Case Kuusamo: Kansalaisten osallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä

Ollut kesäkuun alussa Koillissanomissa ja Koillismaan Uutisissa.

Case Kuusamo: Kansalaisten osallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä

     Arhusin sopimus (SopS 122/2004) rakentuu kolmen pilarinvaraan. Ensimmäinen on oikeus osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon sen valmisteluvaiheessa. Toinen käsittää oikeuden ympäristöä koskevaan tietoon. Kolmas pilari pitää sisällään oikeuden tehokkaisiin oikaisu- ja muutoksenhakukeinoihin. Sopimuksen ensimmäinen pilari on kenties kaikkein tärkein: siinä ennakollinen osallistuminen määritellään keskeiseksi tavoitteeksi.

”Kaivosyhtiö ihmettelee matkailuväen pelkoa”, otsikoi Koillissanomat 7.5.2013 pääartikkelinsa. Samalla sivulla toisessa artikkelissa tuotiin esille YVA-selvityksen valmistuvan kuun vaihteessa. Kolmannessa artikkelissa otsikoitiin matkailuväen kammoksuvan kultakaivosta. Tämän artikkelin yhteydessä kaivosalaa opiskeleva yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen sanoo kaupungin odottavan kaivoksen YVAn valmistumista ja ihmettelee miksi matkailuväki on jo näin varhaisessa vaiheessa on lyönyt kantansa kiinni. STT:n haastattelussa (5.5 ja KS 7.5) Mankinen nostaa itse julkisuuteen sen, että hänen kaivosalan opintonsa ovat aiheuttaneet poliittista keskustelua.

Lehtiartikkelit kertovat omalta osaltaan heijastuksia siitä, että ”avoin” neuvotteluprosessi alueen ihmisten ja kaivoksen edustajien kesken ei ole toiminut, vaikka tätä ympäristövaikutusten arviointiprosessia on jo käyty pitkään. Erikoisen ison ongelman tuottaa se, että eräät vaikutusvaltaiset tahot ovat sanoneet, että keskustelun aika olisi vasta sitten kun YVA-on valmistunut. Tämä on yleisön harhaanjohtamista. Silloinhan ollaan jo tuo ennakollisen osallistumisvaiheen ohi. Ympäristövaikutusarviointi tapahtuu kaivosyhtiön toteuttamana ja siinä on arvioitava sekä arvioidut ympäristövaikutukset että sosiaaliset vaikutukset. Kun kaivosyhtiön edustaja sanoo, ettei mielipiteitä oteta huomioon, on se merkki siitä ettei konsulttivetoisen YVA-arvioinnin tuloksia aiota käytännön ratkaisuissa toteuttaa.

Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, väitöskirjassaan 2008 Pekka Hokkanen tuo esille kuinka YVAa on käytetty vaikuttamiskeinona kansalaisiin päin. YVA-prosessin hyödyntämistä laatijan (kaivosyhtiön) hyväksi voidaan luokitella seuraavasti:

1.       Kansalaisten osallistumisen instrumentti; kontrolli, rajaukset, manipulointi

2.       Yksisuuntainen tiedotusväline; tiedottaminen, valistus

3.       Tekninen tiedonkeruuväline; kuuleminen

4.       Arvosidonnainen neuvotteluprosessi; kumppanuus

YVA- prosessia totetetaan kaivosyhtiön toimesta ja useimmiten kaivosyhtiön ehdoilla, käyttäen sitä tiedon rajaamiseen (vain kaivosyhtiön tuottama tieto, taso 1) ja sen yksipuoliseen tiedottamiseen (kansalaisten valistaminen, taso 2). Näitä piirteitä on havaittavissa tässä Kuusamon kaivoshankkeessakin.

Toisin kuin (7.5 KS juttu) väittää ohjausryhmässä ei ole kattavasti kaikki haitankärsijät edustettuina. Siinä ei ole esimerkiksi Kitkajoen Virrankylän ja Kuusamon ison kalastuskunnan edustusta, vaikka he ovat keskeisiä haitankärsijöitä.  Kuusamon taimenjoet tuottavat lupatuloa n. 100 000 e vuodessa (ei sisällä Virrankylän lupatuloja). Kaivosyhtiö oli tietoisesti tiukasti pyrkinyt rajoittamaan asukaskyselyä 2,5 km sisään vaihtoehtoalueista, vaikka ydinenergialain mukainen säteilyvaaravyöhyke on 5 km. Puutteellisen rajauksen sisälläkään olevia kaikkia ei kuultu (kyläläisiä, mökkiläisiä ja maanomistajia) .  Myöskään YVA-prosessissa ei kysytty vapaa-ajankalastusseuroilta, kotitarvekalastajilta heidän näkemyksiään. Lisäksi YVAn ohjausryhmä ei sisältänyt Posion kunnan edustusta eikä Lapin luonnonsuojelupiirin edustusta vaikka Vaihtoehtoalue 2 vaikutukset koskevat heitä.

