Tätä vastinetta ei Koillissanomat salli lehdessä kaivosyhtiön Jussi Lähteelle: ”Kairauksiin tarvitaan viranomaisen luvat”

Kairauksiin tarvitaan kaivosviranomaisen luvat

Jussi Lähde kirjoittaa (6.9.2021 KS) mielipidepalstalla jälleen kerran omia tulkintojaan kuin tosiasioina. Lisäksi hän väittää minun esittäneen totuuden vastaisia väitteitä kaivoslain tulkinnoista, osoittamatta yhtäkään perustetta väitteelleen. Omaa tulkintaansa Lähde perustelee Tukesin verkkosivun yleiskuvauksilla, eikä esitä varsinaisia lakitekstejä tai toteutettuja laintulkintoja siitä, että ”maanomistajien antamiin lupiin” perustuen olisivat kairaukset ikään kuin laillisia.

Edellä kuvattuun viitaten katson, että minulla on oikeus oheiseen vastinekirjoitukseen.

Kansalaisellakin on oikeus perehtyä kaivoslain perusteluihin ja arvioida kaivosyhtiöiden ja kaivosviranomainen Tukesin toiminnan lainmukaisuutta. Tämä arviointioikeus määräytyy perustuslaista, jossa säädetyt perusoikeudet suojaavat yksilöä valtiota sekä sen lainsäätäjää ja viranomaiskoneistoa vastaan (vertikaalisuhteessa), minkä lisäksi lainsäädännöllä on turvattava perusoikeuksien toteutuminen myös yksityisiä toimijoita vastaan (horisontaalisuhteessa).

Kaivoslain perustelujen mukaan (HE 273/2009 sivu 1) malminetsintää olisi mahdollista tehdä etsintätyönä, joka muistuttaa jokamiehenoikeuksia. Malminetsintä edellyttäisi malminetsintälupaa, jos toiminnasta voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai muulle elinkeinotoiminnalle taikka maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä.

Kaivoslain 7 § ei kuitenkaan anna oikeutta jokamiehen oikeuden kaltaista etsintäoikeutta mille alueelle tahansa, vaan siinä on erikseen yksilöidysti rajattu alueet, joille tuota vähäistäkään etsintää ei saa ulottaa.

Vähäisen etsintätyömenetelmien tulkintaa auttaa se, että kaivoslain 7 §:n perusteluissa on yksilöity nuo vähäisset etsintämenetelmät:

Etsintätyötä koskevan säännöksen nojalla tehtävä näytteenotto voisi tapahtua vasaralla, lapiolla, käsin kannettavalla minikairalla tai sahaamalla timanttilaikalla, kun toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa taikka tarpeetonta haittaa tai häiriötä ja näytteenottokohta ennallistetaan. Sen sijaan iskuporakalustolla tai kairauskoneella tehtävä näytteenotto taikka kaivinkoneella tehtävät tutkimuskaivannot ja -ojat eivät pykälän mukaan olisi mahdollisia. [korostus MF]

Kyllä tuosta kansalaisjärjellä saa tulkittua, että kairaukset eivät kuulu 7 §:n tarkoittamiin vähäistä haittaa aiheuttaviin etsintämenetelmiin.

Kaivoslain 9 § ’Malminetsinnän luvanvaraisuus’ 1 momentissa annetaan lupa tehdä 7 §:n mukaisia vähäisiä haittaa aiheuttavia etsintätöitä 7 §:ssä rajattujen alueiden sisälläkin, mikäli maanomistaja (tai oikeudenomistaja) on antanut luvan noihin vähäisiin etsintätöihin.

Latitude on median avustamana pyrkinyt luomaan käsitystä, kuin kyseinen 9 §:n 1 momentin antama mahdollisuus vähäistä haittaa aiheuttaviin etsintöihin maanomistajan luvalla 7 §:ssä kielletyillä alueilla tarkoittaisikin oikeutta maanomistajan luvalla tehtäviin kairauksiin. Luotu mielikuva ja sen edelleen toistaminen lehdessä on virheellisen tiedon levittämistä. Kaivoslain 9 §:n perusteluissa ei missään kohdin anneta maanomistajalle oikutta antaa lupaa kairauksille, tutkimuskaivannoille eikä koelouhinnalle, mitkä 7 §:n mukaan eivät kuulu vähäistä haittaa aiheuttaviin menetelmiin.

Latitude on vuodesta 2018 saakka viestinyt pyrkivänsä uudenlaisiin menettelyin lupakäytännöissä, sellaisiin jotka olisivat nopeampia ja maanomistajille edullisempia. Käytännössä siis poikkeamaan kaivoslaissa säädetystä luvanhakemismenettelyistä. Nytkin Lähde painottaa että Tukes ”on tietoinen”. Ei sano, että luvat on haettu ja saatu.

Viittaan kaivoslain soveltamismenettelyjen selvityshenkilö KHO:n presidentti emeritus Pekka Vihervuoren väliraporttiin:

”Julkisuudessa on ollut esillä myös mahdollisuus pyrkiä ohjaamaan uutta kaivostoimintaa kunnan ja toiminnanharjoittajan välisin uudenlaisin sopimuksin.”

