Dragonin uraanikultakaivoksien ja rikastamon YVAsta

helmikuussa Koillissanomissa

Dragonin uraanikultakaivoksien ja rikastamon YVAsta

Dragonin YVAssa olevan Rukan Sivakkaharjun kaivoksen uraanin keskipitoisuus on jopa 0,12% GTK:n uraanidatarekisterin mukaan. GTK:n tutkija Heikki Pankan (1989) mukaan Juomasuon esiintymässä sulfidipitoiseen serisiittikvartsikiveen on kullan ja koboltin lisäksi rikastuneet myös uraani, wolframi ja telluuri. Selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen. Pankan mukaan tyypillisessä kairausreiässä R320 korkeimmat uraani- ja kultapitoisuudet esiintyvät samassa kohdin (152 m syvyydellä), jossa uraanin pitoisuus on 3000 ppm ja kullan 16 ppm. (ppm tarkoittaa miljoonasosaa; 3000 ppm = 0,3 %.) Joten Pankan mukaan tyypillisen kairausreiän korkeimmassa kultapitoisuuskohdassa uraania on 187 kertaa kultaa enemmän.” Huom. Uraania siis 0,3%, kun uraanikaivostoiminnan taloudellisuusraja on 0,1%. (ei ympäristöturvallisuusraja). [Lähde: Pankka, Heikki (1989): ‘Kuusamon Juomasuon Co-Au-esiintymän malmitutkimukset vuosina 1985-1989’. (GTK:n raportti M19/4613/-89/1/10. Sivut 18 ja 19.]

Dragonin Rukan Sivakkaharjun avokaivokset olisi pari kilometriä Rukasta ja Kitkajoen Juomasuon uraanilouhostoiminta Kitkajoen matkailualueella, Käylän ja Säkkilän kylien välissä. Ympäristö- ja terveysongelmiltaan nämä avokaivokset ovat uraanilouhoksia keskellä Kitka-Ruka-Oulanka matkailualuetta, elävien kylien kyljessä. Dragonin kaivoshanke on uraanikultakaivos, koska uraania on kovempia pitoisuuksia ja määrällisesti enemmän kuin kultaa. Maanantain yhdyskuntatekniikan lautakunnan esittämä uraanin osittainen talteenotto (20%) uraanijätteistä palvelee Dragonin intressejä, tehden siitä juridisestikin uraanikaivoksen. Kainuun ELY:n päätöksellä olennaista on uraanituotanto (=uraanintalteenotto) määriteltäessä uraanikaivosta. Uraanintalteenotossa yhtiöt hamuavat vain tiettyjä uraanin osia, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä uraaniteollisuudessa (liite 1 keltaisella merkittyjä). Loput noin 80% uraanin hajoamissarjan myrkyllisistä ja säteilevistä jätteistä jää kaivosalueelle, louhokselle murskeisiin ja  sivukiviin ja jätteiden ns. ”rikastushiekka-altaasiin”. Kaivostoiminnassa avokaivokset ja kaivostunnelit vapauttavat ilmaan reilusti runsaampia radonkaasun päästöjä, uraanipölyä (eri radionuklideita). Radioaktiiviset aineet levittäytyvät kaivoksen ympäristöön (ravintoketjuun) ja vesistöön sekä pohjavesiin.

Kaivostoiminnan jätteitä ja louhosta tulee niiden vaarallisten ja myrkyllisten radioaktiivisten aineiden takia turvallisesti valvoa tuhansia vuosia. STUK:in mukaan uraania sisältävän kaivostoiminnan jätteiden hallintaongelman puoliintumisajan määrittelee uraanin yksi hajoamistuote Torium 230 jonka puoliintumisaika on n. 75 000 vuotta. Tämä aika siis jätteitä tulee turvallisesti valvoa. (liite 2) Uraanikultakaivoksen rikastamolta tulee myös radonkaasuja, radionuklidipäästöjä ja uraanipölyä ympäristöön mm. rikastushiekkakasoista (jotka avotilassa) ja rikastamon tuuletuskanavista. Juomasuon malmin koerikastuksessa 1990-luvulla todettiin että rikastamon tärypöydällä uraani rikastuu (kertyy) niin, että uraanipitoisuus oli jopa 46%. Rikastamon työntekijöiden (teoreettinen vuoden) säteilyaltistus mitattiin tulevan täyteen jo kolmessa kuukaudessa. Tässä pitää muistaa, ettei säteilyaltistukselle ei ole virallisesti turvallista alarajaa. Käytännössä rikastamo noin korkeilla uraanipitoisuuksilla ja uraanin käsittelymäärillä on käytännössä uraanilaitos, jolloin sen ympärillä tulee olla ydinenergialain mukainen 5 km säteilyvaaravyöhyke. Kaivostoiminnalle ja rikastamolle olisi tullut tehdä erillinen uraanin käsittelyn YVA. Tätä vaatii YVA asetus uraanista 2006, mutta tätä ei ole YVAssa tehty, joten kaupungin tulee sitä vaatia lausunnossaan.  

