Skip to main content

Kitkajoen Juomasuon Hangaslammen uraanikultakoboltti kaivoshanketta tulee vastustaa kaikin keinoin

Esitykseni ja eriävä mielipiteeni Kuusamon kaupunginhallituksessa 21.9.2020. Kokouksessa käsiteltiin vain ns. tiedoksi saatettavissa pykälissä Tukesin päätöstä Latitude66 Juomasuon Hangaslammen valtauslupa kaivospiirin ympärille. Tein seuraavan muutosesityksen: ”Esitän, että pykälä 182 kohta 6 a Juomasuon Hangaslammen valtauksista kaupunginvirkahenkilöt valmistelevat valituksen, koska alue on tunnettu uraanivyöhyke ja uraanikultakobolttimalmio. Yhtiö ei hakemuksessaan mainitse uraania eikä TUKES. Århusin sopimuksen mukaan viranomaisten tulee varmistaa, että ihmisillä tulee olla tiedossa kaikki haitalliset asiat jotka vaikuttavat heidän elinympäristönsä puhtauteen. Siten TUKESin olisi pitänyt kuulutuksissa ja päätöksissä mainita uraani, vaikka yhtiö ei sitä maininnut. Uraania sisältävät malminetsinnät tulee myös YVAta. Sitä ei ole tässä tapahtunut. Tämänkin riski elinympäristön ja vesien puhtaudelle.”
Pöytäkirjasta voi lukea äänestyksen: ”Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen, jossa pohjaehdotus on JAA ja Mika Flöjtin esitys on EI. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä (Hänninen Tuomo (kesk.), Mustonen Tuula (kok.), Heiskanen Hemmo (kesk.), Kallunki Heikki (kesk.), Kihlman Jukka (kesk.), Sahi Salme (kesk.), Tiermas Tiina (kesk.), Tuovila Hannu (kesk.) ja 3 EI-ääntä (Kemppainen Elina (kesk), Flöjt Mika (vihr.), Raatikainen Tarmo (vas.)). Inka Hokkanen (sdp.) äänesti tyhjää.”

Käytännössä äänestyksessä he, jotka estivät valituksen äänestämällä JAA tai äänestivät tyhjää, toimivat kaivosyhtiö Latitude66 eduksi, vaikka Kuusamon kaupunginvaltuuston yksmielisen luonnonvarastrategian (voimassa) mukaan alueelle ei voi kaivoksia riskittömästi perustaa.  

Jätin seuraavan eriävän mielipiteen kaupunginhallituksen kokouksen 182 §:n päätökseen:

”Katsomme, että kaupunginhallituksen olisi tullut tiedoksisaanti -päätöksen sijasta ottaa 182 §:n 6 a) kohta (Tukesin Hangaslampi 1 malminetsintälupapäätös) erikseen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja virkatyönä valmisteltavaksi valitukseksi hallinto-oikeuteen.

Perusteluna katsomme, että kaupunginhallitus on hyvän hallintotavan vastaisesti jättänyt tarkemmin perehtymättä Hangaslampi 1 malminetsintälupapäätökseen, ja varmistamatta ettei se malminetsintälupapäätös ole Kuusamon kaupunkilaisten ja kyseisen hankkeen vaikutusalueella olevien yhteisöjen edun vastainen.

Katsomme, että luvanhakija Latitude 66 Cobalt Oy on lupahakemuksessaan esittänyt malminetsintälupahakemuksen tarkoituksena olevan kohdistaa haettavan malminetsintäalueen puolelta kairauksia juuri Juomasuon vanhan kaivospiirin malmioon. Katsomme täten hankkeen olevan kiinteästi kaivostoiminnan käynnistämistä edistämään tarkoitettu hanke, eikä mikään erillinen malminetsintälupahakemus.

Katsomme, että Hangaslampi 1 malminetsintälupa-alue ja Juomasuon kaivospiiri kuuluvat Kuusamon kaupungin luonnonvarasuunnitelmassaan määrittämälle ’luonnonarvoiltaan herkälle ja matkailun kannalta keskeiselle alueelle, jolle kaivostoimintaa ei riskittömästi voi käynnistää’.

Katsomme, että Hangaslampi 1 malminetsintäalue ja Juomasuon kaivospiiri kuuluvat GTK:n määrittämälle Kuusamon uraanivyöhykkeelle (liite 2), joka on myös merkitty Kuusamon yleiskaavan valmisteluasiakirjoihin.

Sama GTK:n määrittelemä uraanivyöhyke ja Kitkajoen Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirien uraanikultakobolttimalmiot karttatiedot ja kairaustulokset liitteissä. (pyydän liittämään kartat eriävään mielipiteeseen). 

