittelun ja veroparatiisien takia.

Samaan tapahtuva globaali työnmurros, missä automatiosaatio, robotisaatio ja digitalisaatio tulee vähentämään EU:ssakin työpaikkoja ja lisäämään eriarvoisuutta kun varallisuus kertyy yhä harvemmille. Tämä johtaa sosiaaliseen eriarvoistumisen kautta poliittisten ääriliikeiden kasvuun, mikä jo heiluttelee EU:n poliittista pohjaa.

Eikö siten olisi korkea aika EU:lla säätää pörsseille ja pankeille ns. transaktiovero/rahoitusmarkkinavero ja verottaa erityisen kovasti pankkien rahasiirtoja veroparatiiseihin?

Näin kertyneillä varoilla rahoitettaisiin EU:n sosiaalirahaston, ilmasto- ja ympäristötyötä jne siis niitä kaikkia EU:n ajamia ylikansallisia hyviä tavoitteita…sekä yleisesti EU:n toimintaa.. myös niitä täällä puhuttuna alueiden rakennerahastoja.

Globaalin ympäristömurroksen vuoksi Suomen EU:n puheenjohtajakaudella (ja muutenkin) tulee EU:n ajaa Globaalia metsäsopimusta Global Forest Treaty ja globaalia kaivossopimusta Global Mining Treaty sekä ennenkaikkea kansainvälisen kauppasopimuksen WTO:n sääntöjen muuttamista sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäväksi.

Nämä edesauttaisivat oikeudenmukaisempaa maailmaa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä sekä lisäisi EU:n työllisyyttä ja rahoituspohjaa. Katson että edellä mainitut toimet olisivat EU:n yrityksien työllisyyden ja ympäristön etu.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kommentoi, että on transaktioverosta samaa mieltä, Ranskan presidentti Macron kannattaa sitä.

Muita pointteja ei kerennyt Jaakonsaari kommentoimaan paneelin ajan loppuessa.

Mika Flöjt

Varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Maakuntahallitus, Vihreät

#EU #Suomi #EUpuheenjohtajuus2019 #teemat #EUrahoitus #verotus #kestäväkehitys #metsä #kaivos #ympäristö #luonto #sosiaali #politiikka

Posted in Yleinen | Leave a comment

Oulujoen veden ja kalojen pyhyyttä etsimässä

https://blogit.kaleva.fi/mika-flojt/2018/11/03/oulujoen-veden-kalojen-pyhyytta-etsimassa/?_ga=2.252120778.238617473.1541244866-117899735.1519162977Kalapartiomme Oulujoen Pyhäkosken kalliopahkan kalaseidalla

Näin Pyhäinpäivän kunniaksi voinee hieman kerrata viikon tapahtumia Oulujoen vesistössä. Maanantaina matkustin Oulusta Kajaaniin junalla ja näin kauniin auringonnousun Oulujärven luusuassa.

 

Kuva: Pakkasaamu Oulujärven luusuassa, Oulujoella Vaalassa. 29.10.2018. Credit VR aamujunalle Oulu -> Kajaani.

Kajaanissa kuuntelin päivän Sinisen biotalouden esitelmiä Oulujoen vesistön ympärillä. Tilaisuudessa ammattikalastajat näkivät suuria mahdollisuuksia mm. Kainuun ja Oulujoen vesistöjen sekä Koillismaan kalataloudellisessa ja virkityksellisessä kehittämisessä ns. BlueCare virkistyksen ja kalastusmatkailun alla.

Tilaisuudessa kalastajat myös esittivät erityishuolensa Nuas- ja Oulujärven veden puhtauden tulevaisuudesta, kun niin Talvivaara-Terrafamen, Mondon, Silverin ja KaiCellin jätevedet alkavat yhteiskuormittaa vesistöä – varsinkin kun jo Talvivaara-Terrafame on pahasti vesistöä runnellut.

