Kitkajoen Juomasuon louhoksesta

(Julkaistu Koillissanomissa 19.8.2013)

Kitkajoen Kelhänkoskella makaava hirvenraato uutisoitiin paikallislehdessä. Raato katsottiin ongelmaksi Kitkajoen veden puhtaudelle ja imagolle. Olisi hyvä, jos tämä hirvenraato saataisiin talkoilla poistetuksi, kun kaupungin virkamiehillä ei lehtijutun mukaan ole siihen kiinnostusta. Kitkajokivarressa makaa myös toinen ”raato”: Juomasuon moniongelmainen koelouhos.

Kaupungin virkamiehiltä on vaadittu Juomasuon louhoksen ympäristön ja veden laadun mittauksia. Vaadin niitä keväällä itse henkilökohtaisella käynnillä kunnantalolla virkamiesten luona ja perään sähköpostilla terveystarkastajalta. Perustelin tätä huolta niillä yhteydenotoilla mitä olen saanut Käylän ja Säkkilän kyläläisiltä, kalastajilta ja Kitkajokivarren mökkiläisiltä.

Juomasuon koelouhoksen ja sen vierestä Kitkajokeen menevän Hangaspuron veden laatu tulee mitata raskasmetalleista, uraanista, toriumista, radiumista, arsenikista, rikistä, koboltista ym. muusta. Ongelmana on että Dragon on poistanut suojaavaa maakerrosta alueella ja Dragonin osakas Outokumpu aikoinaan koelouhi alueella. STUK:in raportissa 28.10.1992 ”Säteilymittaukset Juomasuon louhoksessa” s. 2) koelouhinnan aikana todetaan (suora lainaus) : ”Jo louhittu malmi oli yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat väliltä 5,5 – 6,7 uSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 3,4 – 6,9 uSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suurusluokaltaan lähes 1000 ppm.”

Uraani on tunnetusti myrkyllinen ja säteilevä raskasmetalli, erittäin haitallisine tytäraineineen. Uraani on herkästi vesiliukoinen ja siten vaikeasti hallittavissa säiden ja sateiden armoilla olevissa avolouhoksissa. Yleisenä ongelmana uraanin riskien aistimattomuus, näkymättömyys, haistamattomuus – mikä johtaa monet harhaan uraania sisältävien kaivoksienriskien osalta. Kuitenkin eri mittareilla on voitu kansainvälisesti todeta, että uraania sisältävän kaivostoiminnan terveys- ja ympäristöriskejä ovat:

a) Liukoisten radioaktiivisten ja kemiallisesti myrkyllisten materiaalien joutuminen pohjaveteen ja vesistöihin.

b) Louhinta- ja murskausjätealtaiden pettämisestä aiheutuvat katastrofit ja hidas saastuminen.

c) Radioaktiivisesti ja kemiallisten myrkyllisen pölyn leviäminen ilmavirtojen myötä ihmisiin eläimiin, kasvistoon, vesistöihin ja kaloihin.

d) Radonkaasun päästöt: radonin ja sen hajoamistuotteiden leviäminen ilmavirtojen mukana laajalle alueelle.

e) Kemiallisten yhdisteiden vuotaminen vesistöihin ja pohjaveteen: Kaivosten ja malmirikastamoiden jätteet sisältävät mm. raskasmetalleja, happoja, ammoniakkia ja myrkyllisiä suoloja.
Perustelin vaatimusta kaupungin osallistumisesta omilla mittauksilla ko. alueen elinympäristön ja veden puhtauden kartoittamiseen seuraavasti:

Totesin kaupungin virkamiehille, että olisi hyvä jos laajalti Keski- ja Pohjois-Kuusamossa mitattaisiin eri kylissä ja taloissa juomaveden myrkyllisyys uraanista, raskasmetalleista ja radonista + talojen radonit. (Tämä olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten terveystarkastajien, ja STUK:in yhteistyönä GTK:n malmikarttojen pohjalta – kaiken varalta.)

