Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta

GTK on määritellyt ’Kuusamon uraanivyöhykkeen’, johon sisältyy myös Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio (ks. kartta). Ne on kirjattu IAEA:n uraanivarantoihin ja ministeriö on esitellyt atomiteknillisen seuran seminaarissa. GTK:n geologi Heikki Pankan mukaan Juomasuolta on todettu jopa 2,0% uraania (APU nro 45/2010 s.22). Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraania 0,12%. Ydinenergiasetuksen mukainen taloudellisuusraja on 0,1%. Huom; ei siis ympäristöturvallisuus -raja, vaan taloudellisuus -raja. Taloudellisuus tietenkin paranee jos muitakin malmeja nousee. Latituden edeltäjä totesikin, että Talvivaara osoittaa kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa, kunhan malmio saadaan ensin auki muilla mineraaleilla. Tähän Latitude viittaa tavoitteellaan hyödyntää kaivospiirit täysimääräisesti.

Kaivosyhtiö ”latitudella” on Kuusamon, Posion ja Sallan uraanivyöhykkeellä laajoja hakemuksia, mutta vaikenee uraanista. Kuin uraanin haitat vaikenemisella katoaisivat. GTK:n entinen geologi Heikki Pankka sanoo: ”jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana”.

STUK lausui Outokummun Juomasuon hankkeesta (1992) mm.: Malmin uraanipitoisuus ylittää 0,1 kg tonnissa, ja on myös mahdollista, että rikasteen uraanipitoisuus ylittää 0,5 kg tonnissa ja toiminnasta tulee säteilyaltistusta työntekijöille. Jätehiekan sijoittamisesta tulee huolehtia niin, että radioaktiiviset aineet eivät leviä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille aiheudu toiminnan päätyttyä säteilyn johdosta terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Outokumpu raportoi STUKille 7.12.1993 Juomasuon koelouhinnan ja -rikastuksen uraani- ja säteilytuloksia. Yhtiö totesi mm.: Koelouhitun malmin uraanipitoisuus (0,02 – 0,75%) on huomattavasti korkeampi kuin oli arvioitu (0,14 %). Tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%. On ilmeistä, että louhoksella työskenteleville on järjestettävä henkilökohtainen altistusseuranta”.

Lisäksi mainittiin, että Juomasuon louhoksella täyttyi vuosittainen työntekijän säteilyannos, ja koerikastamolla jo parissa kuukaudessa.

1990 -luvulla Outokumpu jätti Juomasuon koelouhoksen auki saastuttamaan Kitkajoen Käylän, Säkkilän, Kallungin ja Juuman kylien väliin. Kansalaisjärjestön tekemät mittaukset todistavat Juomasuon louhoksen radioaktiivisen saastumisen jatkuvan; tiedot on toimitettu ELY:lle ja vaadittu Juomasuon louhoksen peittämistä.

Uraanin hajoamistuotteet aiheuttavat vakavan haitan alueen ihmisille, luonnon ekosysteemille ja vesille. Stukin mukaan kaivoksien uraanijätteiden hallintaongelman määrittää torium, jonka puoliintumisaika on 74 600 vuotta. Siinä ajassa puolet toriumatomeista hajoaa tytärnuklideikseen.

GTK:n entinen tutkimuspäällikkö geologian professori Matti Saarnisto totesi Koillissanomissa 8.6.2007: ”Ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta.”

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta

Mika Flöjt

Varakansanedustaja, Maakuntahallituksen vpj, Kuusamon kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät