Kuusamon Kitkajoen Juomasuon uraanikultavaltauksista

Kuusamon Kitkajoen Juomasuon uraanikultavaltauksista

Koillissanomissa oli jokin aikaa sitten ihmetelty miksi Kuusamon kaupunginhallitus käytti ns. otto-oikeutta ja puuttui lautakunnan puutteelliseen, harhaanjohtavaan lausuntoon, haluten tiukentaa sitä mm. uraani maininnan suhteen. Syy on yksinkertainen. Uraanimaininnalla on vanhan kaivoslain alaisissa hankkeista paikallisten ihmisten sekä yhteisöjen oikeusturvan kannalta juridista merkitystä mm. kuulemis- ja valitusoikeuksissa.


Dragon Miningin valtaukset Juomasuon ympärille oli kuulutettu siten vanhaan kaivoslakiin tehdyn uraanikuulemiskierrosvaatimuksen (KTM päätös 2006) vastaisesti vaikenemalla uraanista. Alueen valtauksien sisältämästä uraanista vaiettiin, ja laajennettu kuulemiskierros jäi pitämättä. Petäjävaaran valtaushakemukset ovat Juomasuon ympärillä. Kitkajoen Juomasuon kova uraanimalmiovyöhyke on Dragon Mining yhtiön, GTK:n, STUK:in ja TUKESin tiedossa vanhojen kairauksien ja alueelta kirjoitettujen valtausraporttien ja väitöskirjojen pohjalta. Virallisesti uraania merkittävästi sisältävä uraanivyöhyke mm. Kitkajärvi – Kitkajoki – Oulanka alueella on merkitty mm. raporttiin Geologian tutkimuskeskus M 06/4522/-87/1/60.

Kuusamon uraanikultamalmioita on esitellyt mm. Geologi Erkki Vanhanen kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tutkimusjulkaisussa: ’Vanhanen, E., 1989a. Uraniferous mineralizations in the Kuusamo schist belt, northeastern Finland. Ss. 169—186. Julkaisussa Metallogenesis of uranium deposits. Proceedings of a technical meeting on metallogenesis of uranium deposits, 9—12 March 1987, Vienna, Intern. Atomic Energy Agency, Vienna’.

”Juomasuon esiintymäalue paikannettiin keväällä 1985 geofysikaalisilta matalalentokartoilta. Paksuista maapeitteistä johtuen alueella on geofysikaalisten tutkimusten ohella tehty pääasiassa syväkairausta. […] Korkeimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet on todettu sulfidipitoisesta serisiittikvartsikivestä, johon myös uraani, wolframi ja telluuri ovat rikastuneet. […]”

TUKESin johtaja Liikamaa on myös myöntänyt, että samanlaisessa tilanteessa missä kultamalmiossa on uraania (ns. Rovaniemen Rompaksen tapaus), on Mawson Energy yhtiöltä vaadittu valtaushakemuksiin tutkittaviin mineraaleihin kullan lisäksi maininnaksi uraani, koska Rompaksen tutkimuksista tiedetään korkeita uraanilohkare näytteitä. Kuusamossa GTK:n valtausrekisterin ja malmikarttojen pohjalta tiedetään, että Kitkajoen Juomasuon Petäjävaara alueet kuuluvat edellä mainittuun tunnettuun uraanivyöhykkeeseen, missä normaalia korkeampi uraanipitoisuus, koska alueelta on kairaus- ja malmilohkare näytteitä uraanista sekä alueella tunnettu Juomason uraanimalmio. Petäjävaaran alueet on ollut myös 2006 varattuna Yukon Resourcelle ja myöhemmin Uranium Starille uraanivarauksina. Siten Kuusamon kaupunki ja muut ovat vaatineet siis TUKESia ja Dragon Miningia merkitsemään valtaushakemuksiin kullan lisäksi uraanin Dragonin käyttämän kullan ”seuralaismineraali” -termin sijaan.

Uuden kaivoslain mukaan uraania sisältävissä valtausalueiden kairauksissa tulisi tehdä erilliset ympäristövaikutuksien arvioinnit (YVAt). Tällä hetkellä Dragon Mining (ja osakas Outokumpu Oy) on kairannut (ja aikaisemmin Outokumpu Oy koelouhinut) uraania sisältävässä Kitkajoen malmiossa Käylän-Säkkilän kylien vesistö- ja pohjavesialueella, mikä on selkeä vakava riski, ongelma, vesistöille ja pohjavesille, luonnon ja ihmisten elinympäristön puhtaudelle.  

STUK:in raportissa ”Säteilymittaukset Juomasuon louhoksessa” (28.10.1992 s.2) koelouhinnan aikana todetaan (suora lainaus): ”Jo louhittu malmi oli yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat väliltä 5,5 – 6,7 uSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 3,4 – 6,9 uSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suurusluokaltaan lähes 1000 ppm.”

Tämä 1000 ppm  =  0,1% on uraanikaivoksen ydinenergialain mukainen taloudellisuusraja, mutta uraanin ollessa yhteydessä esim. kultaan taloudellisuusraja tulee helpommin vastaan. 0,1% ei siis ole mikään ympäristöturvallisuusraja. Keskeistä onkin ELY:n mukaan ydinenergialain mukainen uraanituotanto-termi, johon Dragon Mining on viitannut omassa finanssiraportissaan keväällä 2012. Dragonin raportissa todetaan Talvivaaran antavan esimerkin siitä, kuinka Juomasuon uraani voidaan jälkikäteen luvittaa tuotantoon.

Mika Flöjt

Kuusamon kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen,

Vihreät

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.