Rikastamolla ja kaivoksella prosessi- ja jätevedet saastuvat herkästi vesiliukoisesta myrkyllisestä uraanista ja raskasmetalleista, joita ei aiota puhdistaa. Jätevedet puretaan rikastamon viereisiin vesistöihin. YVA vaihtoehtoina tässä on 1) Kitkajoki, 2) Maaninkavaaran Salmijärvi ja 3) Ouluntien Kurkijärvi. Mikään vaihtoehdosta ei sovi rikastamolle, vain YVA:n 0 -vaihtoehto on realistinen.

Kitkan Viisaat julkisti 11.1.20414 tuloksia, mm.: louhoksen viereltä otetun kivinäytteen uraanipitoisuus (19 % uraania), louhosvedessä olevan sedimentin säteilypitoisuus (ylitti kansainvälisen säteilyn haitallisuusnormin kolmikertaisesti), louhosalueen ulkopuolelta kasvinäyte (näkinsammal alfasäteily 182 -kertaisesti yli kansainvälisen haitallisuusnormin ja 7 -kertaisesti yli ydinenergialain toimenpiderajan). Tulokset selitetty videolla: http://www.youtube.com/watch?v=wVEuCpx7QMc

Lisäksi Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema suoritti mittauksen Käylän Juomasuon louhoksella Kitkajokivarressa 11.10.2010, jolloin mittaussarjan suurimmat pitoisuudet olivat jopa huippukorkeat 16,3 (µSv/h), kun normaali raja-arvo on 0,30 (µSv/h) (mittauspistekartta liitteessä, tulokset alla). Vs. Oulangan tutkimusasemanjohtaja tohtori Riku Paavola totesi niiden olevan: ”STUK:n Kuusamon ja Käylän netissä oleviin taustasäteilymittauksiin verraten nuo korkeimmat arvot ovat 150-200 –kertaisia.”

Tämän jälkeen Juomasuon uraanilouhoksella on tehty lisäksi useita todentavia mittauksia toisilla mittareilla. Normaali alueen taustasäteily 0.10 – 0.20 microsievertiä tunnissa ja 0.30 ns. turvaraja, mutta Juomasuon mittauksissa korkeimmat luvut jopa huippukorkeat 66.4 microsievertiä tunnissa. Video katsottavissa fb:ssä: https://www.facebook.com/photo.php?v=10151718930163584&set=vb.176573525686757&type=3&theater

Kokonaisuudessaan Dragonin kaivoshanke on Kuusamon kaupungin ympäristöjulistuksen vastainen, haitallinen muulle puhtaaseen luontoon pohjautuvalle elinkeinotoiminnalle sekä Pohjolan luontopääkaupungin imagolle. Kuusamon kaupungin tulee hylätä hanke YVA vaihtoehdolla 0, sekä vaatia TUKESia ja ministeriötä purkamaan kaivospiirit koska korkeita uraanipitoisuuksia ei ole kerrottu kuusamolaisille, eikä niitä ole mainittu virallisissa valtaus- ja kaivospiirien jatko-kuulutuksissa, vaikka näin olisi ministeriön uraaniasetuksen ja Århusin sopimuksen mukaisesti tehdä. Juomasuon alue tulee puhdistaa, suojata, peittää ja maisemoida ja kaavoittaa muuhun toimintaan, kuin kaivokselle.  

Kunnioittavasti,

Mika Flöjt

kaupunginvaltuutettu, vihreät

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.