Katsomme, että malminetsintälupahakemuksen ja Juomasuon kaivospiirin muodostaman toimintakokonaisuuden, erityisesti tuohon toimintakokonaisuuteen sisältyvien haitallisten mineraalien, kuten uraani, arseeni yms, vaikutukset huomioon ottaen, vaikutukset elinkeinojen yhteensovittamiseen ja vaikutukset asianosaisten perusoikeuksille on Tukesin malminetsintälupapäätöksessä jätetty selvittämättä, jonka vuoksi Kaupungin tulee valittaa Tukesin päätöksestä. Latitude 66 ei hakemuksessaan mainitse uraania eikä myöskään TUKES hakemuksen kuulutuksessaan eikä lupapäätöksessäänkään.

Århusin sopimuksen mukaan viranomaisten tulee varmistaa, että ihmisillä tulee olla tiedossa kaikki haitalliset asiat, jotka vaikuttavat heidän elinympäristönsä puhtauteen. Siten TUKESin olisi pitänyt kuulutuksissa ja päätöksissä mainita uraani, vaikka yhtiö ei sitä maininnut. Uraania sisältävät malminetsinnät tulee myös YVAta. Sitä ei ole tässä tapahtunut. Tämän on riski elinympäristön ja vesien puhtaudelle, ja tämän riskin vuoksi Kaupunki aikoinaan luonnonvarasuunnitelmassa asetti kiellon näitä riskejä aiheuttavalle toiminnalle.

Katsomme, että Kaupunginhallitus kaupunkilaisten etujen turvaavana hallintoviranomaisena on toiminut kaupunkilaisten, elinkeinojen ja paikallisyhteisöjen etujen vastaisesti todetessaan Tukesin malminetsintälupapäätöksen vain tiedokseen, ja jättäessään käyttämättä malminetsintälupapäätökseen sisältyvän mahdollisuuden muutoksenhakuun.”

Kuusamossa 21.9.2020

Mika Flöjt

Kuusamon kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu

Vihreät 

(kirjoitus lähetetty Koillissanomiin ma. 28.9.2020)

Lisäys: Asiaa käsiteltiin myös Kuusamon Yhdyskuntatekniikan lautakunta 8/2020, Pöytäkirja 16.9.2020 15:00 pykälässä 121 seuraavasti:

”Keskustelun kuluessa varajäsen Mika Flöjt esitti seuraavaa koskien tämän pykälän esittelytekstin kohtaa 6.: ”Esitän, että Hangaslammen valtaus Kitkajoen Juomasuon kaivospiirien ympärillä otetaan ylimääräisenä pykälänä käsittelyyn ja lautakunta toteuttaa valtuuston voimassaolevan luonnonvarastrategian yksimielisesti päättämää tahtoa ettei kyseiselle alueelle voida perustaa riskittömästi kaivosta. ”Hangaslammen valtaukset” Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara kaivospiirien ympärille ovat käytännössä Käylän ja Säkkilän kylien elämänpiirin päällä.” Pekka Virtanen kannatti Flöjtin esitystä. Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen, jossa pohjaesitys on JAA ja Mika Flöjtin esitys EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA-ääntä (Ervasti Heino (kesk.), Hannola Arto (kok.), Kämäräinen Sirpa (kesk.), Mustonen Jouni (kesk.), Pitkänen Liisa (kesk.), Pulkkanen Tuomo (kesk.), Saarela Jyrki (kesk.), Siikaluoma Liisa (kesk.), Säkkinen Juha (kesk.)) ja 3 EI-ääntä (Flöjt Mika (vihr.), Kämäräinen Marjo (vihr.), Virtanen Pekka (vihr.)). Puheenjohtaja totesi yhdyskuntatekniikan lautakunnan hyväksyneen pohjaesityksen äänin 9-3.

Mika Flöjt (vihr.) jätti asiasta eriävän mielipiteensä, minkä perustelut löytyvät hänen esityksestään. Merkitään pöytäkirjaan, että seuraavat henkilöt olivat poistuneena kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajan: 1. jäsen Sari Kurtti (kok.) esteellisenä (osallisuusjäävi, maanomistaja), 2. jäsen Tuija Vanttaja (kesk.) esteellisenä (osallisuusjäävi, läheisiä maanomistajina), Kuusamon kaupunki 3. jäsen Markku Mustonen (kesk.) esteellisenä (yleislausekejäävi, maanomistaja Tukesin päätöksen alueen lähellä).”