PVO-Vesivoima Oy:n tavoitteena on koko Iijoen rakentaminen

Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä ja PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen (Kaleva 4.7./Lukijalta) esittävät harhaanjohtavia väitteitä Kollajan tekojärven vaikutuksista ja Iijoen jatkorakentamisaikeista. Kirjoituksessaan kaksikko väittää, ettei Energiateollisuudella ei olisi Kollajan tekoaltaan ja voimalaitoksen lisäksi tarkoitus havitella koko Iijoen rakentamista.

Olisi perin outoa, jos PVO-Vesivoima Oy:n pitkän ajan liiketoimintastrategiana ei olisi liiketoimintansa jatkuva kasvattaminen ja siten tavoitteena rakentaa Iijoen kaikki 1980–luvun Kollaja-hankkeessa suunnitellut voimalaitokset. Viittaan Energiateollisuus ry:n Voimaa Vedestä 2007 selvitykseen. Iijoen osalta selvityksessä on teknistaloudellisesti merkittäviksi hankkeiksi mainittu Kollajan lisäksi Iijoen keskijuoksu sekä muina mahdollisina kohteina mm. Siuruanjoki.

Pohjolan Voima Oy teki 1980–luvulla arviointivirheen, kun lähti ajamaan koko Iijoen valjastamista. Iijokiset ryhtyivät vastarintaan ja lopputuloksena hanke kaatui 1987 Koskiensuojelulakiin. Nyt PVO:ssa on strategiaksi otettu eräänlainen hajota ja hallitse, jossa 1980-luvun hanketta ajetaan pala palalta.

Kirjoituksessa maalailtiin Kollajaa innovatiiviseksi ja täysin haitattomaksi, mitä se ei puolitoista vuosisataa vanhana tekniikkana edelleenkään olisi. Pienistä muutoksista 80-luvun suunnitelmaan verrattuna kyse olisi massiivisesta tihutyöstä alueen luontoa, elinkeinoja ja tuhansia ihmisiä kohtaan. Kollajan hanke kaataisi lopullisesti vaelluskalojen palauttamisen Iijokeen. Useita satoja hehtaareita vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueita tuhoutuisi pysyvästi. Kalojen nousu Livojokeen kävisi mahdottomaksi, Iijoen keskiosallekin erittäin hankalaksi. Siellä mahdollisesti kasvaville lohismolteille paluureitti mereen kulkisi elohopeahaukia kuhisevan altaan kautta.

Vesivoima on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen huomattavia vaurioita vesiluonnolle, virkistyskäytölle ja vesiluontoon tukeutuvalle matkailulle. PVO:n hallinnoiman Irnin padon aiheuttamat tuhot Iijoen vesiluonnolle on tästä hyvä, tutkittu, esimerkki. Irnissä pato on keväisin reilun kuukauden täysin kiinni ja joki kuivana – vesieliöstö, kaloineen, tuhoutunut.

Asetankin kyseenalaiseksi vesivoimarakentamisen arvon suhteessa maamme rakentamattomien ja kunnostettujen koskien luonto- ja virkistysarvoihin. Peräänkuulutan vastuullisuutta PVO-Vesivoima Oy:ltä kohdella jokiluontoamme varoen, jälkipolvilta lainassa olevana ja heille perinnöksi jätettävänä luonnonvarana. PVO voi osoittaa yhteiskuntavastuullisuuttaan muuttamalla Iijoen Irnin padolle minimivirtaaman, jotta siellä ei koko jokea keväisin kuivateta kilometrien matkalta. Ennen kaikkea PVO:n pitää omakustanteena rakentaa kalatiet pikaisesti Iijokeen, jotta Iijoen vaelluskalat palaavat vesistöön luonnon ja ihmisten iloksi. Se on vähintä mitä PVO voi tehdä jokivartisille. PVO:n onkin aika siirtyä korulauseista konkreettisiin positiivisiin tekoihin ja jättää Koskiensuojelulaki rauhaan.