Kairaamiseen ja uraanivyöhykkeellä kairaamiseen pitää olla viranomaisen luvat

(vastine kahteen kirjoitukseen yhteisesti, lähetetty Koillissanomiin 25.8.2021 klo 12.46) 

Kairaamiseen ja uraanivyöhykkeellä kairaamiseen pitää olla viranomaisen luvat

Jussi Lähde ja Heikki Väisänen sotkevat tosiasioita kairauksien luvanvaraisuudesta ja paikallisen oikeuksista (KS 25.6.2021). Lähde tunnustanee kaivoslain 7 §:n määritelmän, ettei kairaukset kuulu vähäisiin tutkimusmenetelmiin (joita saa tehdä ilman Tukesin lupia), mutta väittää vastoin totuutta, että kaivoslain 9 §:ssä olisi annettu lupa poiketa kyseisestä 7 §:n säädöksestä. Näin ei ole, vaan vastoin Lähteen ja Väisäsen väitteitä kyseinen kaivoslain 9 §:n lupa poiketa 7 §:n rajauksista maanomistajan luvalla koskee vain noiden vähäisten tutkimusmenetelmien ulottamista esimerkiksi lähemmäksi asuinrakennuksia, puutarhoja ja viljelmiä, kuin laissa on rajattu. Siis mikäli maanomistaja antaa niihin luvan. Kaivoslain 9 §:ssä sallita, että maanomistajan luvalla voisi haitaton tutkimusmenetelmä muuttaa haitalliseksi kairausmenetelmäksi. Siten ”maanomistajan luvalla” tehtävät kairaukset ovat kaivoslain vastaisia. Latitude kuitenkin tunnustaa sellaisia tekevänsä.

Kuusamon kaupunginhallitus on 2007 päättänyt, että ei kaivostoimintaa Kitkan-Koutajoen vesistöön, koska se on haitallista matkailulle, alkutuotannolle ja ruokatuotteiden imagolle. Valtuusto on yksimielisesti päättänyt luonnonvarastrategian, jossa on määritellyt alueen, jolle kaivostoiminta ei sovi.

Jussi Lähde ja Heikki Väisänen kuitenkin katsovat, että heillä on oikeus toimia vastoin Kaupungin päätöksiä ja ilman sosiaalista toimilupaa (taloustutkimuksen tutkimus). Jos etelästä tulleiden herrojen paikallinen maantieteellinen karttatietämys on vajavaista niin kerrottakoon, että Kouervaara on Kitkalla, Kitkajärvellä, tuon alueen sisällä.

Dragonin toimintaa jatkavan Kuusamon tunnettuihin uraanikultakoboltti malmioihin kaivoksia puskevan Latituden tiedottaja väittää harhauttavasti ettei Kuusamossa olisi GTK:n määrittelemää uraanivyöhykettä. Kartta on useasti lähetetty Koillissanomiin, mutta sitä ei ole julkaistu. Tässäpä jälleen liitteessä GTK:n 2017 kartta Kuusamon, Posion ja Sallan alueen uraanivyöhykkeestä (katkoviiva), jossa on erikseen merkitty Kitkajoen Juomasuon ja Kitkan Kouervaara mustalla uraanimalmio resursseina. Alla ote kartasta ’Uraanipotentiaalisia alueita ja merkittävimpiä Suomen uraaniesiintymiä Fennoskandian kilven geologisella kartalla’. Esa Pohjolainen. Perustietoa uraanista, elokuu 2017. GTK. (liite 1). Kartalla mainittu Kuusamo, Posion ja Sallan uraanivyöhyke sekä erikseen Kitkajoen Juomasuon ja Kitkan Kouvervaaran uraanimalmiot.

Uraanivyöhykejauraanimalmiot.jpeg

Molemmissa, Kitkajoen Juomasuolla ja Kitkan Kouervaarassa yhtiö on jo kairannut ja siten lisännyt pohjavesien sekä samalla viereisten vesistöjen saastumisriskiä. Koska uraani on herkästi vesiliukoinen myrkyllinen raskasmetalli, on sen erityinen ongelma myrkyllisyys vesiluonnolle. Aikaisemmat GTK:n tekemät kairaukset Kouervaarassa ovatkin tutkitusti saastuttaneet pohjavesiä sekä kairausputkien lähiympäristöä radioaktiivisesti. Tämä on erittäin vakavaa koska osa alueen kyläläistä ja mökkiläisistä ottavat pohjavesistä ja Kouerin hetteistä juomavetensä. Jo aikoinaan ministeriön uraaniasetus, myöhemmin lainmuutos varmisti, että uraanivyöhykkeillä ja tunnetuissa uraanipotentiaalialueilla pitää luvitus käsitellä tarkemmin. Siihen ei riitä maanomistajan luvat.