Huomautin, että Käylän ja Säkkilän kylien sijainti Juomasuon avonaisen ”koelouhoksen” välittömässä läheisyydessä on VAIN reilu 2 km molempiin, mikä aiheuttaa erityisongelman malmion radiumin, uraanin, toriumin, koboltin ja kuparin + muut haitallisten aineiden levittäytymisen osalta. Erityisesti uraanin hajoamissarjan tuotteet (myrkyllisiä ja radioaktiivisia) ongelmana. Juomasuon louhos, josta osin suojaava maakerros poistettu ja koelouhinnassa malmia murskattu (siten pinta-ala malmilla moninkertaistuu) vapauttaa merkittävästi enemmän radonia, kuin murskaamaton, suojaavan maakerroksen alla oleva malmio. Radonin puoliintumisaika 3,8 vuorokautta -> kulkeutuu tuuliolosuhteiden mukaan. Yksi radonin hajoamistuote on polonium. Lisäksi avolouhos (suojaava maakerros poistettu) päästää haitallisen alfa- ja beta -säteilyn maanpinnalle. Louhos levittää siten uraanipölyä ja raskasmetalleja kesäisin ympäristön ekosysteemiin ja ravintoketjuun, sekä altistuu sadannalle. Uraanin erityinen ongelma on herkkä vesiliukoisuus ja myrkyllisyys. Juomasuon louhoksen saastuneet suotovedet laskevat Hangaspuroon, jossa on jo todettu kohonnutta säteilyanomaliaa. Tämä todettu myös kaivosyhtiön YVAssa. Hangaspuron ja Juomasuon louhoksen vesi on mitattava uraanin myrkyllisyydestä ja radioaktiivisuudesta, pohjasta ja keskisyvyydestä. Louhoksen ympäristön ja louhosmurskeen uraanin hajoamistuotteet ja raskasmetallit olisi myös mitattava.

Näitä vaatimuksia tukee myös STUKin toteamus raportissa ”Säteilymittaukset Juomasuon louhoksella”(22.10.1992 s. 3 suora lainaus): ”Louhittavan malmin uraanipitoisuus on, ainakin B-louhoksen osalta, merkittävästi suurempi kuin etukäteen arvioitiin. Mikäli näin on myös muiden louhittavien malmien osalta, tulee koerikastuksessa syntyvä jätehiekkakasa sisältämään suuria määriä radioaktiivisia aineita. Niillä saattaa olla säteilyvaikutuksia ympäristöön pitkän ajan kuluessa. Esim. Sadevedet voivat liuottaa kasasta radioaktiivisia aineita jotka voivat kulkeutua pidemmälle alapuoliseen vesistöön.”
Viittaan myös siihen että STUK vaati jo 1990 luvulla lausunnossaan Outokummulle avointa tiedostusta uraanista ja muista ongelmista alueen kyläläisille ja kuusamolaisille sekä suojaavia ja peittäviä jälkitoimia alueelle. Kuten on todettu, Juomasuon koelouhoksen kivistä on jo mitattu erittäin korkeita säteilyarvoja, osoittaen millaista malmia maanpinnan alla on jos Juomasuon uraanikultaa aletaan laajamittaisesti kaivamaan. Dragonin kaivoshankkeessa STUK toimii nyt KONSULTTINA kaivosyhtiölle. Dragon ostaa palvelut STUKilta. Siinä radiologisessa perustilaselvityksessä yhtiö määrittelee mitä tutkitaan ja mitä STUK saa julkisesti kertoa. Se ei ole puolueeton tutkimus eikä kerro kaikkea, kuten on Talvivaarasta ja Soklista opittu. Eikä uraaniselvitys sopivasti valmistu osaksi ympäristövaikutusten arviointia, vaikka juuri sehän pitäisi olla osa YVAa. Kuusamolaisten etu on saada tietoon totuus, siten että myös uraanin hajoamissarjan myrkyllisyyskysymykset ja tutkimusotannat sekä analyysit tekee puolueeton taho, eikä kaivosyhtiön konsulttitaho kuten STUK nyt on. STUKilla on GTKn tapaan kaksoisroolitus: He toimivat asiantuntijaviranomaisina, mutta myös konsultteina yhtiöille. Tätä kaksoisroolia kritisoin eduskunnan ympäristövaliokunnassa, kun olin siellä tutkijana kuultavana viime kaivoslain uudistuksen aikaan.

Edellä mainittuihin toiveisiin ja vaatimuksiini Juomasuon ympäristön tutkimisesta ja laajamittaisten radonmittauksien osalta Kuusamon kaupungista todettiin, ettei vastuu ole heillä – siis kaupungin ympäristö- ja terveystarkastajilla. Olen tästä eri mieltä, kun kyseessä on ihmisten elinympäristön puhtaus ja merkittävä virkistys- ja matkailureitti Kitkajoki. Kaupungista todettiin että ELY-keskus ottaisi ehkä näytteitä. Mielestäni asia on niin tärkeä, että ympäristö- ja terveystarkastajilla tulisi kokonaisvaltaisesti kartoittaa Juomasuon koelouhoksen ympäristön ja vesistön puhtaus laajamittaisilla tutkimuksilla, tehdä samalla vesimittauksia niiden ihmisten kaivojen juomavesistä ja asuntojen radonriskeistä, jotka niin haluavat. Juomasuon louhos tulee suojata, peittää, maisemoida ja aidata. Tehdä siis se minkä jo 1990-luvulla STUK esitti Outokummulle ja myöhemmin 2007 kaivosylitarkastaja toisti vaatimuksen TUKESille. Ja ehkäpä lopulta hoitaa myös se symbolinen hirvenraato pois Kitkajoesta.

Ystävällisesti,

Mika Flöjt

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (Vihreät)

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>