Skip to main content

Tekijä: davas_saara

Perustulo

Suomi on isojen valintojen edessä. Tarvitaan keinoja luoda työtä ja vähentää köyhyyttä aikana, jolloin työelämä ja talous ovat murroksessa, jota digitalisaatio nopeuttaa?

Vihreät uudistaa perustulon avulla sosiaaliturvaa vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Perustulon avulla työnteko olisi aina kannattavaa ja loisi turvaa nöyryyttämisen sijaan. Se olisi oikeudenmukaisempi ja kunniallisempi ihmisille sekä yhteiskunnalle, kuin nykyisen hallituksen ajama aktiivimalli, mikä on lisännyt ihmisten kyykyttämisestä ja vaikeuttanut selviytymistä.

Vihreiden perustulomallissa maksetaan vastikkeetonta 560 euron kuukausittaista perustuloa kaikille täysi-ikäisille suomalaisille. Malli on osoitettu kustannusneutraaliksi julkiselle taloudelle. Perustulo olisi veroton etuus, jota ei tarvitsisi erikseen anoa. Taso vastaa nykyistä perustulokokeilun tasoa. Ansioturva säilyisi nykyisellään. Perusturva korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentäisi näin turhaa hallintoa.

Perustulon avulla ihminen voisi keskittyä lisäansioiden ja osaamisensa kehittämiseen. Lyhytkin työnteko muuttuisi kannattavaksi; nykyisin työnteko ei aina ole kannattavaa, koska sosiaaliturvaa peritään takaisin pientenkin työansioiden vuoksi. Pienituloisella perustulo ei pienentyisi työnteon myötä, joten se lisäisi kannustusta työhön ja vähentäisi köyhyyttä. Se pienentäisi merkittävästi rakenteellisesta työttömyyttä, kun vaihtelevillakin työmäärillä pystyisi elämään.

Ammatti- ja osaamiskäsitteet murtuvat. Tähän haasteeseen tarvitaan perustuloa tueksi ihmisten elämäntilaiden hallintaan, parantamaan osaamisen hankinnan ja itsensä työllistämisen mielekkyyttä sekä omien valintojen tekemistä.

Perustulo parantaisi erityisesti pienyrittäjien, luovan työn tekijöiden, freelancereiden ja muiden epävarmoissa työsuhteissa olevien asemaa – ihmisten, joiden on nykyisin vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä perusturvan piiriin. Näin perustulo edistäisi yritteliään ja luovan yhteiskunnan kehittymistä. Myös maaseutuelinkeinot ja monituloyrittäjyys hyötyisivät perustulosta.

Koillismaalla, Kainuussa ja Oulun eteläisessä on paljon tarvetta lyhytaikaisille työtehtäville maa-, metsä-, kala- ja porotaloudessa, ikäihmisten hoivassa, mökkirakentamisessa sekä matkailussa. Perustulo tekisi lyhyenkin työn vastaanottamisen taloudellisesti kannattavaksi työntekijälle. Myös kaupungeissa lyhytaikaiset työsuhteet muuttuisivat taloudellisesti mielekkäämmiksi.

Sosiaaliturvan rohkea uudistaminen perustulon suuntaan avaisi Suomelle mahdollisuuden tavoitella korkeaa työllisyyttä sekä lisätä ihmisten vapautta omissa elämänvalinnoissaan. Askelia sitä kohtaan on jo otettu edellisillä vaalikausilla. Näissä vaaleissa tavoittelemme perustulon toteuttamista osana sosiaaliturvan uudistamista. Perustuloa on kannatettu yli puoluerajojen ja eri galluppien mukaan myös suomalaisten suuri enemmistö kannattaa sitä.

Hajautettu energiatuotanto

Voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella hajautetun omavaraisen energiantuotannon ja hajautettujen älykkäiden sähköverkkojen edistäminen on kansallinen huoltovarmuus- ja kilpailukykykysymys.

Hajautetut hybridiuusiutuvat tuotantomuodot eri kokoisissa taloissa ja kiinteistöissä tarkoittavat sitä, että lämmön ja sähköntuotanto toteutetaan hybridisti useista eri lähteistä, esimerkiksi maa- ja ilmalämpöpumpuilla ja aurinkokattopelleillä, tuuliruuveilla ja energiaa keräävillä pinnoilla.