Lisäksi toiselle etelän herralle totean, että esimerkiksi viereisessä Kitkan Säynäjävaarassa valtauslupatapauksessa Tukes ja yhtiö joutuivat korvaamaan Kitkan Viisaat yhdistykselle puutteellisia luvituksiaan. Aikaisemmalla Kouervaaran valtauslupakierroksella kesällä 2006 silloinen kaivosylitarkistaja joutui lähtemään puutteellisen kuulemiskierroksen takia, kun paikalliset puolustivat elinympäristönsä puhtautta.

Nyt pyrkii Latitude66 välttämään virallisen kuulemiskierroksen, jotta naapurimaanomistajille, kyläläisille, muille elinkeinoille mm. poropaliskunnille ja matkailulle ei olisi mahdollisuutta oikeudellisesti puolustaa oikeuksiaan. Eikä kaivosyhtiölle tuli määritettyä vakuusvaatimusta ym. muita virallisia velvoitteita kairauksille ja jälkihoitotoimille. Tämä on vastuuttoman yhtiön toimintaa.

Niin ja etelän herroille tiedoksi, että Kuusamo on nimensä mukaisesti kuusisaamelaisten maa. Lähde: ”Lapponia” professori Schäfferus, joka kirjoitti ensimmäisen tieteellisen tutkimuksen saamelaisista, todeten että on olemassa kolme saamen ryhmää kuusi (metsä), kalastaja ja tunturilappalaisia, jotka kaikki kutsuvat itseään saamelaisiksi. He elävät omalla elinalueellaan sopeutuen kulttuurillisesti ja elinkeinoillaan alueensa erityispiirteisiinsä. Ja kuten tutkijatohtori Kaisa Korpijaakko-Labba toteaa, Kuusamoon jäi kymmenittäin saamelaisperheitä asumaan myös Ruotsin vallan aloittaman uudisasutusryntäyksen myötä. Osaa heistä verotettiin lappalaisina kuten Patosallmij (Patosalmi), Pitke (Pitkä), Kallongi (Kallunki), Sarfwisallmij (Sarvisalmi), Kielj (Kela) Ondijerf (Onkamo)  Tarwajärf (Tarvainen) Riekj (Riekki) Karjalainen (Karjalainen) Pesonen (Pesonen), Ervast (Ervasti) Rånkainen (Ronkainen) Mätä (Määttä) jne. Myöhemmin Kuusamon verokirjoissa mainitaan kuten Korpijaakko-Labba kirjoittaa Maaselän lapinkylästä eli Kuusamosta kirjassaan sivulla 82 (suora ote): ”Jako näiden, nyt kaikkia uudisasukkaina pidettyjen kylien asukkaiden kesken välillä vaihtelee jossakin määrin itse kylän mukaan. Kuvaava on kuitenkin merkintä Maaselän kylän (Kuusamo) kohdalla. ”Uudisasukkaina”, joita siihen asti on ”verotettu lappalaisina” luetellaan Harrit, Ervastit, Rånkaiset, Määtät, Torviset, Laurikaiset jne.” (ja lukuisia muita kuusamolaisia sukuja). Eli ”entiset Kuusamon lappalaiset, nykyiset uudisasukkaat”, siis ruotsin valta muutti vain tilan perustaneet kuusamolaiset lapin verosta, ”finnin” verolle.  Nämä lukuisat suvut, jälkipolvineen, ovat yhä elossa Kuusamossa harjoittaen perinteisiä elinkeinoja ja nautintaa kuten kalastusta, metsästystä, poronhoitoa, keräilyä ja marjastusta sekä kunnioittavat kotiseutunsa elinympäristön puhtautta kuten esi-isä ja esi-äidit puolustaessaan oikeuksiaan eri käräjäasteilla. Näiden oikeustaisteluiden perinnön johdosta Kuusamossa vanhat suvut juuri omistavat enemmän maita ja vesiä kuin valtio. Niin ja herroille tiedoksi uraanivyöhykkeellä oleva Kouervaaran Kouer on saamea, tarkoittaen Taimenta.

Mika Flöjt

Kuusamon luontokaupungin valtuutettu,

Korvan suvun jälkeläinen, jokikalastaja  

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.