Jos on aidosti huolestunut Oulujoen vesistön puhtaudesta on suhtauduttava kriittisesti kaikkiin edellä mainittuihin hankkeisiin. Kajaanin tilaisuudesta jäi myös mieleen kalayhtiö Hätälän esitys, jossa he visioivat niin Kainuun kuin Koillismaan kaloille runsasta menekkiä Euroopan ja maailman markkinoilla uuden tehtaansa ja jakelukanaviensa ansioista. Iso haaste on kalantulon varmistaminen. Osin on ongelma vesistöjen puhtauden eli kalojen elinympäristön turvaaminen siten ettei kaloihin kerry kaivosten jätevesien haitallisia aineita. Oulujoen vesistössä tulee vähentää vesistön kokonaiskuormitusta – ei lisätä sitä.

Terrafamen tulisikin jo perustaa aito kaikki haitalliset aineet puhdistava jätevedenpuhdistamo sekä kunnostaa saastutetut lähijärvet. Ennenkaikkea valtionyhtiö Terrafamella on aiheuttaja maksaa periaatteen mukainen velvoite maksaa täysimääräiset haittakorvakset kaivosyhtiön toiminnasta kärsineille kalastajille. Kalastajat muistuttivat tästä.

Keskiviikkona olin Oulujoki seminaarissa Muhoksen Koivu ja Tähti -kulttuuritalolla, missä keskusteltiin Oulujoen kehittämisestä. Fortumin Muhoksen Montan vesivoimalan yhteydessä olevasta vaelluskalojen siirtolaitteesta, joka kylläkään ei ole toiminut nimensä veroisesti. Kaloja ei ole saatu yhtään kiinni, vaikka kuulemma niitä on Montan kalojen ylisiirtolaitteessa lukuisia käynyt. Tosiasia on kuitenkin ettei yhtään lohta ja taimenta ole ylös nostettu saati sillä yläjoelle siirretty. Kannustinkin Fortumia suunnittelemaan ja toteuttamaan Montalle ja Pyhäkoskelle sekä muille Oulujoen vesivoimalaitoksille toimivat kalatiet, onhan sellainen kalatievelvoite annettu voimayhtiölle jo ensimmäisissä lupaehdoissa.

Fortum esittelee kalansiirtolaitteen toimintaa ja esiintyneitä teknisiä haasteita.

Oulujoki ekskursion mielenkiintoisin osuus tapahtui kuitenkin keskiviikkona runsaan vesisateen keskellä, kun kalapartiomme retkeili Oulujoen Pyhäkosken voimalaitokselta läpi jylhän jokivarren vanhojen metsien kohti Montan leirintälaluetta. Näimme pätkän vanhan Oulujoen Pyhäkosken jylhyydestä kalliopahkojen muodossa.

Sielun silmin pystyi näkemään kuinka kanjonissa on kuohunut ylväs koski – Pyhäkoski –  vaelluskaloistaan rikas kala-apaja. Ehkäpä sen takia ennenmuinoin elänyt Oulujokivarren saamelainen oli vuollut ja merkannut kalaseitamerkin Pyhäkosken kalliolle. Olihan saamelaisalueen raja 1500 -luvulla virallisesti Oulujoessa ja Oulujärvessä, kaartunen Ärjänsaaren länsipäästä Lapinniemen kautta kohti Lappetelää eli kohti Lapinlahtea ja edelleen kohti Pielistä. Siten tästä perspektiivistä Oulun Lapland Hotels ole niin väärässä paikassa. Tuosta tuon ajan Lapinrajasta polveutuu yhä Pohjois-Suomen vapaan metsästysoikeuden nautinta paikallisille. Oulujoen vesistön jokivartisten suvuissa varmaan on henkilöitä, jotka geeniperimiään myöten ymmärtävät esi-isien antaman arvon puhtaalle ja kalaisalle Oulujoelle sekä sen kuohuville koskille.