Hajautetuilla energiatuotantoratkaisuilla kaupungit tulee kehittää energian tuottajiksi nykyisen kuluttajajärjestelmän sijaan. Maataloutta on kehitettävä omavaraiseen energiankäyttöön ja energianmyyntiin nykyisen energianoston sijaan. Biokaasun tuotantoratkaisut luovat siihen hyvät mahdollisuudet.

Biokaasu

Biokaasun hyödyntäminen edellyttää riittävän tuotannon ja kattavan jakeluverkoston toteuttamista. Ruotsissa on yli 50 000 biokaasuautoa ja kattava jakeluverkosto. Suomi on yli 10 vuotta Ruotsia perässä.

Tarvitsemme sekä sähkö- että ja biokaasuautoja saadaksemme Suomen liikennettä omavaraisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi. Olemassa oleva autokanta on mahdollista konvertoida biokaasuautoiksi. Tämä on nopeampaa ja halvempaa sekä ekologisempaa kuin se että kaikki hankkisivat uuden sähköauton. Biokaasua voidaan myös käyttää busseissa ja raskaassa liikenteessä. Kaupunkitaajamissa voidaan suosia sähköautoja ja maaseudulla biokaasua.

Ilmastonmuutos

Käsillämme on ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja päästöjen vähentäminen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla sekä hajautetun energiantuotannon edistäminen

Näillä toimilla pyrimme saamaan ihmiskunnalle lisäaikaa tuottaa ja tehdä sellaisia ratkaisumalleja, mitkä lopulta edesauttaisi ihmiskuntaa selviämään suuresta muutoksesta.
Lue enemmän/vähemmän

Yhteiskunnan tulee parantaa huoltovarmuutta eri sektoreilla ja varmistaa hajautetun ruokatuotannon jatkuminen koko Suomessa. Hajautettu maatalous ja puhtaiden vesien vaaliminen sekä maaseudun omavarainen energiantuotanto (muun muassa biokaasun ja biosähkön tuotanto) on koko Suomen etu. Tätä tulee jo huoltovarmuusnäkökulmasta edistää.

Kaikessa rakentamisessa tulee vähentää hiilidioksidipäästöjä suosimalla puuta betonin sijaan. Energiaa keräävät pinnat, aurinkokattopellit sekä tuuliruuvit tulisi ottaa osaksi rakentamista. Eri tyyppistä uusiutuvaa energiantuotantoa tulee suosia; esimerkiksi erikokoista tuulivoimaa voidaan rakentaa maisemallisesti vähempiarvoisiin kohteisiin.

Suomessa olisi mielellään pyrittävä Tanskan malliin, jolloin tuulivoiman tuotosta tulisi myös lähiyhteisöille vuosikorvaus kuntien saamien kiinteistöverojen lisäksi. Erityisesti tulee panostaa ns. tuuliruuveihin, jotka sopivat erikokoisten kiinteistöjen katoille myös kaupungeissa. Tuuliruuvit yhdessä aurinkokattopeltien/seinäpaneelien kanssa yhdistettynä mm. maa- ja ilmalämpöön toimivat hybridienergiaratkaisuina eri kokoisille rakennuksille. Energiajärjestelmää kehitetään vähäpäästöisyyteen ja omavaraisuuteen myös siten, että mahdollisimman monesta voi tulla energiantuottaja, kuukausittaisten “kulutus” sähkölaskun sijaan.

Kaivoslain uusiminen

Olen kannattanut kaivoslain uudistamista oikeudenmukaiseksi ihmisille, yhteisöille, muille elinkeinoille ja luonnolle. Kaivostoiminnan ulkopuolelle tulee jättää merkittävät vesistö- ja luonto-, ruoantuotanto- ja matkailualueet.

Kunnilla tulee olla oikeus kaavoittaa alueensa siten, että he voivat punnita eri elinkeinojen toimintojen ohjausta ja rajata tarvittaessa ulos myös kaivostoimintaa.

Kaivostoiminnan ulkopuolelle rajatuille alueille ja luonnosuojelualueille ei saa myöntää varauksia eikä malminetsintälupia.

Kaivosjätevastuut eivät saa jäädä yhteiskunnan hoidettaviksi eikä kaivostoiminnan päästöt ja jätevedet vesialueiden omistajien harteille.

Kaivosverolla kunnat ja valtio saavat osansa uusiutumattomien mineraalien hyödyntämisestä.