Vihervuori toteaa väliraportissaan, että hyvä yhteistyö onkin monelta kannalta paikallaan, mutta on vaikea ajatella tällaisten sopimusten korvaavan lainsäädäntöä. Usein kaivostoiminnan vaikutukset kaivoksen sijainnista riippuen voivat ulottua toiminnan sijaintikuntaa laajemmalle, ja erityisesti vesistövaikutukset saattavat ulottua pitkälle:

”Kysymykset osallistumisjärjestelmistä, muutoksenhausta, sopimuksen oikeudellisesta luonteesta ja sitovuudesta, tulkintaerimielisyyksien ratkaisemisesta, sopimusmääräysten noudattamisen valvonnasta, oikeussuojateistä ja suhteesta säännönmukaisiin prosesseihin olisivat tällaisten sopimusten kohdalla ilmeisen hankalia lainsäädännölläkään järjestettäviksi.”

Katson, että Vihervuoren esittämät epäilyt lainsäädännön korvaamisesta ”maanomistajan luvalla” ovat vielä suuremmat kuin kunnan ja toiminnanharjoittajan välisissä sopimuksissa.

Lisäksi muistutan, että Kuusamon uraanivyöhykkeen ja Kouervaaran sekä Juomasuon uraanivyöhykkeen kartat ovat yleisessä tiedossa ja jaossa mm. Kuusamossa puhutaan fb ryhmässä vaikka Koillissanomat niitä kieltäytyy julkistamasta.

Latitudella on ollut konsulttina entinen Namura Cooper Mineralsin uraanigeologi joka ajoi uraanivaltausta samaiseen Kouervaaraan jonka Latitude yhtiö on laittanut valtaushakemuksiin ja varauksiin sekä kairaillut tunnetun Kouervaaran uraanimalmion uraanijänteen koilliskulmassa. Kairauksista on kuvat ja maastossa on jäljet. Asia on vakava koska Kouervaaran lähellä asuvia kyläläisiä ja vapaa-ajan asukkaita ottavat juomavetensä Kouervaarasta tulevista hetteistä.

Mika Flöjt

Kuusamon luontokaupungin valtuutettu, Vihreät 

—————————————————

ps. Koillissanomien päätoimittaja Jenny Halvari kieltäytyy julkistamasta vastinetta, toimien jälleen kriittisellä hetkellä kaivosyhtiön eduksi, kuten aikaisemminkin nykyisen ja edellisen päätoimittajan aikana he ovat edistäneet malmitutkimuksia Kuusamoon, joka vaan ajaa kuusamolaisia syvemmälle uraanikultakobolttikaivoksien hetteeseen. Näin vaikka Kuusamolaisten enemmistön ja valtuuston tahto on uraanikultakobolttikaivoksia vastaan kuten Taloustutkimuksen tutkimus osoittaa. Kun Halvari ilmoitti ettei julkaise vastinetta kirjoitinkin hänelle:

”Kysymys on perustuslain mukaisesta oikeudesta arvioida kaivosyhtiöiden ja kaivosviranomainen Tukesin toiminnan lainmukaisuutta. Tämä arviointioikeus määräytyy perustuslaista, jossa säädetyt perusoikeudet suojaavat yksilöä valtiota sekä sen lainsäätäjää ja viranomaiskoneistoa vastaan (vertikaalisuhteessa), minkä lisäksi lainsäädännöllä on turvattava perusoikeuksien toteutuminen myös yksityisiä toimijoita vastaan (horisontaalisuhteessa). Täten tässä asiassa ei Tukes ole se taho, joka osoittaisi Tukesin itsensä tekemän laintulkinnan oikeellisuuden.
Vastauksenne mukaan pyritte estämään edellä kuvatun perustuslain mukaisen oikeusturvan toteutumista, jälleen kaivosyhtiön eduksi”

pps. aikaisemmassa kirjoituksessa totesin myös Jussi Lähteen toiminnasta seuraavaa:

Lisäksi kairaukset uraanivyöhykkeellä uraanimalmioon on vastoin kyläläisten, mökkiläisten, naapurimaanomistajien, vesialueiden omistajien ja muiden maankäyttäjien (poropaliskunta) oikeusturvaa koska pohjavesien saastumisriski on todellinen kuten Kouervaaran aikaisemmat kairaukset osoittavat.

Lisäksi kairaukset tuovat epävarmuutta ja heikentävät maiden sekä kiinteistöjen arvoa. Lisäksi edelleen muistutan, että Latitude66 yhtiö puskee keskelle Kitka-Ruka-Oulanka maaseutu, luonto- ja matkailualuetta (uraanivyöhykkeelle) vastoin Kuusamon valtuuston ja kuntalaisten enemmistön tahtoa, joka on todistettu Taloustutkimuksen tutkimuksessa.

Tämä on täysin vastuutonta toimintaa ja tuomittavaa. Latitude66 toiminnassa ja viestinnässä onkin jo aiemmin tuomitun Directa yhtiön tyyppiset harhaanjohtamisen ja vääristelyn piirteet missä Latituden nykyinen tiedottaja onkin osallisena ollut vastuuttomasti – valitettavasti.”

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.