Pyhäkosken kalaseita

Vaalikaamme yhdessä Oulujoen vesistön puhtautta, tuota Oululaisten juomavettä ja palauttakaamme vaelluskalat Oulujoen vesistöön. Kuohukoon Pyhäkosken kuohut edes sen ohittavassa luonnonmukaisen kalatien kiviuomassa Oulujokivartisten ja Oulujärven ylisukupolvisten kalastajasukujen kunniaksi. Siten jospa vielä kerran toteutuisi käytännössä vanha Oulujärven Koukkulan sanonta:

”kiehuu kuin Oulun koski”

Posted in Yleinen | Leave a comment

Kaivosyhtiö Latitudella valtaushakemuksia myös Oulangan kansallispuiston kylkeen Karhunkierroksen Ristikallion lähtöpaikalle Ollilajärvelle ja Aventojoelle sekä Riisitunturin kansallispuiston ja Kitkajärven väliin. Lisäksi Rukan ja Kitkajärven väliin ja Kitkajoen Käylän ja Säkkilän kylien alueiden päälle

Koillissan0mien lehtijutussa 1.11.2018 mainittiin Dragon Miningin Kuusamo Gold yhtiön yritystunnuksella toimivan ”Latitude” kaivosyhtiön lisävaltaushakemuksista* Kuusamon, Posion ja Sallan alueille. Käytännössä valtaushakemukset Sukerijärven suojelualueen pohjoispuolelle Maaninkavaaran Ritakorkian / Kätkytvaaran vanhojen metsien suojelualueiden lähelle ja Oulangan Savinajoki varressa.
Koillissanomien aikaisemmassa lehtijututussa jonka on kirjoittanut toimittaja Aleksanteri Pikkarainen Koillissanomissa 8.6.2018 ”Vanha asiakirja paljastaa: Maaninkavaaran varausalueella myös uraania – australialaisyhtiö sanoo etsivänsä kobolttia laajalta alueelta Kuusamosta”
https://www.koillissanomat.fi/uutisetkoillismaa/vanha-asiakirja-paljastaa-maaninkavaaran-varausalueella-myos-uraania–australialaisyhtio-sanoo-etsivansa-kobolttia-laajalta-alueelta-kuusamosta-6.226.248760.df202f0b92?fbclid=IwAR0swe-1SDTqiLErRZuxoGLxUSh2naIIz4zstcVhNhZVh2io4s4iDmPhyuQ
Maaningan/Maaninkavaaran alueella on uraania, minkä Latitude yhtiö jättää jälleen kertomatta.  Ennenkaikkea jostain syystä Koillissanomien 1.11.2018  jutussa jäi mainitsematta, että Latitude yhtiö hakee valtauksia myös mm. Oulangan kansallispuiston kylkeen Avento- ja Maaninkajoelle Ronttivaaran ja Ollilan kylien alueelle joka kansallisesti tunnetaan Karhunkierroksen ns. Ristikallion lähtöpaikkana:

TUKES kaivosrekisterin karttapalvelusta ”LatitudeN” Valtaus/malminetsintälupahakemus (ei vielä kuulutettu)

Kaivosrekisterinumero ML2017:0127-01
Alueen nimi Ollila 1 ML2017:0127
Hakija Latitude 66 Cobalt Oy
Saapumispvm 6.11.2017

RistikallioOllila

Lisäksi Latitude hakee valtauksia Kitkajärven ja Riisitunturin kansallispuiston väliin, Tolvan Pohjoispuolelle Maaningan Rintajärvelle:

Alueen nimi Rintajärvi 1 ML2017:0128
Hakija Latitude 66 Cobalt Oy
Saapumispvm 6.11.2017

MaaninganRintajärvi

Kaivosyhtiö ”Latitudella” on Käylän ja Säkkilän kylien aluella kyseenalaisten kaivospiirien; ”Juomasuo, Hangaslampi, Pohjasvaara” ympärillä valtauksia, joiden lisäksi yhtiö on hakemut lisävaltaushakemuksia Käylän ja Säkkilän kylien päälle:
Kaivosrekisterin karttapalvelu 3.11.2018
Kitkajoen Juomasuon alueen malminetsintälupahakemukset, kaivoslupahakemus Juomasuo 2, sekä vanha Juomasuon kaivospiiri

Kitkakajoen juomasuio

Latitudella on Rukan ja Kitkajärven välissä olemassa olevien Rukan Sivakkaharju ja Meurastuksenaho kaivospiirien ja niitä ympäröivien valtauksien lisäksi laajoja valtaushakemuksia mm. Rukan Konttiahoon ja Virraniemelle sekä Kantojoelle.

