Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti malmiosta
”Latituden” lobbari Jussi Lähde vääristelee (KS 3.6) Juomasuon uraanikultakoboltti malmiota. Juomasuo löydettiin KTM ministeriön uraanitutkimusprojektissa. Valtiollinen Outokumpu Oy esitti 1972 uraaninetsinnän suunnitelmassaan Juomasuon-Säkkilän aluetta Kitkajokivarressa erityiseksi uraanitutkimuskohteeksi. 1980 luvulla Outokumpu oli Kittilän Pahtavuoman uraanikaivoshankkeessa ongelmissa paikallisten vastustuksen takia, mutta perusti Pahtavuomaan myöhemmin ”kultakaivoksen”, josta koerikasti myös uraania. Pahtavuoman prosessista oppineena Outokumpu 1990 vaihteessa markkinoi Juomasuota kuusamolaisille ”vain kultakaivoksena”. Uraani -sanaa vältettiin, koska uraania sisältävien kaivoksien tuloa oli jo Reino Rinne vastustanut kirjoituksissaan. Ja ”Kultakaivoksena” myös Kuusamon kunnan isät kaivosta markkinoivat kuntalaisilleen. GTK tuotti kaivosyhtiöiden käyttöön 9 uraanitutkimusraporttia Kuusamosta. GTK:n tutkija Heikki Pankan (1989) mukaan Juomasuon esiintymässä ”selvimmin kulta näyttää rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen”. Pankan mukaan korkeimmat uraani- ja kultapitoisuudet ovat samassa kohdin ja siinä on uraania 187 kertaa kultaa enemmän. Geologi Heikki Pankka julkaisi (1992) väitöskirjan Juomasuon uraanikultakobolttimalmiosta Michiganin yliopistossa. Myös geologi Erkki Vanhanen raportoi kullan rikastuneen uraniniittirakeisiin sekä kairausnäytteissä että irtolohkareissa. Alue on GTK:n määrittelemänä ”Kuusamon uraanivyöhyke” nro. M 06/4522/-87/1/60 (ks. liitteen 1 kartta). Uraanivyöhykettä ja Juomasuon uraanimalmiota on esitelty kartalla myös Suomen atomiteknillisen seuran seminaarissa ja raportoitu ministeriön toimesta atomienergiajärjestön IAEA:n uraanivarantojen ”Red Book” -kirjaan.
Uraanivyöhykkeelle ja mm. Oulangan uraania sisältäviin malmioihin on ”latitude” tehnyt laajoja varauksia ja valtaushakemuksia. Malmivyöhykkeen ongelmista Pankka: ”jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana” ja alueella uraanipitoisuudet ovat korkeat; mm. Käylän Juomasuolta on todettu kairauksissa jopa 2,0 % uraania. (Apu nro 45/2010 s. 22). Latituden kaivospiireissä Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12%, kun ydinenergialain mukainen taloudellisuus raja 0,1%, mikä ei siis ympäristöturvallisuus -raja vaan taloudellisuus -raja. Kannattavuusraja on alhaisempi uraanin ollessa kytkettynä muuhun esim. kultaan/kobolttiin. Aikaisempi saman y-tunnuksen yhtiö totesikin, että Talvivaara osoittaa prosessin, kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa. Kaivosyhtiö on nyt kommentoinut mediassa, että kaivospiirit tulisi täysimääräisesti hyödyntää mineraaleista.
Kirjailija ja Koillissanomien perustaja Reino Rinne varoitti kirjassaan ’Kirveskö Järveen’ (s.58):
-”Kansan kannattaisi Kuusamossa sanoa: ”Emme me niin hiton tyhmiä ole, ettemme tajua: Jos maaperää mullistetaan jonkin mineraalin saamiseksi, niin kyllä kaikki muutkin tuossa maaperässä piilevät mineraalit häiriintyvät ja liikkeelle lähtevät. Älkäämme salliko Koillismaan ylängöllä uraanin liikekannalle panoa. Jos niin tapahtuisi, silloin koskien ja järvien suojelu olisi ollut turhaa. Kitkaa, Kitkajokea ja Paanajärveä emme salli kaiken kaikkiaan ja sittenkin vähempiarvoisten mineraalien esille möyrimisen menossa tuhota. Koillismaan ylänköläisten on oltava varuillaan, ettei jouduttaisi uraanievakkoon.”
Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta,
Mika Flöjt