Kuusamolaisten oikeusturvaa rikkoo myös se, että ”keskusteluun” tarkoitettu YVA- ohjausryhmä on käytännössä kokoontunut yli 8 kk välein, aikana jolloin olisi juuri pitänyt tarkentaa kysymyksiä ja tutkimuksia entistä syvällisemmin, kuten mm. Raahen Laivakankaan kaivoksen, Talvivaaran ja Dragon Miningin Oriveden kaivoksen huolestuttavien esimerkkien ja vakavien ympäristöongelmien takia. Yleisesti on selvää, että viime kunnallisvaalien selkeän kaivosvastaisen tuloksen jälkeen tämä katkos YVA ohjausryhmän toiminnassa palveli kaavoitusasian: ”yhteensovittamisprosessin” järjestämistä.  Tätä ennen ”yhteistyö oli ollut hedelmällistä”. Tätä tukee myös Dragon Miningin finanssiraportti sijoittajille jossa kerrotaan, että heillä on hyvät suhteet Kuusamon kuntaan ja kaivoshanketta edistetään hyvässä hengessä. Raportissa myös todetaan, ”kuinka Talvivaara toimii esimerkkinä uraani kysymykseen.” Siis kuinka uraani voidaan luvittaa jälkikäteen, kun kaivos on avattu ensin mahdollisimman pieneksi viipaloituna Juomasuon ”kultakaivoksena”. Pampalossa, Kittilässä, Kevitsassa ja Raahessa kaivoslupien saamisen jälkeen on kaikissa aloitettu kaivoksen laajentumis YVAt.

Kuusamolaisten oikeusturvan kannalta on erityisen huolestuttavaa ja väärin, että ympäristövaikutuksien arvioitiraporttiin ei sisälly uraanin ympäristövaikutukset, koska ”selvitys ei kerkiä kesän kuulemiskierrokselle”. Siis eräs tärkeimmistä osioista pelataan ihmisen kuulemis- ja lausuntokierroksen ulkopuolelle. Tätä ja kansainvälisen YVAn puuttumista kritisoin YVA ohjausryhmässä ja olen näistä ja muista syistä vaatinut koko YVAn keskeyttämistä.

Ympäristöministeriön Talvivaara selvityksen yksi johtopäätös oli, että seuraavissa kaivoshankkeissa on vaadittava että YVA prosessit nauttii kansalaisten luottamusta ja ohjausryhmän vetäjän ja ELY:n virkamiesten tulee osoittaa neutraalisuutta ja täydellisen läpinäkyvää puolueettomuutta. On tullut esille, että yhdyskuntajohtaja Mankinen on yhdessä kaivosyhtiö Dragonin kanssa neuvotellut marraskuussa 2011 P-Pohjanmaan ELY keskuksessa ”miten kaavoitus hoidetaan ja yhteensovitetaan”. Kuitenkaan kaivoshankkeen kaavoitustarpeesta ei keskustelu sitä ennen, eikä jälkeen, YVA ohjausryhmässä. Muistiota ei myöskään jaettu ohjausryhmälle viime kokouksessa, eikä myöskään edellisen kokouksen pöytäkirjaa ja sen kaikkia materiaaleja. Aikaisemmin kaupunginhallituksessa jätin eriävän mielipiteen juuri ”yhteensovittamiskaavoituksen” suhteen ja yritin saada avoimen tarjouskilpailun yleiskaavan konsultista. Mielestäni kaikki kaavoitukseen ja yhteensovittamiseen liittyvät tiedot olisi täysimääräisesti pitänyt kertoa poliitikoille ennen mm. P-Pohjanmaan liitolle mennyttä kunnan lausuntoa eri hankkeiden yhteensovittamisesta. Tämän takia yritin vetää lausunnon kunnanhallituksen pöydälle viime hallituksen kokouksessa – äänestyksessä hävisin.

Yhtä huolestuttavaa on kuntalaisten yhteisen edun edusmiehenä toimivan yhdyskuntajohtajan käsitys kaivosalaan tarkemmin tutustuttuaan; hän vertaa kaivosta isoon soramonttuun (KS 8.5.2013) Tämän vertauksen selityksenä lienee se, että hän oli omasta kaivosalan opinnäytetyöstään rajannut pois ympäristövaikutusten arviointiasiat ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit. Nämä seikat olisivat kuitenkin juuri ne asiat joihin kaupungin kanta tarvitaan, kaivosyhtiö hoitaa kyllä kaivoksen kannattavuusarvion.

 

Ratkaisuksi kaivosasioihin yhdyskuntajohtaja Mankinen esittää oikeusvaikutteisen kaavan tekemistä, jossa määritellään alueet, joille kaivokset sallitaan, ja alueet joille niitä ei sallita. Mankisen näkemyksen mukaan kunnan ei tarvitse tuollaisen kaavan tehtyään jatkuvasti tapella kaivoksia vastaan. Tämä on mielenkiintoinen näkemys yhdyskuntajohtajalta. Toisaalta pitää muistaa, että Käylä-Säkkilä-Juuma kuuluu jo oikeusvaikutteisen osayleiskaavan sisään. Onko kaavan laatiminen kansalaisten osallisuusoikeuksien ja kansalaisten näkemyksien yhteensovittamisen kannalta helpompi asia kuin YVAn laatinen kaivokselle? Miten kansalaisten ja yritysten muutos- ja oikaisuoikeudet hoidetaan kaavoitusprosesseissa? Erityisen tärkeä kysymys on myös se, että mitkä ovat todella kuusamolaisten historiallisten erityisoikeuksien pohjalta oikeudet meidän maan- ja vesialueiden käyttöön sekä päätäntävaltaan liittyvät erityisoikeudet näin merkittävässä asiassa?

Mika Flöjt

Puheenjohtaja

Kitkan Viisaat ry

kaupunginvaltuutettu (vihr.)
This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>