Kaivosrekisterin karttapalvelu 3.11.2018
Rukan alueen valtaushakemukset
Rukanalue

Sekä valtauksia Naatikkajoella, Jaurasella, Ollinsuolla, Naatikka- ja Kouervaarassa sekä Posiontienvarressa Mäntyvaara.  

Kouervaara

Kaikki edellä mainitut sijaitsevat Kuusamon tunnetulla uraanivyöhykkeellä. Kuusamon, Posion ja Sallan uraanivyöhyke ministeriön ja GTK:n uraanipotentiaalikartalla jonka sisältö on raportoitu ministeriön toimesta kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA). Kartassa Kuusamon uraanivyöhyke ja Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio.Juomasuo

Kaikki voivat käydä katsomassa tilanteen TUKESin kaivosrekisterin karttapalvelusta. Sieltä karttaa katsellessa kannattaa klikata vasemmasta reunasta ”kaikki tasot kiinni” niin selviää kokonaistilanne.

Kaivosrekisterin karttapalvelu löytyy osoitteesta:

http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/

Mika Flöjt

*Käytän kansainvälisesti tunnettua valtaus sanaa koska sitä yhtiöt käyttävät itse kansainvälisissä Suomea koskevissa mediatiedotteissaan. Ja juridisesti se on vaikutuksiltaan valtaus.

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Käytännön pieniä ilmastotekoja: Juna auton sijaan, vesivoiman haittoja korjattava

Käytännön pieniä ilmastotekoja: Juna auton sijaan, vesivoiman haittoja korjattava

Kuva: Pakkasaamu Oulujärven luusuassa, Oulujoella Vaalassa. 29.10.2018. Credit VR aamujunalle Oulu -> Kajaani.

Käytännön ilmastotekoja: Juna auton sijaan. Vesivoiman haittoja korjattava, vaelluskalat palautettava kalateillä.

Jotta ilmastokysymyksen ohessa junassa olisi mukavampi matkustaa tulee VR:n alkaa painostaa vesivoimayhtiöitä kustantamaan ”haitan aiheuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti kalatiet ja vaelluskalojen palauttamisen padottuihin vesistöihin. Tässä junan ikkunasta otetun kuvan tapauksessa Oulujokeen. Silloin olisi mukavempaa matkustaa junassakin. VR kun mainostaa ekologisuuttaan juuri käyttämällään vesivoimasähköllä.

Tämä tulee poliitikkojen seuraavassa hallitusohjelmassa varmistaa siten, että hallitusohjelmassa mainitaan kalatie -laki, mikä velvoittaisi vesivoimayhtiöt rakentamaan kalatiet padottuihin vesistöihin. On aika palauttaa oikeudenmukaisuus myös jokivarsien ihmisille, vaelluskaloille ja vesiluonnolle.

Samassa paketissa ilmasto- ja vesiluontoa hieman parantavia tekoja.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Globaalit kasvihuonepäästöt ylittäneet ”turvallisen tason”

Globaalit kasvihuonepäästöt ylittäneet ”turvallisen tason”

NASA: ”This graph, based on the comparison of atmospheric samples contained in ice cores and more recent direct measurements, provides evidence that atmospheric CO2 has increased since the Industrial Revolution. (Credit: Vostok ice core data/J.R. Petit et al.; NOAA Mauna Loa CO2 record.) Find out more about ice cores (external site).” Lähde: https://climate.nasa.gov/evidence/

NASA global research -ohjelman ja maailman ilmatieteenlaitoksen WMO:n tulokset osoittavat kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvaneen IPCC:n pahimman ns. F1 skenaarion mukaisesti. Ilmakehän lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3). Viimeksi tällä viikolla kansainvälisen energiajärjestön IEA:n johtaja ilmaisi huolestumisensa tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden erittäin huonosta globaalista kasvihuonekaasupäästömäärästä. Trendi on yhä globaalisesti kasvava.

Maailman ilmatieteenlaitoksen (WMO) päästödata yläilmakehästä osoittaa että vuoden 2018 syyskuun loppuun päästöt globaaliin ilmakehään ovat jatkuneet ennätyksellisen korkeana. Jo menneen vuosikymmenen ilmastoneuvotteluiden aikana tutkijat ovat korostaneet, että säilyttääksemme maapallolla ns. turvallisen ilmaston tulisi hiilidioksidi -taso säilyä alle 350 ppm (ppm = parts per million), mutta nykyisin sen taso jo yli 409 ppm. Olemme jo reilusti ylittäneet ”turvallisen tason”, jos sellaista termiä voidaan yleensä päästöille käyttää.

Erityinen ongelma aiheutuu siitä, että hiilidioksidipäästöt säilyvät ilmakehässä noin 100 vuotta, eikä meillä vielä ole sellaista teknologiaa millä sitä voitaisiin laajamittaisesti poistaa ilmakehästä. Täten luonnollisen hiilensidonnan tavat kuten metsät nousevat arvoon arvaamattomaan, mutta valitettavasti nekään eivät pysty kokonaan ratkaisemaan ongelmaa, varsinkin jos globaalit kasvihuonepäästöt kasvavat kasvamistaan. Lisäksi muutkin voimakkaat kasvihuonekaasut osaltaan vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutoksen voimistumiseen.

Valitettavasti vaikuttaa siltä, että nykyiset globaaliset päästöt voimistavat ilmastonmuutosta kaikkine haitallisine ilmiöineen. Yhteiskuntien tuleekin valmistautua voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauteen kaikilla elämän sektoreilla. Se tarkoittaa hajautetun ruokatuotannon varmistamista ja energiaremonttia: omavaraisten ja hajautettujen vastuullisen uusiutuvan energiantuotannon ja energiaverkkojen luomista – keskitettyjen energiaverkkojen ja energialaitoksien sijaan. Yksittäisten talojen ja kiinteistöjen omavarainen hybridienergiantuotanto, hajautetut pien-ja alueelliset energiaverkot ovat turvallisempia kuluttajille kuin suuret keskitetyt energiaverkot voimistuvan ilmastonmuutoksen sään ääri-ilmiöiden aikakaudella. Kuten mm. Itä-Kanadan jäämyrskyn kokemukset modernille yhteiskuntajärjestelmälle osoittivat jo useampi vuosi sitten.

Vaikka päästöt globaalisesti ovat korkealla tasolla ja tilanne vaikuttaa toivottomalta tulee vastuullisten päättäjien, yritysten ja kansalaisten pyrkiä voimakkaisiin päästövähennyksiin kaikilla elämän aloilla, ostaaksemme lisäaikaa meille ja lapsillemme päästöongelmien ratkaisemiseen. On yhä voimakkaasti vähennettävä globaaleja päästöjä.

Kasvihuonekaasuja tulee vähentää ja kiertotaloutta edistää kaikkialla. Esimerkiksi liikenteessä edistämällä osana kiertotaloutta biokaasuntuotantoa maaseudulla (lanta ja ylijäämä biomassa) ja kaupungeissa (yhdyskuntajätevedet, biojäte jne). Biokaasuautoilun etu on se, että nykyinen autokanta (bensa- ja diesel) voidaan muuntaa biokaasua käyttämään, vähentäen yksittäisen muunnetun auton päästöjä jopa 80%. Täten vältetään uuden autokannan luomiseen käytettävä energia- ja mineraalitarve sekä ennenkaikkea aikaa ja rahaa. Ei ole aikaa odottaa eikä tavallinen kansalainen pysty täysin uuden teknologian mukaista autoa ostamaan. Siten vanhankin auton konvertointi biokaasuautoksi on yksittäinen ekoteko, missä toteutuu vanha sanonta pienistä puroista kasvaa suuret joet. Vastaavia rakenteellisia ja teknologisia päästöjen vähentämistä toteuttavia toimia meidän tulee tehdä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

On jo aika voimakkaasti rajoittaa kaikkia kasvihuonepäästöjä.

Posted in Yleinen | Leave a comment